NordenBladet — Euroopan komissio päätti 28.1.2021 pidentää tilapäisten valtiontukisääntöjen voimassaoloa vuoden 2021 loppuun asti. Lisäksi komissio tiedotti, että sääntöjen yrityskohtaiset enimmäismäärät tuelle nousevat. Esimerkiksi 800 000 euron enimmäismäärä nousee 1,8 miljoonaan euroon. Suomessa muutokset helpottavat mahdollisten uusien koronatukien käyttöönottoa.Euroopan komissio joustavoitti vuoden 2020 aikana useaan otteeseen valtiontukisääntöjä. Tavoitteena on antaa jäsenvaltioille monipuoliset mahdollisuudet tukea yrityksiä ja lieventää koronapandemian haitallisia talousvaikutuksia. Joustojen jatkamisen taustalla ovat muun muassa virusmuunnoksesta johtuvat uudet rajoitustoimet, jotka rasittavat EU-maiden taloutta.Yrityskohtaisen tuen enimmäismäärät nousevatTilapäiset valtiontukisäännöt sisältävät yrityskohtaisia enimmäismääriä myönnettävälle tuelle. Komissio nostaa enimmäismääriä kahden tukimuodon kohdalla. Muutokset ovat voimassa 31.12.2021 asti.Komissio nostaa niin sanotun 800 000 euron tuen enimmäismäärää 1,8 miljoonaan euroon. Tuki voidaan kohdentaa mihin tahansa yrityksen kustannuksiin eri muodoissa. Sääntöjen keskeisin edellytys on, että tukea ei myönnetä yli enimmäisrajan. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun komissio muuttaa enimmäisrajaa, jonka puitteissa jäsenvaltiot voivat tukea yritysten maksuvalmiutta ja mahdollistaa yrityksen toiminnan jatkamisen kriisin aikana ja sen jälkeen.Komissio nostaa niin sanottujen kattamattomien kiinteiden kustannusten tuen yrityskohtaista enimmäismäärää 10 miljoonaan euroon. Lokakuussa 2020 asetettu raja oli kolme miljoonaa euroa. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuki kohdennetaan yrityksille, joiden liikevaihto on laskenut 30 prosenttia vuoden 2019 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Tukea voidaan myöntää tiettyyn osaan yrityksen kiinteistä kustannuksista.Komission hyväksymät muutokset helpottavat kansallisesti hallituksen yritysrahoituslinjausten suunnittelua ja täytäntöönpanoa. Uudet säännöt vaikuttavat osaltaan esimerkiksi siihen, miten uusia kansallisia tukia kuten kustannustukea mahdollisesti kehitetään edelleen.800 000 euron enimmäismäärän nosto pätee esimerkiksi Suomessa laajassa käytössä olleeseen puitetukiohjelmaan. Puitetukiohjelmaa on Suomessa hyödynnetty useilla hallinnonaloilla sekä kunnissa koronakriisin kielteisten talousvaikutusten lieventämisessä.Komission hyväksymien joustojen hyödyntäminen edellyttää komissiolle tehtävää valtiontuki-ilmoitusta ja komission hyväksyntää.Lisäksi uusilla säännöillä kannustetaan myöntämään tukia niin sanottujen palautuvien tuki-instrumenttien muodossa. Säännöillä mahdollistetaan lainojen, takausten ja takaisinmaksettavien ennakoiden muuntaminen avustuksiksi. Edellytyksenä on, että 1,8 miljoonan euron yrityskohtaista enimmäismäärää noudatetaan.Komissio on joustavoittanut valtiontukisääntöjä useasti koronakriisin aikanaEU:n valtiontukisääntöjä sovelletaan silloin, kun kaikki valtiontuen tunnusmerkit täyttyvät: julkisia varoja kanavoidaan yrityksiin eli taloudelliseen toimintaan, tämä taloudellinen etu