NordenBladet — Valtioneuvosto antoi 28.1.2021 eduskunnalle esityksen, jolla hillitään sähkönjakelun hintojen nousua ja leikataan jakeluyhtiöiden tuottoja muuttamalla sähkömarkkinalakia ja sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annettua lakia. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi tilassa.
NordenBladet — Yrittäjien oikeutta työmarkkinatukeen jatketaan kesäkuun 2021 loppuun asti. Hallitus linjasi jatkosta neuvottelussaan 27.1.2021. Työ- ja elinkeinoministeriö aloittaa lakimuutoksen valmistelun välittömästi.Yrittäjät ovat voineet saada väliaikaisesti työmarkkinatukea, jos päätoiminen työskentely yrityksessä on päättynyt koronaviruspandemian takia. Väliaikainen laajennus yrittäjien työttömyysetuuteen on nykyisellään voimassa 31.3.2021 asti.– Koronaviruspandemia on ajanut monet yrittäjät ahtaalle. Yrittäjien työmarkkinatuki on tuonut kriisin keskellä turvaa varsinkin niille pienyrittäjille, joiden toimeentulo on kriisistä johtuen ollut hyvin epävarmalla pohjalla. Tuelle on edelleen selvä tarve, joten käynnistämme kiireellisen lainvalmistelun sen jatkamisesta, työministeri Tuula Haatainen sanoo.Oikeus yrittäjien työmarkkinatukeen ei ole riippuvainen yritystoiminnan muodosta. Lähtökohtaisesti kaikki yrittäjät ovat siihen oikeutettuja, mikäli tuen saamisen edellytykset täyttyvät.– Yrittäjien työmarkkinatuesta on haluttu tehdä yksinkertainen, jotta se huomioisi yrittäjien erilaiset tilanteet laajasti, ministeri Haatainen toteaa.Kela maksoi vuonna 2020 yrittäjän työmarkkinatukea yhteensä noin 44 000 yrittäjälle. Tukea maksettiin yhteensä noin 165,8 miljoonaa euroa.Millä edellytyksillä yrittäjä voi saada työmarkkinatukea?Yrittäjät voivat saada väliaikaisesti työmarkkinatukea koronavirusepidemian aiheuttaman äkillisen ja yllättävän kysynnän heikkenemisen vuoksi. Työmarkkinatuki on yksi työttömyysetuuden muoto.Työmarkkinatuen saaminen edellyttää, ettäyrittäjän päätoiminen työskentely on päättynyt taiyritystoiminnasta saatava tulo on vähemmän kuin 1 089,67 euroa kuukaudessa siinä jokaista yrittäjänä työskentelevää henkilöä kohti.Päätoimisen työskentelyn päättymisen tai tulon vähentymisen tulee johtua koronavirusepidemiasta. Tuen saaminen ei edellytä yritystoiminnan lopettamista.Työmarkkinatuen maksaminen edellyttää, että henkilö ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon ja että TE-toimisto antaa hänen oikeudestaan työmarkkinatukeen työvoimapoliittisen lausunnon Kelalle. Tämän jälkeen yrittäjä voi hakea työmarkkinatukea Kelasta.
NordenBladet — Suomessakin on jo joukko yrityksiä, jotka tuottavat maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön ilmastotoimiin perustuvia kaupallisia päästökompensaatiopalveluja. Kattavaa yleiskuvaa kotimaisesta tarjonnasta ja markkinoista ei kuitenkaan tähän asti ole ollut olemassa. Tätä tietoaukkoa paikkaa maa- ja metsätalousministeriön tilaama ja Gaia Consulting Oy:n ja Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tuottama selvitys, jossa otetaan kantaa myös hyvän kompensaation kriteereihin.
Suomen hiilikompensaatiomarkkinat ovat selvityksen mukaan kirjavat, ja markkinoilla toimivilla on toisistaan poikkeavia käsityksiä kompensaatiojärjestelmien lähtökohdista ja kriteereistä. Nämä tekijät yhdessä voivat pahimmillaan haitata hankkeiden perimmäisten ilmastotavoitteiden saavuttamista.
