NordenBladet — Tasavallan presidentti on esittelyssään perjantaina 29. tammikuuta määrännyt uudet suurlähettiläät Tukholmaan ja Pekingiin sekä pääkonsulin Los Angelesiin.

Tasavallan presidentti määräsi ulkoasiainneuvos Maimo Henrikssonin Suomen Tukholman-suurlähetystön päällikön tehtävään 1.9.2021 lukien. Henriksson siirtyy Tukholmaan ulkoministeriön Itäosaston osastopäällikön tehtävästä, jossa hän on toiminut vuodesta 2016. Tätä ennen hän työskenteli protokollapäällikkönä vuosina 2015-2016. Suurlähettiläänä Henriksson on ollut Oslossa vuosina 2010-2014. Muuta edustustokokemusta hänellä on Budapestistä ja Moskovasta. Ulkoministeriön palvelukseen Henriksson on tullut vuonna 1989. Koulutukseltaan hän on oikeustieteen kandidaatti ja kauppatieteiden maisteri.

Tasavallan presidentti määräsi ulkoasiainneuvos Leena-Kaisa Mikkolan Suomen Pekingin- suurlähetystön päällikön tehtävään 1.9.2021 lukien. Mikkola siirtyy Pekingiin ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän osaston osastopäällikön tehtävästä, jossa hän on toiminut vuodesta 2017. Tätä ennen hän seurasi Syyrian tilannetta johtavana asiantuntijana vuosina 2016-2017. Suurlähettiläänä Mikkola on ollut aiemmin Tel Avivissa vuosina 2011-2016. Muuta edustustokokemusta hänellä on EU-edustustosta Brysselistä, Canberrasta, Ateenasta ja Budapestista. Ulkoministeriön palvelukseen Mikkola on tullut vuonna 1992. Koulutukseltaan hän on oikeustieteen kandidaatti.

Okko-Pekka SalmimiesLisäksi tasavallan presidentti määräsi ulkoasiainneuvos Okko-Pekka Salmimiehen Suomen Los Angelesin-pääkonsulaatin päällikön tehtävään 1.9.2021 lukien. Salmimies siirtyy Los Angelesiin vierailevan vanhemman tutkijan tehtävästä Ulkopoliittisesta instituutista. Tätä ennen hän työskenteli Team Finland –suurlähettiläänä vuosina 2016-2020. Salmimies on ollut Pariisissa OECD ja Unesco -suurlähettiläänä ja pysyvän edustuston päällikkönä 2013-2016. Muuta edustustokokemusta hänellä on Pariisista ja Brysselistä. Ulkoministeriön palvelukseen Salmimies on tullut vuonna 1997. Koulutukseltaan hän on valtiotieteen maisteri.

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt korona-avustuksina lisää yhteensä 8 796 950 euroa taide-, kulttuuri- ja luovien alojen yhteisöille. Avustukset on tarkoitettu tukemaan toimintaa ja tehtävien hoitamista koronapandemian aikana ja auttamaan toimijoita selviämään vaikeiden aikojen yli.

Tavoitteena on auttaa toimijoita jatkamaan ja kehittämään toimintaansa pandemian aikana ja sen jälkeen sekä ylläpitämään työllisyyttä. Avustuksella ei tueta sellaisia vakavaraisia toimijoita, joiden osalta valtionavustuksen myöntämistä ei ole valtionavustuslain mukaisesti pidettävä tarpeellisena toimijan taloudellinen tilanne huomioon ottaen.Avustusta voidaan käyttää ajalla 1.8.2020-30.6.2021 syntyneisiin tai syntyviin kuluihin.

– Koronatilanteen paheneminen syksyn ja talven aikana näkyy taide-, kulttuuri- ja luovien alojen toimijoiden tekemissä hakemuksissa ja niiden määrässä. Toimijoiden taloudelliset vaikeudet ovat lisääntyneet ja näkyvät laajasti eri aloilla. Opetus- ja kulttuuriministeriöstä kulttuurin, taiteen ja luovien alojen yhteisöille ja yrityksille myönnetyt avustukset ovat tärkeä osa sitä tuen kokonaisuutta, jolla valtio tukee koronasta pahiten kärsineitä aloja, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko.

Määrärahoista päätettiin lisätalousarviossaHallitus esitti vuoden 2020 seitsemännessä lisätalousarviossaan lisämäärärahaa, jolla helpotetaan koronavirustilanteesta kärsivien eri taiteenalojen toimijoiden, yhteisöjen ja toimialan ammattilaisten tilannetta. Eduskunta hyväksyi seitsemännen lisätalousarvion 27. marraskuuta.