on valikoiva, toimenpide vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.Komissio hyväksyi 19.3.2020 tilapäiset joustot EU:n valtiontukisääntöihin koronaviruksen taloudellisten vaikutusten takia. Tilapäisiä sääntöjä muutettiin ja joustavoitettiin tämän jälkeen vuoden 2020 aikana neljä kertaa. Säännöt mahdollistavat muun muassa tuet yritysten maksuvalmiuden turvaamiseen (lainat, takaukset, suorat avustukset), tuen covid-19-liitännäisten tuotteiden tutkimus, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä tuotantoon ja myös oman pääoman ehtoisen rahoituksen myöntämisen.Päätökset tilapäisten valtiontukisääntöjen voimassaolosta:Valtiontukisääntöihin tehdyt tilapäiset muutokset olivat alun perin voimassa 31.12.2020 asti. Komissio päätti lokakuussa jatkaa muutosten voimassaoloa 30.6.2021 asti. Poikkeuksena olivat pääomitustukiin tehdyt joustot, jotka olivat alun perin voimassa kesäkuun 2021 loppuun ja joita jatkettiin 30.9.2021 saakka.Komission uudella päätöksellä kaikkien tukimuotojen voimassaolo jatkuu vuoden 2021 loppuun asti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi on myöntänyt UN Womenille Syyrian rauhanrakennukseen miljoona euroa tukea. Lokakuusta 2020 joulukuuhun 2021 kestävän hankkeen tavoitteena on tukea naisten osallistumista ja vaikuttamista Syyrian poliittisessa prosessissa.YK:n Syyria-erityisedustaja Geir O. Pedersen tapaa syyrialaisnaisten neuvoa-antavan ryhmän Genevessä 2019. Kuva: UN Photo / Violaine MartinSuomi on rahoittanut UN Womenin hanketta vuodesta 2017 asti. Hankkeessa on neljä pilaria: poliittisen prosessin tukeminen, ruohonjuuritason dialogit, kansainvälinen koordinaatio sekä tutkimus- ja analyysityö liittyen tasa-arvoon Syyriassa. Ilman naisten osallistumista kestävää ja oikeudenmukaista rauhaa ei voida saavuttaa.Syyrian konflikti on kestänyt lähes kymmenen vuotta. Konfliktia ei voida ratkaista aseellisesti, vaan se vaatii poliittisen prosessin ja rauhanrakennusta syyrialaisten kesken. UN Womenin toteuttama rauhanrakennushanke lisää eri taustaryhmiä edustavien naisten välistä vuoropuhelua sekä naisten osallisuutta poliittisessa prosessissa.YK:n Syyria-erityislähettiläs tekee työtä Syyrian rauhanprosessin välittämiseksi. Hänen työnsä tueksi on perustettu Naisten neuvoa-antava ryhmä, Women’s advisory board, joka tuo naisten näkemyksiä poliittiseen prosessiin ja tukee mm. perustuslakikomitean toimintaa. Neuvoa-antava ryhmä on myös tehnyt vuosien ajan vaikuttamistyötä, joka on johtanut Syyrian perustuslakikomiteassa naisten lähes 30 % edustukseen. Neuvoa-antavan ryhmän työtä ja sen yhteyksiä ruohonjuuritasoon tuetaan hankkeen kautta.Naisten osallisuus lisää rauhaaYK on pyrkinyt lisäämään naisten osallistumista rauhanneuvotteluihin. Suomi tukee osaltaan näitä tavoitteita. Suomen rauhanvälityshankkeissa jaetaan YK:n päätöslauselman 1325 (Naiset, rauha ja turvallisuus) analyysi siitä, että naisten osallisuus rauhanneuvotteluissa vaikuttaa positiivisesti rauhan saavuttamiseen ja rauhan kestävyyteen. Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että naisten osallisuus on lisännyt todennäköisyyttä panna toimeen rauhansopimuksia.Suomella on kolme hanketta liittyen Syyrian kriisin rauhanvälitykseen. UN Womenin hankeen lisäksi Suomi tukee Berghof Foundationin hanketta sekä Lähetysseuran ja Common Space Initiativen yhteishanketta. Rauhanvälityshankkeissa tavoitteena on syyrialaisten ruohonjuuritason toimijoiden sekä vaikuttajien rauhanrakennuksen tukeminen tuottamalla aineistoa heidän työnsä pohjaksi, tarjoamalla koulutusta, järjestämällä keskusteluita syyrialaisten kesken ja luomalla heille yhteyden oleellisiin ulkopuolisiin tahoihin.Suomi on myös tukenut sen perustamisesta asti YK:n alaista mekanismia (International, impartial and independent mechanism, IIIM), joka auttaa vakavimpia rikoksia tehneiden tutkimisessa ja syyttämisessä tavoitteenaan syyllisten saattaminen vastuuseen ja oikeuden saaminen uhreille.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.UlkoministeriöSaija Nurminen, lähetystöneuvos p. 0295 350 202
– Edustuston päällikön tehtävän päättyminen
– Edustuston päällikön tehtävään määrääminenOikeusministeriöJanina Groop-Bondestam, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 334
– Tasavallan presidentin asetus laajakaistarakentamisen tukeen liittyvien hallintotehtävien hoitamisesta Ahvenanmaan maakunnassaPuolustusministeriöSami Roikonen, osastoesiupseeri p. 0295 140 442
– Suomalaisen kriisinhallintajoukon komentajan vaihdosMaa- ja metsätalousministeriöAku-Petteri Korhonen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 325
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi elintarvikemarkkinalain, oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 1 luvun 2 ja 6 §:n sekä sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta (199/2020 vp; EV 223/2020 vp)Liikenne- ja viestintäministeriöEero Salojärvi, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 123
– Maailman postiliiton yleissopimuksen toisen lisäpöytäkirjan hyväksyminen

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU-selonteko pohjaa vahvasti unionin yhteisiin arvoihin sekä hallitusohjelmaan. Se korostaa tarvetta vahvistaa EU:n kriisinkestävyyttä eli resilienssiä eri sektoreilla. Valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta hyväksyttiin valtioneuvoston yleisistunnossa torstaina 28. tammikuuta ja lähetettiin eduskuntaan.EU-selonteko viitoittaa Suomen lähivuosien EU-politiikkaa. Sen lähtökohtana on hallitusohjelman EU-poliittiset painopisteet. Suomen hallitus esittää tässä selonteossa oman vastauksensa EU:n resilienssin vahvistamiseen ja unionin kehittämiseen 2020-luvun alkupuolella. Selonteon punainen lanka on tarve lujittaa unionin kriisinkestävyyttä eli resilienssiä kaikessa EU:n toiminnassa. 
 
”Kriisinkestävyys on teema, joka läpileikkaa koko selonteon. Hallitus haluaa vahvistaa EU:ta turvallisuusyhteisönä. EU:n on lujitettava kriisinkestävyyttään kaikilla politiikka-alueilla”, kiteyttää eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen.EU-selonteko korostaa EU:n yhteisten arvojen ja tasa-arvon merkitystä. Demokratia, oikeusvaltioperiaate sekä perus- ja ihmisoikeudet ovat tulevaisuudessakin pohja kaikelle unionin toiminnalle.