Suurimmat kehitystarpeet löytyvät hankkeiden ilmastovaikutusten mittaamisesta, raportoinnista ja todentamisesta sekä niihin käytetyistä menetelmistä. Joissain tapauksissa on lisäksi vaikea arvioida, olisiko osa ilmastovaikutuksista syntynyt myös ilman hanketoimenpiteitä. Hankkeiden ongelmaksi arvioitiin myös vähäinen läpinäkyvyys, joka osaltaan vaikeuttaa hankkeiden ja niiden toimenpiteiden vertailua. Mahdollinen ratkaisukeino läpinäkyvyysongelmaan voisi olla kansainvälisten standardien mukaisten hyvän kompensaation kriteereiden laajempi käyttöönotto kotimaisissa hankkeissa.
Meillekin soveltuvia, kansainväliset pelisäännöt huomioivia kansallisia kompensaatiomalleja voisi löytyä muun muassa selvityksen kansainväliseen vertailuun kuuluneista maista. Niistä voisi löytyä hyviä esimerkkejä myös valtion mahdolliseen rooliin markkinoilla.
Hankkeilla vaikutuksia laajemminkin
– Hiilikompensaatiohankkeet voivat monipuolistaa maataloustuottajien ja metsänomistajien ansaintamahdollisuuksia ja vaikuttaa sitä kautta myönteisesti aluetaloudelliseen kehitykseen. Myös kuntien kannattaa arvioida hankkeiden niille tarjoamia mahdollisuuksia, sanoo selvityshankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Tatu Torniainen.
Hankkeet ovat selvityksen mukaan toteuttaneet pääsääntöisesti hyvin maa- ja metsätalouteen liittyviä politiikkatavoitteita. Metsien hiilinieluja vahvistavat ja lisäävät hankkeet ovat kuitenkin toimenpiteiltään hyvin erilaisia, joten niiden yhteensopivuus politiikkatavoitteiden kanssa vaihtelee – esimerkkinä energia- ja ainespuun saatavuus, johon kohdistuvat vaikutukset vaihtelevat toimenpiteestä riippuen.
– Maa- ja metsätalousministeriö suunnittelee selvityksen pohjalta jatkotoimia, jotka tähtäävät maankäyttösektorin hiilikompensaatiohankkeiden edellytysten parantamiseen, kuten kriteerien selkeyttämiseen sekä tietopohjan ja menetelmien kehittämiseen, kertoo Torniainen. Julkisin varoin rahoitettuja kompensaatiotoimia ei ole suunnitteilla.Ilmastovaikutusten ohella hankkeilla voi olla muitakin kestävään kehitykseen, kuten luonnon monimuotoisuuteen ja vesistöjen tilaan liittyviä vaikutuksia. Selvityksen mukaan hankkeiden vaikutukset näihin ovat pääsääntöisesti myönteisiä.
Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteen saavuttaminen vaatii fossiilisten päästöjen vähentämisen ohella myös maankäyttösektorin päästöjen vähentämistä sekä hiilinielujen ylläpitämistä ja vahvistamista. Hallitusohjelma linjaa tähän liittyen useita ilmastotoimia, joita toteutetaan maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämässä laajassa Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuudessa. Muun muassa alan toimijoiden haastatteluihin perustunut hiilikompensaatioselvitys on osa tätä kokonaisuutta.Linkki selvitysraporttiinLisää tietoa Hiilestä kiinni –ilmastotoimenpidekokonaisuudesta (mmm.fi)
NordenBladet — Lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten käsittelyajat rikosprosessissa ovat alueellisesti epätasa-arvoistavia. Tämä käy ilmi Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin toteuttamasta tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rikosprosessin kestoa ja käsittelyaikojen alueellisia eroja.Tutkimuksen mukaan lapsen seksuaalisen hyväksikäytön keskimääräiset käsittelyajat ovat selvästi pidempiä kuin aikuisiin kohdistuvien seksuaalirikosten ja pahoinpitelyjen. Pahimmillaan asian käsittely jatkuu useita vuosia. Pisimpään kestää yleensä esitutkintavaihe, jossa myös alueiden väliset erot olivat suurimmat.Tutkimuksessa käytettiin