NordenBladet — EU-ministerivaliokunnan kokouksessa perjantaina 29. tammikuuta oli esillä EU:n kyberstrategia ja komisison joulukuussa julkaisema digipaketti.

EU-ministerivaliokunta keskusteli komission ja EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkaisemasta EU:n uudesta kyberstrategiasta. Strategia on laaja-alainen kokonaisuus, jossa esitetään näkemyksiä toimista, joita tarvitaan EU:n häiriönsietokyvyn, teknologisen riippumattomuuden ja operatiivisten valmiuksien kehittämiseksi. Suomi näkee, että kyberturvallisuus on olennainen osa EU:n sisämarkkinoiden häiriöttömän toiminnan ja yhteiskuntavakauden sekä kansalaisten yksityisyyden turvaamista. Suomi osallistuu aktiivisesti EU:n kyberturvallisuuteen liittyvän yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämiseen. Digitaalisia markkinoita sekä digitaalisia palveluita koskevat lainsäädäntöehdotukset, jotka kuuluvat komission joulukuussa julkaisemaan ”digipakettiin”.

Akkuja koskeva asetusehdotus, jonka tavoitteena on nykyaikaistaa akkuja koskeva lainsäädäntökehys niin, että se kattaa akkujen koko elinkaaren.EU:n Brexit-mukautusvaraus, joka antaa tilapäistä taloudellista apua ennakoimattomien ja kielteisten seurausten torjumiseksi EU-maissa aloille, joihin brexit vaikuttaa kielteisimmin.Datahallinnon asetusehdotus, jonka tavoitteena on edistää eurooppalaisen datalouden kehitystä.

Lisäksi EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja tutkimusministereiden epäviralliseen videokokoukseen (3.2.), joka keskittyy tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan.

NordenBladet — Tasavallan presidentin esittelyn 29.1.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari osallistuu 29. tammikuuta Maailman talousfoorumin (World Economic Forum, WEF) paneelikeskusteluun kestävistä sijoituksista. Virtuaalitapahtuma ”Davos Agenda” järjestetään Foorumin perinteisen vuosikokouksen sijaan 25.–29. tammikuuta.Ministeri Skinnari osallistuu paneeliin, jossa pohditaan globaaleja sijoitusvirtoja ja niiden valjastamista kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Koronapandemia on vähentänyt suoria ulkomaisia sijoituksia yli 40 prosentilla, mikä on vaikuttanut vakavasti kestävän kasvun mahdollisuuksiin. Tapahtuman keskeinen kysymys onkin mitä muutoksia tarvitaan globaalien investointien palauttamiseksi ja uudelleen rakentamiseksi?