 
”Yhteiset arvomme ovat EU:n perusta ja välttämätön resilienssin edellytys. Demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia on edistettävä kokonaisvaltaisesti. Täten vahvistamme EU:n yhtenäisyyttä, hyväksyttävyyttä ja uskottavuutta. Toimia oikeusvaltion vahvistamiseksi on määrätietoisesti jatkettava hyödyntäen kaikkia käytössä olevia EU:n oikeusvaltiovälineitä. Välineitä tulee kehittää edelleen ja niiden on oltava tarkoituksensa mukaisessa käytössä.”Selonteossa avautuu myös Suomen lähtökohta ajankohtaiseen keskusteluun EU:n strategisesta autonomiasta. Hallitus katsoo, että se ei saa tarkoittaa sisäänpäin kääntymistä tai protektionismia. Strategisen autonomian tulee tarkoittaa EU:n omien vahvuuksien kehittämistä, reiluun kilpailuun osallistumista, EU:n arvojen ja etujen entistä määrätietoisempaa edistämistä sekä vastuunkantoa kansainvälisessä yhteistyössä. Suomi osallistuu aktiivisesti talous- ja rahaliitto EMU:n kehittämiseen. ”Suomen tavoitteena on kriisinkestävämpi EMU, jossa jäsenmaiden vastuuta taloudenpidostaan vahvistetaan, finanssipoliittisia sääntöjä yksinkertaistetaan ja talouspolitiikan koordinaatiota parannetaan eurooppalaista ohjausjaksoa hyödyntäen. Suomi suhtautuu avoimesti aloitteisiin, joilla puututaan haitalliseen verokilpailuun ja veronkiertoon.”EU:n tulee lujittaa asemaansa globaalissa toimintaympäristössä omiin vahvuuksiinsa nojautuen. ”Suomen tavoitteena on rakentaa EU:sta maailman kilpailukykyisin ja sosiaalisesti ehein ilmastoneutraali talous. Yhteiskuntiemme resilienssin, EU:n kilpailukyvyn, ekologisen kestävyyden sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta on välttämätöntä, että EU:n kasvustrategia perustuu kestävän kehityksen periaatteisiin. Suomi edistää unionin toiminnassa hyvinvointitalousajattelua. Jatkamme toimintaamme yhteistyökykyisenä jäsenvaltiona, joka tavoittelee aktiivisesti yhteisiä, kansallista ja eurooppalaista lisäarvoa luovia ratkaisuja ja edistää avoimuutta,” linjaa Tuppurainen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU-maiden kriittisten palvelujen häiriönsietokykyä parannetaan uudistamalla vanha kriittisen infrastruktuurin suojaamisen direktiivi. Uusi direktiiviehdotus on merkittävästi laaja-alaisempi ja sen tarkoituksena on parantaa EU:n kannalta välttämättömien palvelujen häiriönsietokykyä sekä tunnistaa kriittiset toimijat, jotka ylläpitävät yhteiskunnan elintärkeitä ja taloudellisia toimintoja. Valtioneuvosto informoi eduskuntaa 28.1. uudesta direktiiviehdotuksesta. Direktiivin soveltamisala kattaa kymmenen sektoria. Sektorit ovat liikenne, energia, pankit, finanssimarkkinat, terveys, vesi- ja jätevesihuolto, digitaalinen infrastruktuuri, julkishallinto ja avaruus. Sektorikohtaisilla toimilla pyritään parantamaan toimijoiden häiriönsietokykyä sekä puuttumaan muun muassa verkottuneen toimintaympäristön mukanaan tuomiin riskeihin ja haavoittuvuuksiin johdonmukaisella ja toisiaan täydentävällä tavalla.EU-maiden pitää tunnistaa omat sektorikohtaiset elintärkeät toimintonsaMuuttuva turvallisuusympäristö sekä meneillään oleva COVID-19-pandemia ovat osoittaneet, että EU-maissa on määritettävä ja tunnistettava yhdenmukaisin menettelyin yhteiskuntien toimintakyvyn kannalta kriittiset toimijat ja parannettava niiden kriisinsietokykyä. Tämä toteutetaan muun muassa kehittämällä suojaustoimenpiteitä, tunnistamalla paremmin