kolmea eri aineistoa. Tilastoaineiston avulla tarkasteltiin alueellisia eroja lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten käsittelyajoissa. Tuomioaineistolla tutkittiin rikosten laadullisten erojen yhteyksiä rikosprosessin pitkittymiseen. Syitä alueellisille eroille selvitettiin haastattelemalla poliiseja, syyttäjiä ja käräjäoikeuksien tuomareita.Lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten käsittely pitkittyy eri syistäTutkimus osoitti, että kaikkein nuorimpiin lapsiin kohdistuneet teot käsiteltiin yleensä nopeasti. Yksittäiset teot käsiteltiin nopeammin kuin pitkäkestoiset ja toistuneet, samoin ne teot, joissa rikos oli ilmoitettu poliisille korkeintaan kaksi viikkoa tapahtumista.Rikosprosessi puolestaan pitkittyi usein, jos lapsi oli rikoksen tapahtuma-aikaan päihtynyt tai sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Prosessia hidastavina tekijöinä tutkimuksessa nousivat esiin myös lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten verkkovälitteisyys sekä töiden organisointiin, viranomaisten erikoistumiseen ja viranomaisyhteistyöhön liittyvät seikat.Alueellisiin eroihin tarpeen puuttuaKäsittelyaikojen alueellisten erojen vuoksi seksuaalirikosten alaikäiset uhrit ovat epätasa-arvoisessa asemassa eri puolilla Suomea. Tutkimuksen perusteella keskeisiä keinoja lyhentää prosessin kestoa ovat lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten tutkinnan keskittäminen siihen erityiskoulutuksen saaneille tutkijoille ja tutkinnanjohtajille, mieluiten yksiköille sekä viranomaisyhteistyön kehittäminen.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt lyhyelle lausuntokierrokselle lakiehdotuksen laivaväen määräaikaisten pätevyyskirjojen ja lisäpätevyystodistusten voimassaolon pidentämisestä. Pidentäminen olisi väliaikainen.Ehdotuksen mukaan viimeistään 30.6.2021 päättyvien pätevyyskirjojen ja lisäpätevyystodistusten voimassaolo jatkuisi ilman erillistä hakemusta kuusi kuukautta siitä ajankohdasta, jolloin niiden voimassaolo päättyy.Laivaväen pätevyyksiä koskevilla muutoksilla pyritään turvaamaan merenkulkuun liittyvien elinkeinojen harjoittaminen koronaepidemian aiheuttamissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Muutoksilla pyritään myös turvaamaan riittävä pätevien merenkulkijoiden määrä epidemian aikana.Lisäksi laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annettuun lakiin lisättäisiin väliaikainen säännös, jolla pidennettäisiin Liikenne- ja viestintäviraston mahdollisuutta myöntää erivapauksia myös aluksella vaadituista lisäpätevyyksistä.Samassa yhteydessä ehdotetaan muutettavaksi liikenteen palveluista annetun lain merimieslääkäreitä ja rautatielääkäreitä koskevia kelpoisuusvaatimuksia. Vaatimuksia täsmennettäisiin siten, että kelpoisuutta ei voisi saada henkilö, jonka oikeuksia toimia lääkärin ammatissa on rajoitettu tavalla, joka rajoittaa toimimista rautatielääkärinä tai merimieslääkärinä.Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Liikenteen palveluista annetun lain 109 b § ja laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annetun lain 13 §:n 5 momentti olisivat voimassa 30.6.2021 saakka.Mitä seuraavaksi?Lakiluonnoksesta voi antaa lausuntoja osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi. Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja yksityishenkilöt. Lausuntoaika päättyy 4.2.2021.Lausuntoajan päätyttyä lakimuutoksen valmistelu jatkuu virkatyönä. Lakiesitystä valmistellaan kiireellisenä koronatilanteesta aiheutuneista akuuteista muutostarpeista johtuen.