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tänä vuonna käynnistyy neljä uutta valtakunnallista luonnonhoidon kehittämishanketta, joiden tavoitteena on turvata kalliometsien monimuotoisuutta, parantaa tekopökkelöiden vaikutusta monimuotoisuudelle, lisätä tietoa metsäpölyttäjistä sekä toteuttaa luonnonhoitoa lehtometsissä. Hankkeet ovat osa kansallisen metsästrategian mukaista METSO-ohjelmaa, jonka kautta yksityiset metsänomistajat voivat suojella metsiään sekä tehdä niissä luonnonhoitotöitä.Kalliometsien luontoarvot kunniaanTietoa, toimintatapoja ja tietoisuutta kallioelinympäristöjen monimuotoisuuden turvaamiseen (Hard rock) -hankkeessa parannetaan kalliometsien paikkatiedon kattavuutta ja turvataan niiden luontoarvoja uusien hoitosuositusten avulla. Hanketta vetää Tapio Oy ja sitä toteutetaan yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja Suomen metsäkeskuksen kanssa.– Kallioita on pinta-alallisesti vähän, mutta niiden lajistollinen merkitys on huomattava. Metsätalouskäytännöt ovat ratkaisevassa asemassa kallioiden luontotyyppien ja lajiston turvaamisessa, kertoo johtava asiantuntija Lauri Saaristo Tapiosta.Lisää Hard rock -hankkeesta (tapio.fi)Lisää tietoa metsäpölyttäjistäKahdessa hankkeessa keskitytään pölyttäjähyönteisiin.  Tekopökkelöiden hyödyt pölyttäjille ja monimuotoisuudelle (TEKOPÖLY) -hankkeessa tarkennetaan, minkälaiset tekopökkelöt ovat suotuisimpia lahopuuta tarvitseville pölyttäjille, linnuille ja sienille. Keinotekoiset pökkelöt ovat tärkeä keino tuottaa lisää lahopuuta talousmetsiin. Hanketta vetää Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus yhteistyössä Jyväskylän yliopiston, Metsä Groupin ja Bioname Oy:n kanssa.–  Tutkimme tekopökkelöiden sienilajistoa muun muassa DNA-menetelmin. Kartoitamme metsäpölyttäjiä keinopesillä ja selvitämme, käyttävätkö linnut tekopökkelöitä pesintään ja ruokailuun. Hanke tuottaa tekopökkelöistä ohjeistuksen sekä kouluttaa uusia lajisto-osaajia, kertoo hankkeen koordinaattori Heidi Björklund Luomuksesta.Luonnonhoito metsäpölyttäjien tukena (Pölymetsä) -hankkeessa tarjotaan metsänomistajille ja metsäalan toimijoille tietoa siitä, kuinka pölyttäjät voidaan parhaiten ottaa huomioon talousmetsien luonnonhoidossa. Hanketta vetää Tapio Oy ja se toteutetaan yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa.–  Viime vuosina on uutisoitu pölyttäjien määrän romahtamisesta. Myös metsissä elävillä pölyttäjillä on tärkeä rooli ekosysteemin toiminnassa. Haluamme selvittää ja kertoa, kuinka metsäpölyttäjien monimuotoisuus voidaan turvata metsätalouden arjessa, sanoo asiantuntija Sara Turunen Tapiosta.Lisää TEKOPÖLY-hankkeesta (luomus.fi)Lisää Pölymetsä-hankkeesta (tapio.fi)Luonnonhoitoa lehdoille METSO-ohjelman ja Helmi-ohjelman voiminLehtokeskusalueiden luontohelmet -hankkeessa kehitetään lehtojen luonnonhoitoa. Lähes puolet Suomen metsien uhanalaista lajeista on lehdoissa, joten ne ovat tärkeä kohde. Hanke kohdistuu lehtokeskuksiin eli Lounais-Suomen, Uudenmaan, Etelä-Hämeen, Keski-Karjalan ja Pohjois-Savon runsaslehtoisille alueille. Suomen metsäkeskus vetää hanketta ja sitä toteutetaan yhteistyössä ELY-keskusten, Metsähallituksen luontopalveluiden ja paikallisten metsäalan toimijoiden kanssa.– Lehtokeskusalueille on tiivistynyt suuri määrä luonnon monimuotoisuutta, ja lehtoalueiden kytkeytyneisyys on laajempaa kuin hajanaisesti sijaitsevien lehtokohteiden välillä. Lehtokeskusalueilla voidaan merkittävästi parantaa lehtojen luontaisesti monilukuisten sekä harvinaistuvien lajien elinolosuhteita. Tämä edellyttää laajamittaista, koordinoitua ja suunnitelmallista yhteistyötä, kertoo luonnonhoidon asiantuntija Jukka Ruutiainen Suomen metsäkeskuksesta.Käynnistyvät hankkeet kestävät kahdesta kolmeen vuotta ja niitä rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Luonnonhoidon kehittämishankkeita on toteutettu osana METSO-ohjelmaa vuodesta 2009 lähtien. Lehtokeskusalueiden luontohelmet –hankkeen luonnonhoitotöitä rahoittaa METSO-ohjelman lisäksi myös Helmi-elinympäristöohjelma, jossa tehdään paljon erilaisten elinympäristöjen luonnonhoitoa ja ennallistamista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt Business Finlandista arvioinnin, jonka toteuttaa 4Front Oy. Tarkoituksena on tuottaa riippumaton näkemys Business Finlandista tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoittajana sekä viennin ja yritysten kansainvälistymisen, ulkomaisten investointien ja ulkomaisen matkailun edistäjänä.Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle kuuluva Business Finland aloitti toimintansa 1.1.2018, jolloin yhdistettiin Innovaatiorahoituskeskus Tekes ja Finpro Oy. Business Finlandin muodostamisella haluttiin muun muassa yksinkertaistaa yritysten palveluja, kansainvälistää innovaatiojärjestelmää, tukea tavoitetta kaksinkertaistaa pk-yritysten vienti sekä tukea maakunnallisia palveluita vahvalla valtakunnallisella toimijalla.– Osana ohjausta ja seurantaa työ- ja elinkeinoministeriö teettää ulkoisia arvioita hallinnonalansa organisaatioista. Business Finland on nyt toiminut noin kolmen vuoden ajan, ja on aika arvioida organisaatiolle Business Finland -uudistuksessa ja ohjauksessa asetettujen tavoitteiden toteutumista, sanoo ylijohtaja Ilona Lundström työ- ja elinkeinoministeriöstä.Arviointi valmistuu kesäkuussa 2021Arvioinnissa tarkastellaan Business Finland -uudistuksessa, lainsäädännössä ja ohjauksessa asetettujen tavoitteiden toteutumista ja tuotetaan kehittämisehdotuksia.Nyt arvioitavia asioita ovatBusiness Finlandin rooli, asema ja toiminnan vaikuttavuus,Business Finlandin toimintamallin ja toiminnan tuloksellisuus ja tehokkuus sekäBusiness Finlandin ohjauksen toimivuus.Business Finland auttaa yrityksiä uudistumaan ja kansainvälistymäänBusiness Finland toimii kotimaassa ja ulkomailla. Se palvelee kasvua hakevia yrityksiä, elinkeinoelämän uudistumista tukevia korkeakouluja ja tutkimusorganisaatioita, julkisia ja kolmannen sektorin organisaatioita, Suomeen suuntautuvia investointihankkeita sekä matkailualaa.Business Finland muodostuu kahdesta organisaatiosta eli Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista (viranomainen) ja Business Finland Oy:stä (yhtiö). Työ- ja elinkeinoministeriö ohjaa Business Finlandin toimintaaTyö- ja elinkeinoministeriö on asettanut arvioinnille ohjausryhmän. Arvioinnissa kuullaan muita ministeriöitä sekä sidos- ja asiakasryhmiä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön rahoittamat kokeilut kuntien päästöjen vähentämiseksi tuovat lupaavia toimintamalleja kunnan hiilijalanjäljen pienentämiseen. Kokeilut tarjoavat vastauksia siihen, miten kuntien tuottamilla tai ostamilla tavaroilla tai palveluilla voidaan edistää ilmastovastuullista elämäntapaa, vähentää ruokahävikkiä sekä työmatka- ja vapaa-ajan liikkumisen päästöjä.Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelma valitsi viime keväänä rahoitettavaksi yhdeksän kokeilua, jotka liittyivät liikkumiseen, ilmastokasvatukseen ja ruokapalveluihin. Kokeiluissa hyödynnettiin digitaalisia ratkaisuja, kuten pelillistämistä, ja testattiin uusia toimintatapoja tai palveluita yhdessä kuntalaisten kanssa. Kokeiluissa muun muassa rakennettiin kouluille suunnattu ilmastoystävällisten elämäntapojen peli ja kestävien elämäntapojen ohjeistus neuvolaan. Koulujen kasvisruokahävikkiä jaettiin lähialueella, ja lämpötolppia muunnettiin sähköautojen latauspisteiksi.Jo puolen vuoden kokeilujakso onnistui tuomaan hyviä tuloksia. Esimerkiksi Lääkärin sosiaalinen vastuu -järjestön Lahdessa toteutettu neuvolakokeilu osoitti, että planetaarisen terveysnäkökulman nostaminen esiin neuvolakäynnillä voi edistää kestävää elämäntapaa. Lapsiperheitä pystyttiin innostamaan kestäviin valintoihin kouluttamalla neuvolan terveydenhoitajia tiedonjakoon.Kuntoutussäätiö ja Hämeenlinnan kaupunki yhdessä Palmia Oy:n kanssa onnistuivat vähentämään kasvishävikkiä. Kuntoutussäätiö jakoi lähes 600 hävikkiannosta koulujen