NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö on avannut haettavaksi 3 miljoonaa euroa maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluihin. Lisäksi toimintaan on käytettävissä vuoden 2020 talousarvion määrärahaa noin 700 000 euroa. Haku on avoinna 1.2.-26.3.2021.

Avustuksen tavoitteena on tehostaa maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä kehittämällä ohjaus- ja neuvontapalveluita sekä niitä koskevaa monialaista yhteistyötä. Avustuksen avulla pyritään kehittämään pääsääntöisesti maakuntien keskuskaupungeista koostuva valtakunnallinen ohjaus- ja neuvontapalvelujen verkosto. Verkoston tarkoituksena on vastata kunta- ja järjestöyhteistyön ja monikanavaisen toteutuksen kautta myös alueiden muiden kuntien tarpeisiin.

Avustuksella tuetaan hallitusohjelman tavoitteita, joiden mukaan maahanmuuttajien aktiivista kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan vahvistetaan, tehostetaan ja nopeutetaan sekä kotoutumispalveluiden laatua, velvoittavuutta ja vaikuttavuutta parannetaan.4Hakuaika päättyy 26.3.2021Avustuksella voidaan tukea maahanmuuttajille suunnatun ohjaus- ja neuvontapalvelun käynnistämistä tai jo käynnissä olevan ohjaus- ja neuvontapalvelun kehittämistä ja vakiinnuttamista. Avustus on uusien ohjaus- ja neuvontatoimintaa käynnistävien tai kehittävien hankkeiden käytössä ajalla 1.5.2021-31.8.2022. Vuonna 2020 käynnistyneet ja tästä hausta toiminnalleen jatkoa hakevat hankkeet voivat käyttää avustusta ajalla 1.9.2021-31.8.2022.

Avustusta voivat hakea maakuntien keskuskaupungit sekä ne kuntayhtymät, jotka hoitavat sopimusperusteisesti alueensa kuntien kotoutumisen edistämiseen liittyviä tehtäviä. Keskuskaupunkien tulee sopia avustuksen hakemisesta alueen kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Perustellusta syystä avustuksen saajana voi olla myös muu kuin maakuntansa keskuskaupunki. Tiheään asutuilla alueilla tai muuten perustelluista syistä maakunnassa voidaan tukea myös useampia kaupunkikeskittymiä.Avustusten suuntaamisesta päättää työ- ja elinkeinoministeriö. Avustushaku käynnistyy maanantaina 1.2.2021 ja päättyy perjantaina 26.3.2021. Rahoitusta haetaan täyttämällä hakulomake sekä vaaditut liitteet. Hakemukset toimitetaan 26.3.2021 klo 16.15 mennessä työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamoon joko sähköisenä tai paperiversiona. Tieto rahoituspäätöksistä annetaan mahdollisimman pian haun päättymisen jälkeen.

TEM järjestää hakuinfon perjantaina 19.2. klo 9-11.00 verkossa. Infossa vastataan hakua koskeviin sisällöllisiin kysymyksiin. Sähköpostin aihekenttään pyydetään merkitsemään ”Kysymys maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluhausta VN/765/2021”. Ilmoittautuminen viimeistään 17.2.2021 tästä linkistä 

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja ja mielipiteitä viranomaisilta, asukkailta ja yhteisöiltä sekä Ruotsin meriympäristön toimenpideohjelmaehdotuksesta ja sen ympäristöselostuksesta että Ruotsin Perämeren vesipiirin vesiä koskevasta toimenpideohjelmasta ja sen ympäristöselostuksesta. Mielipiteet pyydetään toimittamaan ympäristöministeriöön viimeistään 12.4.2021.

Ympäristöministeriö on vastaanottanut Ruotsin ympäristöviranomaiselta ilmoituksen Ruotsin meriympäristön toimenpideohjelman laadinnasta ja sen ympäristöarvioinnista. Tämän lisäksi ympäristöministeriö on vastaanottanut ilmoituksen Ruotsin Perämeren vesipiirin vesiä koskevan toimenpideohjelman laadinnasta ja sen ympäristöarvioinnista.