NordenBladet — Vuonna 2014 toteutettu metsälakiuudistus ei tuoreen selvityksen mukaan näyttäisi lisänneen metsälain 10 §:ssä tarkoitettujen kohteiden tai muiden arvokkaiden elinympäristöjen käsittelyä, eikä lain pykälään tehdyn muutoksen voida siten katsoa heikentäneen kohteiden turvaamisen tasoa. Ns. metsälakikohteisiin on kuitenkin kohdistunut käsittelyjä vähäisessä määrin sekä ennen metsälain muutosta että sen jälkeen. Selvitys toteutettiin Luonnonvarakeskuksen vetämässä hankkeessa maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannostaSelvityshanke oli jatkoa vuonna 2019 toteutetulle metsälain uudistuksen kokonaisarvioinnille. Jatkohankkeen tavoitteena oli selvittäämillä tavoin metsälain 10 §:n muutos on vaikuttanut ja vaikuttaa käytännössä monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittelyyn ja monimuotoisuuden turvaamisen tasoonovatko monimuotoisuusarvot uhattuina tulevien toimenpiteiden vuoksi jamiten nykyisten ja entisten metsälakikohteiden ominaispiirteet ovat tähän mennessä säilyneet.Metsäkeskuksen tulkinnat säädöksestä ovat selvityksen mukaan olleet tulkintavaikeudesta huolimatta lainmukaisia, ja Metsäkeskus on toiminut niitä tehdessään harkintavaltansa rajoissa. Monimuotoisuuden turvaamista lakikohteilla voisi kuitenkin selvityksen mukaan parantaa täsmentämällä vielä sekä nykyistä tulkintaohjetta että sen soveltamista.Tulkintoja tehtäessä on tärkeää varmistaa toiminnan pitkäjänteisyys ja ennustettavuus ja samalla maanomistajien ja alan toimijoiden oikeusturva. Myös turvaamistoimien kustannustehokkuutta ja kustannusten jakautumista metsänomistajan ja yhteiskunnan välillä on tarkasteltava ymmärtäen, että metsälaki asettaa rajat metsänomistajalle laista koituville taloudellisille menetyksille.– Erityisesti on syytä pohtia, miten luonnon monimuotoisuutta voidaan turvata tehokkaasti myös pinta-alaltaan suuremmissa kohteissa sekä yleisesti talousmetsissä, sanoo maa-ja metsätalousministeriön metsäneuvos Marja Kokkonen. Tärkein luonnon monimuotoisuutta turvaava keino on METSO-ohjelma ja siihen liittyvä metsätalouden ympäristötuki, jonka kysyntä on ollut viime vuosina kasvussa.– Hyvin toimivalle METSO-ohjelmalle tulee varmistaa riittävä rahoitus, ja rahoitus tulee kohdentaa ensi sijassa käsittelyuhan alla oleviin ekologisesti arvokkaisiin kohteisiin. Monimuotoisuuden turvaamista painottavien käsittelyvaihtoehtojen ja ympäristötukivaihtoehdon tulee lisäksi olla metsänomistajan tiedossa ja valittavissa jo toimenpiteiden suunnitteluvaiheessa. Myös neuvontaan ja koulutukseen on siksi tärkeää turvata riittävät resurssit.Selvitysraportti antaa Kokkosen mukaan kattavan kuvan monimuotoisuuden turvaamisesta sekä metsänhoitosuositusten ja monimuotoisuusneuvonnan tärkeästä roolista tässä tehtävässä. Lain valvonnan rinnalla metsänomistajia tulee jatkossakin kannustaa paitsi lakikohteiden turvaamiseen myös laajoilla pinta-aloilla toteutettavaan talousmetsien luonnonhoitoon.–Tarve ajankohtaiselle ja laadukkaalle luontotiedolle on suuri, ja Suomen metsäkeskukselle on siksi turvattava riittävät resurssit myös luontotiedon kartoitukseen, sanoo Kokkonen.Uusien digitaalisten menetelmien kehittyminen tehostaa tiedonkeruuta ja valvontaa, koska maastotarkastukset voidaan digitaalisten tietovarantojen myötä kohdentaa aiempaa täsmällisemmin. Luontolaadun arviointi ja metsälain valvonta tulevat siksi kehittymään tulevaisuudessa merkittävästi.Nykyistä rikoslakiin perustuvaa seuraamusjärjestelmää toimivampi ratkaisu voisi selvityksen mukaan olla rikkomuksista määrättävä hallinnollinen seuraamusmaksu. Myös mahdollisuuksia siihen tullaan ministeriössä selvittämään.Selvityksen taustasta ja tavoitteesta Vuoden 1996 metsälain (1093/1996) tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Vuoden 2014 kokonaisuudistuksessa lain sisältöä uudistettiin merkittävästi. Tavoitteena oli edistää metsätalouden ja -teollisuuden