jäsenvaltioiden välisiä keskinäisriippuvuuksia sekä estämällä tietojen yhdistelyn ennakoimattomia vaikutuksia. Direktiiviehdotus edellyttää, että EU-maat määrittävät kriittisen infrastruktuurin kriisinkestävyydestä vastaavat viranomaiset, arvioivat elintärkeät toimintonsa direktiivin soveltamisalalla ja nimeävät kansallisesti merkittävät kriittiset infrastruktuuri- ja palvelutoimijat yhteisten eurooppalaisten kriteerien pohjalta. Jäsenvaltioilta myös edellytetään kansallista strategiaa kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi.Niin sanottu CER-direktiiviehdotus (Critical Entities Resilience Directive) on osa laajaa pakettia, johon kuuluu uusi kyberturvallisuusstrategia sekä verkko- ja tietoturvadirektiivin päivitys. Ehdotus perustuu komission julkaisemaan turvallisuusunionistrategiaan vuosille 2020-2025, jossa peräänkuulutetaan kokonaisvaltaista nykyiset ja tulevaisuuden riskit sekä fyysisen ja digitaalisen infrastruktuurin keskinäisriippuvuudet huomioivaa lähestymistapaa. Nämä toimet tukevat myös EU:n terrorismin vastaisen ohjelman tavoitteita.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lainmuutokset selkiyttäisivät erityisesti ilmoitusvelvollisten velvoitteita rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisessä. Hallitus antoi esityksen muutoksista torstaina 28. tammikuuta.Lainmuutokset koskisivat muun muassa säännöksiä asiakkaan tuntemisesta. Muutokset vaikuttaisivat ilmoitusvelvollisten lisäksi välillisesti myös viranomaisten ja Suomen Asianajajaliiton valvontatyöhön. Lisäksi esityksen tarkoituksena on parantaa rahanpesun selvittelykeskusten tiedonvaihtoa EU:ssa.Hallitus esittää muutoksia lakiin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, lakiin rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä lakiin pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto nimitti torstaina 28. tammikuuta oikeustieteen kandidaatti Antti Pelttarin jatkamaan Suojelupoliisin päällikkönä. Virka täytetään ajalle 1.3.2021−28.2.2026.Antti Pelttari on toiminut vuodesta 2011 lähtien Suojelupoliisin päällikkönä. Hänen johtamiskokemuksensa painottuu sisäministeriön hallinnonalalle, ja hänellä on laaja-alaista näyttöä Suojelupoliisin toimialaan liittyvien kehittämishankkeiden läpiviennistä. Pelttari on vastannut Suojelupoliisin päällikkönä Suojelupoliisin organisaatiomuutoksesta tiedustelulain voimaantulon yhteydessä viraston aseman, toiminnallisen luonteen ja roolin muuttuessa poliisiorganisaatiosta turvallisuus- ja tiedusteluorganisaatioksi. Pelttari on myös vastannut viraston päällikkönä useista muista kehittämishankkeista kuten esimerkiksi Suojelupoliisin tietojärjestelmäuudistuksesta ja toimitilahankkeesta. − Kansallisen turvallisuuden kysymykset tulevat Suomessa yhä tärkeämmiksi muun muassa nopeutuvan digitalisaation sekä epävakaana jatkuvan kansainvälisen tilanteen takia. Suojelupoliisilla on Suomen kansallisen turvallisuuden ylläpitämisessä tärkeä ja mielestäni kasvava rooli. Tärkein tehtäväni on yhdessä muiden supolaisten kanssa jatkaa hyvässä vauhdissa olevaa Suojelupoliisin muutosta Suomen turvallisuus- ja tiedustelupalveluksi. Tavoitteemme on, että viraston tuottama tieto tukisi yhä paremmin Suomen valtiojohdon päätöksentekoa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä viranomaisten toimintaa kansallisen turvallisuuden suojaamisessa, toteaa