ylijääneestä kasvisruuasta – edistäen samalla tietoisuutta ilmastoystävällisemmästä ruokavaliosta. Hämeenlinnan kaupungin kokeilu puolestaan testasi biovaakaa, jolla havainnollistettiin koululaisten roskiin heitetyn ruuan määrä, niin oppilaille kuin ravintolan keittiölle. Tieto myös auttoi muuttamaan ateriasuunnittelua hävikin vähentämiseksi.Myös liikenteen ja liikkumisen kokeiluista saatiin lupaavia ratkaisuja. Porissa kaduille tehdyt elämykselliset taideteokset ja uudenlaiset kevyen liikenteen opasteet lisäsivät kaupunkiviihtyvyyttä sekä kävelyn ja pyöräilyn määrää. Lappeenrannassa kaupungin työntekijöille lainatuilla sähköpyörillä onnistuttiin korvaamaan työmatka-autoilua.Kunnat ja kaupungit tavoittelevat kunnianhimoisia hiilineutraalius- ja päästövähennystavoitteita. ”Kunnilla on tärkeä rooli Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa, sillä ne vastaavat alueellaan muun muassa liikenneratkaisuista, omien rakennustensa energiaratkaisuista ja julkisista hankinnoista. Alueiden ilmastotoimissa on paikoin jo päästy hyvin liikkeelle, mutta kuntalaisten henkilökohtaisesta kulutuksesta aiheutuvien päästöjen vähentäminen on monelle haasteena”, erityisasiantuntija Miia Berger ympäristöministeriöstä kertoo. ”On ollut hienoa huomata, kuinka paljon uusia ideoita kokeiluista on löytynyt, ja otamme koppia niiden levittämisestä edelleen”, Berger lupaa.”Kokeilujen tulokset ovat ylittäneet odotukset, poikkeuksellisista olosuhteistakin huolimatta. Nyt jää enää nähtäväksi onnistutaanko kokeilut vakiinnuttamaan ja levittämään muihin kuntiin”, Kokeilun paikan asiantuntija Elli Saari Motivalta toteaa ja kannustaa kuntia tutustumaan tuloksiin.Jatkorahoitushaussa ympäristöministeriö päätti rahoittaa kolmea kokeilua, jotka parhaiten vastasivat haun kriteerejä. D-mat, Kuntoutussäätiö ja Lääkärin sosiaalinen vastuu ry saavat kymmenen tuhatta euroa alkuperäisen kokeilun skaalaamiseen. Hakemusten arvioinnissa huomioitiin muun muassa jatkohankkeiden vaikutukset päästöjen vähenemiseen ja hyvien käytäntöjen levittämiseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtio sitoutuu vuodesta 2022 alkaen puoltamaan nimitystoimikuntien yksimielisiä esityksiä yhtiökokouksissa. Tällä vahvistetaan hyvän hallintotavan mukaista käytäntöä ja pyritään turvaamaan valtion omistusten suotuisa arvonkehitys kestävällä tavalla.Suomen valtio on Fortum Oyj:n ja Neste Oyj:n nimitystoimikunnissa suurimpien osakkeenomistajien kanssa todennut, että nimitystoimikuntien on luotava suunnitelma hallituspalkkioiden saattamisesta vertailukelpoiselle tasolle. Vuoden 2021 yhtiökokouksissa ei ole vallitsevat poikkeukselliset yhteiskunnalliset olosuhteet huomioon ottaen perusteltua korottaa hallituspalkkioita. Nimitystoimikunnat laativat ohjelman, jolla vuodesta 2022 eteenpäin aloitetaan vastuullisesti hallituspalkkioiden saattaminen verrokkiyhtiöihin nähden vertailukelpoiselle tasolle vuoteen 2026 mennessä. Ohjelmaan sisältyvistä hallituspalkkioiden vuositason muutoksista ilmoitetaan kyseisten yhtiöiden nimitystoimikuntien esityksissä yhtiökokouksille vuosittain. Valtioneuvoston omistajapoliittisessa periaatepäätöksessä todetaan, että palkitsemisen tulee olla kohtuullista ja läpinäkyvää. Hallitustyöskentelystä maksettavasta korvauksesta päätettäessä on otettava huomioon muun muassa yhtiön yhteiskunnallinen asema, markkinatilanne, hallitustyöskentelyn kansainvälisyyden ja omistaja-arvon kasvattamisen vaatimukset ja kaikkien osakkeenomistajien yhteinen etu. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta on yhtiöiden suuriempien osakkeenomistajien toimielin, jonka tehtävänä on valmistella varsinaiselle yhtiökokoukselle ja tarvittaessa ylimääräiselle yhtiökokoukselle yhtiön hallituksen jäsenten valintaa ja palkitsemista koskevat ehdotukset. Nimitystoimikunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että yhtiön hallituksella on yhtiöiden tarpeita vastaava asiantuntemus, osaaminen ja pätevyys.

Lähde: Valtioneuvosto.fi