toimintaedellytyksiä, parantaa maanomistajan omaisuuden suojaa, turvata metsäluonnon monimuotoisuutta sekä tehostaa metsälain valvontaa. Erityistä huomiota kiinnitettiin metsänkäsittelymahdollisuuksien monipuolistamiseen. Tavoitteena oli myös, että säännökset ilmaisevat perustuslain edellyttämällä tavalla yksiselitteisesti maanomistajaa ja muita toimijoita koskevat velvoitteet.Uudistuksen vaikutuksia arvioitiin kokonaisuutena vuonna 2019, ja uudistuksen todettiin tuolloin onnistuneen pääosin tavoitteiden mukaisesti (Kniivilä ym. 2020). Lain 10 §:ään tehdyn muutoksen vaikutuksista haluttiin kuitenkin vielä teettää jatkoselvitys. Metsälain 10 §:n rajoituksilla tähdätään luonnonarvojen huomioon ottamiseen metsien käytössä. Erityisen tärkeiksi elinympäristöiksi pykälässä määritellään luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset kohteet, jotka erottuvat selvästi ympäröivästä metsäluonnosta. Myös niissä voidaan kuitenkin tehdä varovaisia hoito- ja käyttötoimia, kunhan elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään tai niitä vahvistetaan. Käytännössä nämä ns. lakikohteet on selvityksen mukaan jätetty pääsääntöisesti kokonaan käsittelyjen ulkopuolelle.Pykälässä määriteltyjen erityisen tärkeiden elinympäristöjen on edellytetty vuodesta 2014 lähtien olevan pienialaisia tai metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä. Pienialaisuuden rajaa ei kuitenkaan määritellä pykälässä. Metsätaloudellisesti vähämerkitykselliset kohteet voivat käytännössä olla myös pinta-alaltaan suurempia, koska vähäpuustoisissa kohteissa mahdolliset tulonmenetykset ovat pienempiä ja rajoituksen käytännön merkitys siksi vähäisempi.Metsälain 10 §:ään liittyvien vuoden 2014 lain esitöiden mukaan aiempia, pinta-alaan liittyviä käytäntöjä ei ollut uudistuksen myötä tarkoitus muuttaa. Selvitysraportissa kuvataan siksi myös ennen vuotta 2014 tunnistettuja metsälakikohteiden rajaamiseen ja kartoitukseen liittyneitä ongelmia.Linkki selvitysraporttiin
NordenBladet — Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat antaneet suosituksen siitä, että lukioiden perinteisiä penkinpainajaisia ei järjestettäisi koronavirusepidemian aikana. Vanhojen tansseja ja muita juhlallisuuksia tulisi siirtää myöhempään ajankohtaan huomioiden epidemiatilanne.Penkinpainajaisten ja vanhojen tanssien perinteelle on suosituksen mukaan hyvä pyrkiä löytämään korona-aikaan sopivia terveysturvallisia toteutustapoja.Ikäryhmäkohtainen tarkastelu osoittaa, että lukioikäiset opiskelijat kuuluvat joukkoon, jossa koronavirusinfektion ilmaantuvuus on huomattavasti korkeampi kuin muissa ikäryhmissä, eli virus kiertää aktiivisesti juuri nuoressa aikuisväestössä. Tämän ikäryhmän kokoontumisiin liittyy siten kohonnut riski tartunnoille.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön suositus penkinpainajaisten ja vanhojen tanssien järjestämisestä lukiokoulutuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana
NordenBladet — Suomen Pankin tekemä ehdotus talousosaamisen strategiaksi tähtää siihen, että suomalaiset ovat maailman parhaita talousosaajia vuonna 2030. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni ymmärtää talousosaamisen tärkeyden omassa elämässään ja pystyy tekemään taloudenpitonsa kannalta hyviä päätöksiä. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn luovutti tänään ehdotuksen Suomen talousosaamisen edistämisen kansalliseksi strategiaksi oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille.Strategiaehdotuksen mukaan tavoitetilaan pääsy vaatii toimintatapojen muutoksia. Yksilön kannalta avainasemassa on kyky ymmärtää ja ennakoida omaa taloudellista tilannetta nykyistä paremmin. Tarjolla tulee olla helposti löydettäviä matalan kynnyksen neuvonta- ja tietopalveluita, joista jokainen saa apua. Ehdotuksessa korostetaan, että kansalaisten parempi talousosaaminen tuottaa hyvinvointia paitsi ihmiselle itselleen, myös koko kansantalouteen.