Pelttari.Pelttari on toiminut sisäministeriössä vuosina 2009–2011 valtiosihteerinä, vuosina 2005–2008 kansainvälisten asioiden yksikön johtajana ja lainsäädäntöneuvoksena vuosina 1996–1998. Vuosina 1998–2005 Pelttari toimi eduskunnan ulkoasian- ja puolustusvaliokunnissa valiokuntaneuvoksena. Vuosina 1993–1996 Pelttari toimi ulkoasianministeriön oikeudellisella osastolla lainsäädäntösihteerinä.Suojelupoliisin päällikkö johtaa Suojelupoliisin toimintaa ja vastaa siitä, että viraston tehtävät hoidetaan tuloksellisesti, tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti. Lisäksi Suojelupoliisin päällikön tehtäviin kuuluu muun muassa huolehtia viraston yleisistä toimintaedellytyksistä, sopia sisäministeriön kanssa viraston tulostavoitteista ja määrärahoista, vahvistaa toimintastrategia ja toiminnan painopistealueet sekä vastata toiminnallisesti tärkeistä kehittämishankkeista, kansainvälisestä yhteydenpidosta sekä sidosryhmäyhteistyöstä.Suojelupoliisin päälliköstä on tehty laaja turvallisuusselvitys ja hänen kanssaan on solmittu valtion virkamieslain mukainen karenssisopimus.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Omien varojen päätös määrittelee EU-budjetin rahoittamisen vuosina 2021–2027. Hallitus esittää, että eduskunta hyväksyisi päätöksen.Omien varojen päätös on osa EU:n monivuotista rahoituskehystä koskevaa ratkaisua, joka määrittelee EU:n tulot ja menot vuosille 2021–2027. EU:n neuvosto hyväksyi omien varojen päätöksen joulukuussa. Kaikkien jäsenvaltioiden on hyväksyttävä päätös kansallisesti, jotta se tulisi voimaan taannehtivasti tämän vuoden alusta. 
 
Omien varojen päätös luo EU-budjettiin kokonaan uuden tulonlähteen: kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen perustuvan kansallisen rahoitusosuuden. Tämän oman varan osuus unionin rahoituksesta on jatkossa noin 3–4 prosenttia. Uudistus hyödyttää Suomea, sillä se pienentää kansallisesta talousarviosta maksettavaa jäsenmaksuosuutta.Lisäksi päätös yksinkertaistaa arvonlisäveroperusteista omaa varaa, mikä on Suomelle taloudellisesti edullista. Joillekin jäsenvaltioille annettavat maksualennukset jatkuvat uudella kaudella, mutta järjestelmä yksinkertaistuu ja alennusten kokonaismäärä pienenee huomattavasti edellisestä kaudesta. Kokonaisuudessaan Suomen maksut kasvavat uudella kaudella noin 4 prosenttia, kun keskimäärin jäsenvaltioiden maksut nousevat noin 10 prosenttia.Elpymisväline vauhdittaa talouskasvua ja uudistumistaOmien varojen päätös antaa Euroopan komissiolle valtuuden ottaa 750 miljardia euroa lainaa elpymisvälineen rahoittamiseksi. Elpymisvälineen rahoituksella unioni vauhdittaa EU-alueen talouden toipumista koronakriisistä ja edistää jäsenvaltioiden rakenteellisia uudistuksia.Suomi toteuttaa kestävän kasvun ohjelman elpymisvälineen rahoituksella.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää, että merivahingonlaskijaa koskevaa sääntely koottaisiin uudistettuna merilakiin. Esityksen tavoitteena on selkiyttää sitä, miten merivahingonlaskijalle selvitettäväksi annettavat asiat pannaan vireille ja millaiset ovat niihin liittyvät korvauskäytännöt.Hallitus antoi esityksensä eduskunnalle 28. tammikuuta 2021.Merivahingonlaskijan ja tämän sijaisen nimeäisi jatkossa valtioneuvosto liikenne- ja viestintäministeriön sijasta. Merivahingonlaskijan tehtävä rinnastettaisiin käräjäoikeuden tuomarin virkaan.Merivahingonlaskijan