Ympäristöarvioinnissa sovelletaan YK:n Euroopan talouskomission yleissopimukseen valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista (Espoon sopimus) liitettyä strategista ympäristöarviointia koskevaa pöytäkirjaa.

Mielipiteet pyydetään toimittamaan vastaamalla Lausuntopalvelu.fi-palvelun lausuntopyyntöön.

NordenBladet — Oikeusministeriö myöntää valtionavustusta saamelaisten kotiseutualueen kunnille, seurakunnille ja paliskunnille sekä saamen kielilaissa tarkoitetuille yksityisille toimijoille. Valtionavustus on tarkoitettu saamen kielilain soveltamisesta aiheutuvien erityisten lisäkustannusten kattamiseen.

Näitä ovat esimerkiksi saamelaisten kielellisten oikeuksien edistäminen, kääntäminen ja tulkkaus, tiedottaminen sekä kielikoulutus. Valtionavustusten hakuaika on 1.2.-26.2.2021.

NordenBladet — Tänään lähtee laajaan julkiseen kuulemiseen kunnianhimoinen ehdotus, jonka tavoitteena on meriympäristön hyvä tila. Merenhoidon toimenpideohjelmaehdotukseen on koottu nykytoimien lisäksi 65 uutta toimenpidettä meren tilan parantamiseksi. Toimenpideohjelmaehdotus vuosiksi 2022-2027 on kuultavana 14.5.2021 asti.

”Meren kunnosta huolehtiminen ja toimenpiteiden toteuttaminen kuuluu kaikille merellä tai sen äärellä toimiville. Suomen merialueiden tila ei ole kokonaisuudessaan hyvä, ja meillä riittää vielä tehtävää meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi. Siksi haastankin kaikki tutustumaan toimenpideohjelmaehdotukseen, antamaan palautetta ja osallistumaan sen viimeistelyyn”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Toimenpideohjelma on resepti meren kunnostamiseksiToimenpideohjelman tavoitteena on saavuttaa ja ylläpitää Suomen merialueilla hyvä tila, mikä tarkoittaa puhtaita vesiä, monimuotoista luontoa, elinvoimaisia kala- ja lintukantoja, roskattomia rantoja sekä ympäristömyrkkyjen ja niiden vaikutusten vähenemistä.

Ohjelmassa ehdotetut toimet vähentävät ihmisen toiminnasta aiheutuvia haittoja, kuten ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormitusta, vedenalaista melua, meressä olevien roskien määrää sekä meriympäristöön kohdistuvia onnettomuusriskejä. Varsinkin Saaristomerta ja Suomenlahtea vaivaa edelleen rehevöityminen ja ilmastonmuutos uhkaa pahentaa tilannetta.

Esimerkkejä 65:stä uudesta toimesta:
Rehevöityminen: Suomi tekee selvitykset ravinnekuormituksesta, jonka rahtialusten jätevedet sekä rahti- ja matkustaja-alusten harmaat vedet ja ruokajätteet aiheuttavat. Tavoitteena on, että päästöjä aletaan säädellä kansainvälisissä sopimuksissa.
Roskaantuminen: vähennetään tekonurmikenttien ja maatalouden mikromuovipäästöjä muun muassa ohjeistuksilla.
Vedenalainen melu: Veneilyn aiheuttamaa vedenalaista melua vähennetään ensisijaisesti kasvattamalla veneilijöiden tietoisuutta. Lisäksi tunnistetaan väyliä, joilla veneilyä voidaan säädellä muun muassa nopeusrajoituksin tai se ohjataan pois herkiltä alueilta.
Merenpohjan fyysiset vahingot: Parannetaan pienruoppausten suunnitelmallisuutta, ohjausta ja ympäristötekniikoita.
Luonnon- ja ympäristönsuojelu sekä ennallistaminen: Laajennetaan ja tehostetaan mereistä suojelualueverkostoa meriluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.
Meriympäristön tilaan kohdistuvat riskit: Öljy- ja kemikaalitorjuntavalmiuden varmistamiseksi hankitaan vanhentuvien öljyntorjunta-alusten korvaajiksi monitoimialuksia, joilla on sekä öljynvahingon että aluskemikaalivahingon torjuntakyky.