Suomen Pankin laatima strategiaehdotus on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Suomen Pankki ja oikeusministeriö sopivat vuosi sitten, että Suomen Pankki vastaa taloudenhallintaan liittyvän kansallisen strategian kirjoittamisesta.
-Suomalaisten talousosaaminen on keskimäärin hyvällä tasolla, mutta eri väestöryhmien välillä on eroja. Suunnitelmallisella ja hyvin resursoidulla talousosaamistyöllä on mahdollista parantaa laajasti kansalaisten tietoja ja taitoja ja sitä kautta ennaltaehkäistä ylivelkaantumista ja muita talousongelmia, tähdentää pääjohtaja Olli Rehn.
– Tämä on tärkeä työ, jota haluan viedä vahvasti eteenpäin. Tässä ajassa ylivelkaantumiseen liittyvät kysymykset ovat erityisen ajankohtaisia, ja kansalaisten talousosaamisen vahvistaminen on tärkeä tavoite. Olen iloinen siitä, että ehdotus keskittyy talousosaamisen ”myönteiseen puoleen” eli hyvään taloudenpitoon, säästämiseen ja sijoittamiseen, ministeri Henriksson sanoo. Talousoppia antaville tiiviimpää yhteistyötä vaikuttavuuden lisäämiseksiTalousosaamisen edistämistä tekevät viranomaisten lisäksi monet yritykset ja kolmannen sektorin toimijat. Strategiaehdotuksessa painotetaan niiden yhteistyön helpottamista ja pääsyä ajantasaisen tiedon lähteille. Lisäksi toimintaa tulee koordinoida entistä paremmin. Tämä kaikki lisää toiminnan vaikuttavuutta ja tehostaa voimavarojen käyttöä. Oikeusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan perustettavaksi kentän työtä tukeva ja koordinoiva toiminto.
Tarkoitus on laatia strategialle käytännönläheinen toimintasuunnitelma. Oikean suunnan varmistamiseksi toimintasuunnitelmassa tulee määritellä konkreettiset toiminnan tavoitteet ja tavoitteiden toteutumista on mitattava säännöllisesti. Saumaton yhteistyö poikkitieteelliseen tutkimuksen kanssa on tärkeää tilannekuvan saamiseksi.
– Tuen ehdotusta perustaa oikeusministeriön hallinnonalalle uusi toiminto, joka ryhtyy koordinoimaan talousosaamisen strategiatyötä. Tämä on tärkeää, jotta esiintuodut kehittämiskohteet saadaan vietyä nopeasti käytäntöön, ministeri Henriksson painottaa.
Ehdotus strategiaksi on laadittu Suomen Pankin johdolla yhdessä alan keskeisten toimijoiden ja tutkijoiden kanssa. Työssä otettiin huomioon suomalaisten talousosaamisen lähtötaso, talousosaamisen edistämiseksi tehtävä työ, markkinoilla vallitsevat olosuhteet ja yhteiskunnallinen tilanne. Lisäksi käytettiin OECD:n talouskasvatuksen kansainvälisen verkoston ohjeistuksia ja käytiin läpi useita kansainvälisiä esimerkkejä vastaavista järjestelyistä.