tehtävä on perinteinen osa Pohjoismaiden merioikeuden ja -vakuutuksen järjestelmää ja sitä koskeva sääntely on kansallisissa merilaeissa. Suomessa tehtävää hoidetaan sivutoimisesti.Merivahingonlaskijalle olisi jatkossa nimettävä myös sijainen. Sijainen hoitaisi sellaiset merivahingonlaskijan selvitettäväksi osoitetut asiat, joissa merivahingonlaskija on esteellinen.Merivahingonlaskijan toimenkuvaan kuuluisivat jatkossakin seuraavat tehtävät:1. merivakuutuksen nojalla laadittavat korvausselvitykset,2. laivaisännän vastuumäärän suuruutta ja määrän jakamista koskevien asioiden selvittäminen eräissä tapauksissa,3. osamatkarahtia koskevaan rahtaussopimukseen liittyvien erimielisyyksien selvittäminen sekä4. yhteistä tai yksityistä haveria koskevan selvityksen laadinta.Venevakuutuksia koskevissa erimielisyysasioissa ei enää jatkossa edellytettäisi merivahingonlaskijan korvausselvitystä asian saattamiselle tuomioistuimen ratkaistavaksi, ellei venettä käytetä kauppa-aluksen tavoin elinkeinon harjoittamiseen.Lisäksi merivahingonlaskija antaisi venevakuutuksen nojalla korvausselvityksen, jos venevakuutussopimuksen ehdoissa on erikseen näin sovittu. Muissa tapauksissa venevakuutussopimuksen osapuolet voisivat kuitenkin pyytää merivahingonlaskijalta asiantuntijalausuntoa venevahinkoasiassa.Mitä seuraavaksi?Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja).Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy liikenne- ja viestintävaliokuntaan, jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa.Ehdotetun lain olisi tarkoitus tulla voimaan 1.6.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää joustavuutta lisääviä muutoksia yksityistielakiin ja luotsauslakiin. Tiekuntien kokouksiin olisi jatkossa helpompaa osallistua myös etänä. Lisäksi koronaepidemian aikana luotsauksen henkilölupia voitaisiin pidentää ja uusia henkilölupia myöntää väliaikaisesti normaalista poikkeavin edellytyksin.Hallitus antoi asiaa koskevat lakiesitykset eduskunnalle 28. tammikuuta 2021.Yksityistielakia koskevan muutosehdotuksen tavoitteena on sallia tiekunnan kokousten järjestäminen sähköisesti niissäkin tilanteissa, joissa tiekuntien säännöt eivät tätä mahdollista taikka asiasta ei ole erikseen päätetty tiekunnan kokouksessa.Muutoksella pyritään myös covid-19-taudin leviämisen estämiseen siten, että tiekuntien kokoukset voitaisiin järjestää kullekin tiekunnalle sopivalla tavalla kokonaan tai pääosin etäkokouksina, joissa mahdollistetaan tieosakkaiden puhe- ja ehdotusoikeuksien käyttäminen.Luotsauslain väliaikaisella muutoksella laajennettaisiin Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin harkintavaltaa sen päättäessä uusien luotsin ohjauskirjojen ja linjaluotsinkirjojen myöntämisestä sekä voimassaolevien luotsauksen henkilölupien voimassaoloajan pidentämisestä. Esimerkiksi koeluotsauksia voitaisiin siirtää myöhempään ajankohtaan.Muutoksen tarkoituksena on varmistaa merikuljetusten katkeamattomuus koronaepidemian aikana.Mitä seuraavaksi?Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja).Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy liikenne- ja viestintävaliokuntaan, jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa.Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Luotsauslain muutos on tarkoitettu olemaan voimassa väliaikaisesti 30.6.2021 saakka.

Lähde: Valtioneuvosto.fi