Toimenpideohjelman päivitys on laadittu ympäristöministeriön ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-keskuksen (ELY-keskus) johdolla yhteistyössä rannikon ELY-keskusten, Suomen ympäristökeskuksen sekä maa- ja metsätalousministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön ja sisäministeriön hallinnonalojen kanssa. Valmisteluun on osallistunut suuri joukko asiantuntijoita valtion tutkimuslaitoksista, virastoista sekä järjestöistä.

Työ kohti meren hyvää tilaa on jo täydessä vauhdissaVuosina 2016 – 2021 on toteutettu merenhoitosuunnitelmaa ja vesienhoitosuunnitelmia toimenpideohjelmineen. Toimia tilan parantamiseksi on toteutettu monipuolisesti. Hallitus on sitoutunut rahoittamaan Itämeren ja vesiensuojelun tehostamisohjelmaa vuosina 2019 – 2023 kaikkiaan 69 miljoonalla eurolla. Peltojen kipsikäsittelyllä on onnistuttu ensimmäistä kertaa tehokkaasti vähentämään pelloilta mereen huuhtoutuvan fosforin määrää.Itämeri toipuu kuitenkin hitaasti. Meriympäristön hyvää tilaa ei ole saavutettu kaikilta osin vuoden 2020 määräaikaan mennessä eikä todennäköisesti saavuteta tulevankaan ohjelmakauden aikana. Määräaika tulee EU:n meristrategiadirektiivistä.

Osallistu merenhoitoonToimenpideohjelmaehdotus on kuultavana 14.5.2021 asti, ja jokainen voi osallistua ja kertoa mielipiteensä ohjelmasta sekä siihen liittyvästä ympäristöarvioinnista. Palautetta voi antaa ensisijaisesti lausuntopalvelu.fi -verkkopalvelun kautta tai toimittamalla palaute sähköisesti tai kirjallisesti Varsinais-Suomen ELY-keskukseen. Saatu palaute käydään läpi ja siitä laaditaan yhteenveto. Palautetta hyödynnetään lopullista merenhoidon toimenpideohjelmaa laadittaessa.

Samaan aikaan kuullaan myös ehdotuksista vesienhoitosuunnitelmiksi ja tulvariskien hallintasuunnitelmiksi.

NordenBladet — Puurakentamisen ohjelman Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelman viidennellä hakukierroksella rahoitetaan hankkeita, jotka kehittävät puurakentamisen digitalisaatiota, vähähiilisyyttä, käyttäjälähtöisiä ratkaisuja, kiertotaloutta sekä teollisia verkostoja.

Tukea myönnetään enintään 40 prosenttia hankkeen hyväksytyistä kustannuksista, enimmillään 150 000 euroa hanketta kohden. Hankkeet voivat kestää enintään 18 kuukautta aikavälillä 1.4.2021–30.9.2022. Hakijana voi olla yksityinen tai julkinen organisaatio tai niiden konsortio.Haku on auki 1.2.–1.3.2021. Avustuspäätökset pyritään tekemään maaliskuun 2021 loppuun mennessä.

NordenBladet — Suomi vahvistaa tukeaan kehittyvien maiden koulutukseen palaamalla Global Partnership for Education (GPE) -rahaston rahoittajaksi. Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari julkisti Educa verkossa -tapahtumassa Suomen tukevan rahastoa 25 miljoonalla eurolla vuosina 2021–2025.