NordenBladet — Koronavirustapausten määrissä on tapahtunut selvä käänne ylöspäin pitkään melko tasaisena jatkuneen jakson jälkeen. Useamman sairaanhoitopiirin alueella tautitapaukset ovat lisääntyneet. Osa tapauksista liittyy laajoihin tunnettuihin tartuntaketjuihin.Uudet virusmuunnokset saattavat vaikuttaa epidemiatilanteeseen, jota seurataan muunnosten vuoksi tällä hetkellä erityisen tiiviisti. Suomessa on todettu muuntunutta koronavirusta 14.12.2020 alkaen 106 näytteessä.Tartuntoja on runsaasti koko maassaViikolla 3 (ajalla 18.1.-24.1.) tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 2315 uutta tapausta, mikä on 568 tapausta enemmän kuin edellisellä viikolla Vastaavasti viikolla 3 ilmaantuvuus oli 42 tapausta 100 000 asukasta kohden, kun se edellisellä viikolla oli 32 tapausta. Myös altistumisen vuoksi karanteeniin asetettujen määrä on jälleen nousussa, viikolla 3 heitä oli runsaat 10 000. Viimeisen kahden viikon seurantajakson yhteenlaskettu tapausmäärä oli 4062 uutta tapausta, mikä on 486 tapausta enemmän kuin sitä edeltävien kahden viikon aikana. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 73 tapausta 100 000 asukasta kohden, kun se edellisellä kahden viikon jaksolla oli 65 tapausta.Suurin osa viikon 3 tartunnoista oli peräisin kotimaasta. Ulkomailla saatujen tartuntojen osuus oli 6 %, ja niistä aiheutuneiden jatkotartuntojen osuus oli 3 % kaikista tartunnoista. Hieman yli puolet uusista tartunnoista todettiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella. Arvioitu tartuttavuusluku on tällä hetkellä 0,75-0,95 (90 % todennäköisyysväli).Testeihin hakeudutaan taas enemmänValtakunnallisesti testeihin on hakeuduttu tammikuun lopussa jälleen vähän useammin kuin vuodenvaihteessa. Viikolla 3 testejä tehtiin koko maassa yhteensä yli 92 000. Koko maassa uusien tartuntojen tartunnanlähde saatiin selvitettyä yli 60 prosentissa tapauksista. Tartuntoja todetaan edelleen eniten nuorissa ikäluokissa ja työikäisillä aikuisilla. Mitä enemmän tauti leviää väestössä, sitä suuremmaksi kasvaa riski, että myös ikääntyneet saavat tartuntoja.Samalla kun tartuntojen määrät ovat nousseet, myös sairaalahoitoa tarvitsevia potilaita on hieman aiempaa enemmän. Sairaalahoitoa tarvitsevia potilaita oli 27.1. yhteensä 148. Näistä perusterveydenhuollossa oli yhteensä 47 potilasta, erikoissairaanhoidossa yhteensä 81 potilasta ja tehohoidossa 20 potilasta. Tautiin liittyviä kuolemia oli 27.1.2021 raportoitu 660.Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat THL:n sivuilla. Tilannekuvaraportin liitteenä on tällä viikolla myös erilliskatsaus, joka koskee varmistettujen covid-19-tapausten sairaalahoitoa ja kuolemia iän mukaan.Koronaviruksen seuranta (THL)Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Koronavirus lukuina (HUS)Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen tammi-toukokuussa 2021 (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:1)Tehohoidon tilannekuva: COVID-19 teho-osastoilla 20.1.2021 (Tehohoidon koordinoiva toimisto)COVID-19-rokotusten edistyminen (THL)
NordenBladet — Sisäministeriö on uudistanut ohjeen ulkoisen pelastussuunnitelman laatimisesta. Ohjeen tarkoitus on helpottaa pelastuslaitoksien ulkoisien pelastussuunnitelmien laadintaprosessia sekä yhdenmukaistaa aluehallintovirastojen ulkoisia pelastussuunnitelmia koskevia valvontakriteerejä.Sisäministeriön ulkoisten pelastussuunnitelmien laadintaohjeessa määritellään ulkoisen pelastussuunnitelman sisältö sekä ohjeistetaan muun muassa valmisteluvaiheen kuulemisista, pelastussuunnitelmasta tiedottamisesta sekä pelastustoiminnan johtamisesta suuronnettomuustilanteissa. Ohjeeseen on liitetty mallipohjia, joita voidaan käyttää ulkoisen pelastussuunnitelman laadinnassa.Ohje on päivitetty vastaamaan vuoden 2020 alusta voimaan tullutta ulkoisia pelastussuunnitelmia koskevaa sisäministeriön asetusta. Samalla ohjeeseen on lisätty toiminnassa esiin tulleita tulkintoja sekä aluehallintoviranomaisen suorittamaa arviointia käsittelevä osio.Pelastussuunnitelma ohjaa toimintaa suuronnettomuustilanteessaPelastuslaitoksilla on velvollisuus laatia ulkoinen pelastussuunnitelma yhdessä toiminnanharjoittajien kanssa erityistä vaaraa aiheuttavista kohteista, jotka on määritelty pelastuslaissa.Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi suuret kemikaalituotantolaitokset, ydinvoimalaitokset ja kaivannaisjätealueet. Suomessa on noin 200 kohdetta, joissa on velvoite laatia ulkoinen pelastussuunnitelma ja harjoitella säännöllisesti.