Global Partnership for Education on maailman suurin kehittyvien maiden koulutusjärjestelmien tukemiseen keskittynyt rahasto. Se myöntää lahjamuotoista opetussektorin kehittämiseen suunnattua rahoitusta vähiten kehittyneille maille ja hauraille valtioille. Rahaston maantieteellinen painopiste on Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa.

Yhteistyö GPE:n kanssa on Suomelle entuudestaan tuttua. Suomi on rahoittanut sitä vuosina 2013–2016 yhteensä kuudella miljoonalla eurolla. Vuoden 2020 lopussa Suomi myönsi kaksi miljoonaa euroa GPE:n COVID-19-rahoitukseen, jolla tuetaan oppimisen jatkumista kehitysmaissa pandemian aiheuttamassa hätätilanteessa. Tuki keskittyy erityisesti tyttöjen ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien lasten oppimisen ja kouluun paluun mahdollistamiseen.

”Suomella on osaamisemme ja koulujärjestelmäämme kohdistuvan kansainvälisen kiinnostuksen ansiosta mahdollisuus vaikuttaa kestävän kehityksen koulutustavoitteen edistämiseen eri puolilla maailmaa. Suomi haluaa olla mukana rakentamassa laadukasta koulutusta kaikkein heikoimmassa asemassa oleville lapsille ja nuorille”, sanoi ministeri Skinnari Educassa.

Erityisen tärkeää Suomelle on tyttöjen ja vammaisten lasten koulunkäyntimahdollisuuksien tukeminen ja opettajien koulutuksen kehittäminen.

GPE:n tavoitteena on koota viisi miljardia dollaria kehitysrahoitusta seuraavan viiden vuoden aikana. Varoilla tuetaan koulujärjestelmien kokonaisvaltaista vahvistamista, parannetaan opetuksen laatua ja edistetään tyttöjen ja heikoimmassa asemassa olevien koulutusta yli 70 kehitysmaassa.

GPE:n tukea saavilta mailta edellytetään riittävää kansallista rahoitusta koulutussektorille sekä sukupuolten tasa-arvon edistämistä ja eriarvoisuuden vähentämistä koulutussektorin suunnitelmissa. Global Partnership for Education -rahaston toiminta perustuu kumppanuuksiin kehittyvien maiden, avunantajien, kehitysrahoituslaitosten, järjestöjen ja yritysten välillä.

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin vierailee maanantaina 1. helmikuuta Porvoossa ja Kouvolassa. Vierailun aikana tavataan kaupunkien edustajia ja keskustellaan erityisesti alueen ajankohtaisista asioista. Päivän aikana pääministeri vierailee myös Nesteen jalostamolla Porvoon Kilpilahdessa. Vierailu järjestetään terveysturvallisesti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Elintarvikemarkkinalain muutos on vahvistettu Tasavallan presidentin esittelyssä 29.01.2021. Asiaa koskeva hallituksen esitys (HE 199/2020 vp) annettiin eduskunnalle 29.10.2020 ja se hyväksyi esityksen 18.12.2020 .

Lakiin lisättävät säädökset antavat kaupankäyntiin selkeät pelisäännöt ja tasapainottavat ruokajärjestelmän neuvotteluasemia. Laki antaa myös mahdollisuuden puuttua entistä tehokkaammin ruokajärjestelmässä esiintyviin epäterveisiin kauppatapoihin. Valvontaviranomaisena Suomessa jatkaa Ruokaviraston yhteydessä toimiva elintarvikemarkkinavaltuutettu.Muutoksilla lakiin lisätään huhtikuussa 2019 hyväksytyt EU-direktiivin (kauppatapadirektiivin) edellyttämät hyvän kauppatavan vastaiset kiellot. Samalla laissa säädetään niiden noudattamisen valvonnasta ja kieltojen rikkomisen seuraamuksista. Tavoitteena on parantaa elintarvikemarkkinoiden toimivuutta ja turvata maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kaupassa sopimussuhteen heikoimmassa asemassa olevien myyjien asemaa vahvemmilta ostajilta.  Lain taustalla olevalla direktiivillä yhdenmukaistetaan jäsenmaiden jo olemassa olevia kansallisia lakeja määrittelemällä suojelun vähimmäistaso koko EU-alueelle.
Muutetussa laissa kielletään muun muassa liian pitkät maksuajat, tilausten viime hetken peruutukset, sopimusehtojen yksipuoliset muutokset, myyntiin liittymättömät maksut, kaupalliset kostotoimet sekä liikesalaisuuksien oikeudeton käyttö.

Myös ostettujen tuotteiden palauttamiseen, hävittämiseen, varastointiin, tuotevalikoimaan sisällyttämiseen ja tuotteiden markkinointiin liittyvien kustannusten periminen myyjältä on kiellettyä, ellei niistä ole erikseen sovittu. Ostaja ei voi myöskään kieltäytyä vahvistamasta ostosopimusta kirjallisesti myyjän sitä pyytäessä.

Lain kieltoja sovelletaan kaikkeen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden myyntiin, kun ostaja on liikevaihdoltaan myyjää suurempi ja ostajan liikevaihto ylittää kaksi miljoonaa euroa. Vähimmäisrajan myötä kuitenkin esimerkiksi pienet kahvilat, ravintolat ja kioskit jäävät sääntelyn ulkopuolelle. Sääntely koskee myös julkista sektoria sekä hotelli- ja ravintola-alaa.

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt korkeakoulutukseen ja nousevien alojen verkostojen kehittämiseen yli 11 miljoonaa euroa. Hankkeilla tuetaan opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstön erikoistumiskoulutuksia, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen uusien nousevien alojen verkostoja sekä uudistetaan opettajankouluttajien erityisesti digitaalisiin ympäristöihin liittyvää osaamista. Lisäksi rahoituksella vastataan varhaiskasvatuksen opettajapulaan.

Rahoitettavat 27 kehittämishanketta tukevat hallitusohjelman koulutuksen tasa-arvoon ja laatuun sekä jatkuvaan oppimiseen liittyviä linjauksia. Opettajankouluttajien osaamiseen liittyvät hankkeet toimeenpanevat opettajankoulutuksen kehittämisohjelman linjauksia.

Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle suunnattujen erikoistumiskoulutuksen toteuttamiseen myönnettiin 225 000 euroa. Varhaiskasvatuksen opettajankoulutukseen myönnettiin 2,8 miljoonaa euroa. Rahoitetuissa hankkeissa mahdollistetaan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ammatillisten opintojen ja opetusharjoittelun suorittaminen monimuotokoulutuksena. Myös ruotsinkielisen koulutuksen tarpeita on huomioitu. Varhaiskasvatuksen tehtäviin tarvitaan edelleen lisää uusia ammattilaisia. Tilanne on erityisesti pääkaupunkiseudulla haastava siitä huolimatta, että viime vuosina varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen lisäpaikkoihin on panostettu systemaattisesti.

Opettajankouluttajien osaaminen vahvaksi
Digipedagoginen osaaminen on esillä kaikissa rahoitetuissa opettajankoulutuksen hankkeissa. Hankkeissa tuetaan lisäksi opettajankouluttajien erityispedagogiikkaan liittyvää osaamista. Opettajankouluttajien tunne-, vuorovaikutus- ja hyvinvointiosaamiselle on suuri yhteiskunnallinen tarve. Rahoitusten kohteena ovat myös taidealojen ja liikuntakasvatuksen opettajankoulutukset. Opettajankouluttajien osaamisen kehittämiseen myönnettiin yhteensä 2,7 miljoonaa euroa

– Varhaiskasvatuksen kehittäminen, opettajankoulutus ja opettajien osaaminen ja lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen ja digitalisaation tarkoituksenmukainen hyödyntäminen ovat avainasemassa. Näiden toimien avulla vahvistamme koulutuksen tasa-arvoa, nostamme Suomen koulutus- ja osaamistasoa ja toimeenpanemme jatkuvan oppimisen linjauksia käytäntöön. Tärkeää on myös, että kaikista huolehditaan ja eri ammattilaisten yhteistyö toimii, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko sanoo.

– Koronan takia on puhuttu paljon etäopetuksesta ja erityisesti sen laadusta. Digipedagogisen ja ohjausosaamisen vahvistaminen ovat yksi myönnettävän rahoituksen kohde. Tarvitsemme vankkaa osaamista tällä alalla ja pedagogisesti tarkoituksenmukaisia tapoja opettaa verkkoympäristöissä. Panostus vauhdittaa käynnissä olevia uudistuksia, kuten oppivelvollisuuden laajentamista, jatkuvan oppimisen uudistusta ja myös korkeakoulujen Digivision toimeenpanoa, Saarikko jatkaa.

Tukea nousevien alojen verkostojen käynnistämiseen 5,4 miljoonaa euroa osoitettiin erityisesti verkostohankkeisiin, joiden tavoitteena on nousevien alojen vahvistaminen. Nousevien alojen kehittämishankkeissa kohteina ovat muun muassa tekoälyn hyödyntäminen, biodiversiteetti-koulutuksen ja geotieteiden alan koulutusyhteistyöverkostot. Myös eettistä kestävyysosaamista edistetään työelämän ja korkeakoulujen välisessä yhteistoiminnassa. Lisäksi tuetaan autonomisen merenkulun korkeakoulutuksen verkoston synnyttämistä.

– TKI-tiekartan toimeenpanon kannalta on tärkeää tukea uusien, nousussa olevien alojen alkuvaiheen verkostoyhteistyötä. Oikea suunta on, että päätöksissä korostuvat entistä vahvempien verkostojen rakentaminen ja vahva yhteistyö korkeakoulujen välillä, ministeri Saarikko toteaa.Kaikkiaan rahoitusta sai 27 hanketta. Yhteensä avustushakemuksia tuli 61. Avustetut hankkeet ovat laajasti verkottuneita sekä alueellisesti että valtakunnallisesti korkeakoulujen ja muiden toimijoiden kanssa.Myönnetyt avustukset

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriön asettama energia-alan sektori-integraation työryhmä esitteli väliraporttinsa 29.1.2021 järjestetyssä verkkoseminaarissa. Sektori-integraation kehittyminen edellyttää energiamarkkinoiden kehittämistä, johdonmukaista EU-tason sääntelyä ja taloudellisia kannusteita uusien ratkaisujen käyttöönottoon. Työryhmä on kartoittanut sektori-integraatioon liittyviä tarpeita, mahdollisuuksia ja esteitä. Väliraportti lähetetään seuraavaksi lausunnolle osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi. Siihen voi ottaa kantaa 19.2.2021 saakka. Työryhmä jatkaa työtään ja luovuttaa loppuraporttinsa 30.6.2021 mennessä.

Sektori-integraatio tarkoittaa eri energiasektorien yhdistämistä toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi niin, että ne voivat tasapainottaa toistensa kulutus- ja tuotantopiikkejä. Sektori-integraatiossa muodostuu uudenlaisia linkkejä sektoreiden, energiankantajien, infrastruktuurien ja teknologioiden välillä.

Energiamarkkinoiden kehittäminen, EU-sääntely ja taloudelliset kannusteet puhututtavat
Sektori-integraation ajureita ovat erityisesti puhtaan ja vaihtelevan sähkön tuotanto, ja yhteiskunnan energiankäytön sähköistyminen. Puhtaan sähkön tuotannon ja kulutuksen väliin tarvitaan energiansiirron mahdollistava infrastruktuuri. Uusiutuvan sähköntuotannon merkittävä lisääminen mahdollistuu eri sektoreiden joustavan energiankäytön ansiosta. Keskeiseksi haasteeksi nousee investointitarpeiden vaikutukset energiakustannuksiin sekä joustopotentiaalin käyttöönotto energiajärjestelmässä. Olennainen kysymys on, kuinka ottaa täysimääräisesti käyttöön lämpöjärjestelmän joustomahdollisuudet.

Uusien sektori-integraatioon perustuvien teollisten arvoketjujen kehittäminen edellyttää EU:n laajuisen kannustavan ja innovaatiomyönteisen toimintaympäristön luomista. Tällä hetkellä haaste on tarjota riittävä toimintaympäristön vakaus investoinneille tilanteessa, jossa merkittävä osa esimerkiksi energialainsäädännöstä on EU-tasolla muuttumassa.

Voimassa oleva EU-säädäntö ei tällä hetkellä edistä täysimääräisesti uusien sektori-integraatioratkaisujen, kuten hiilidioksidin käyttö- ja varastointitapoja tai ns. negatiivisia päästöjä. Voimassa olevan uusiutuvan energian direktiivin käytännön määrittelyjen viipyminen EU-tasolla on myös haaste Power-to-X-ratkaisuille. Keskeinen haaste on pienentää merkittävästi globaalin kilpailun piirissä olevan teollisuuden hiilijalanjälkeä ja samalla säilyttää viennin kilpailukyky ja kasvattaa ilmastokädenjälkeä. Tarvitaan riskien jakoa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä uusien merkittävän kokoluokan vähähiiliratkaisuiden käyttöönoton edistämiseksi. EU-rahoitus ja verotus vaikuttavat uusien ratkaisuiden käyttöönoton talouteen ja ovat siten tärkeässä roolissa sektori-integraation mahdollistajina.  Työryhmän työ jatkuu selkeiden toimenpidevaihtoehtojen määrittelylläVäliraportin jälkeen työryhmän työ jatkuu toimenpidevaihtojen määrittelyllä havaittujen mahdollisuuksien ja haasteiden pohjalta. Tavoitteen on muodostaa selkeitä toimenpidevaihtoehtoja, joihin voidaan ottaa kantaa ilmasto- ja energiastrategiassa.Samalla työryhmän rakennetta virtaviivaistetaan lakkauttamalla työryhmän yhteydessä toimineet kolme erillistä asiantuntijaryhmää. Jatkossa työryhmän yhteydessä toimii pysyviä asiantuntijoita, jotka kutsutaan aiemmin asiantuntijaryhmissä toimineista organisaatioista.

Työryhmän tulee luovuttaa loppuraporttinsa 30.6.2021 mennessä.Sähköistyminen ja sektori-integraatio avainasemassa globaalissa energiamurroksessaLisäksi tilaisuudessa esiteltiin kansainvälisen energiajärjestön (IEA) Energy Technology Perspectives 2020-raporttia. Se kuvaa energiateknologioiden kehityskulkuja globaalisti ottaen huomioon mahdollisuudet saavuttaa maailmanlaajuinen ilmastoneutraalius vuonna 2050. Raportti analysoi jopa 800 eri teknologiavaihtoehtoa tavoitteeseen pääsemiseksi. Mukana ovat muun muassa ilmastoystävällinen teräksentuotanto ja lentoliikenteen uudet polttoaineet. Raportin esitteli IEA:n johtava energiateknologian analyytikko Araceli Fernandez Pales.

IEA:n mukaan kasvava uusiutuvan sähköntuotanto ja sähköautojen yleistyminen ovat osoittaneet puhtaiden teknologioiden kasvupotentiaalin. Energiajärjestelmässä tarvitaan kuitenkin hyvin suuri murros, jotta kunnianhimoiset energia- ja ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa. Järjestön mukaan energiajärjestelmän sähköistäminen, eli sähkön käytön kasvattaminen taloudessa voi olla merkittävin toimi ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi. IEA näkee merkittäviä kasvumahdollisuuksia esimerkiksi vety- ja bioenergiaratkaisuissa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi