NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt kaksi miljoonaa euroa ylimpien, ammattimaisten sarjatasojen seuroille ottelukustannusten kattamiseen.Avustuksella tuetaan ylimpien, ammattimaisten sarjatasojen seuroja tilanteessa, jossa viranomaispäätöksen seurauksena ottelutapahtumat on jouduttu järjestämään suljetuin ovin ilman yleisöä. Avustusta hakivat kaikki sarjojen toimintaa toteuttavat lajiliitot, joiden sarjatoimintaan yleisötilaisuuksien kielto on vaikuttanut 1.12.2020 alkaen.Ministeriön myöntämät avustukset kattavat syntyneitä kustannuksia sarjojen runkosarjakauden päättymiseen asti.Myönnetyt avustuksetSuomen Palloliitto; Futsalin SM-sarjat 54 200 euroaSuomen Jääkiekkoliitto; Mestis ja Naisten SM-liiga 649 400 euroaSuomen Jääpalloliitto; SM-sarja 37 000 euroaSuomen Koripalloliitto; Korisliiga ja Naisten Korisliiga 459 400 euroaSuomen Lentopalloliitto; Miesten ja naisten SM-liiga 418 200 euroaSuomen Salibandyliitto; Miesten ja naisten F-liiga 299 400 euroaSuomen Käsipalloliitto; Miesten ja naisten SM-sarjat 82 400 euroaAvustuksen määrää harkittaessa ministeriö on suhteuttanut avustuksen kausien 2018-2019 sekä 2019-2020 runkosarjaotteluiden keskimääräisiin yleisömääriin sekä rajoituksen jälkeisiin ottelumääriin sekä keskimääräisiin ottelukustannuksiin sarjoittain.
NordenBladet — EU:n kilpailukykyministerit keskustelevat epävirallisessa videokokouksessa 3.2.2021 tutkimus- ja innovaatiopolitiikasta. Pääaiheena on, miten EU voi edistää houkuttelevia tutkijanuria Euroopassa julkisella ja yksityisellä sektorilla osana eurooppalaista tutkimusaluetta. Suomea kokouksessa edustaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.– Tutkimus ja innovaatiot sekä tutkijat ja heidän uramahdollisuutensa ovat keskeisiä tekijöitä Euroopan kilpailukyvyn vahvistamiselle. Uusia investointeja tulisi kohdentaa erityisesti vihreän ja digitaalisen siirtymän vauhdittamiseen. Tähän tarvitaan eri aloja ja sektoreita edustavia osaajia ja yhteistyötä, sanoo ministeri Lintilä.Tutkijanurien edistäminen sisältyy eurooppalaisen tutkimusalueen tavoitteisiin. Euroopan komissio julkaisi syyskuussa 2020 tiedonannon eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) uudistamisesta. Tavoitteena on parantaa Euroopan tutkimus- ja innovaatioympäristöä, edistää EU:n siirtymistä kohti ilmastoneutraaliutta ja digitaalista johtajuutta sekä tukea Euroopan elpymistä koronakriisin yhteiskunnallisista ja taloudellisista vaikutuksista.EU:n neuvosto hyväksyi joulukuussa 2020 päätelmät eurooppalaisen tutkimusalueen tulevaisuudesta vastauksena komission tiedonantoon. Epävirallinen kokous järjestetään EU-puheenjohtajamaa Portugalin aloitteesta virtuaalikokouksena, eikä siinä tehdä päätöksiä.
NordenBladet — Ulkoministeriö suosittelee välttämään kaikkea matkustamista Brasiliaan, Etelä-Afrikkaan, Irlantiin Isoon-Britanniaan ja Portugaliin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suosituksen mukaisesti. Muiden maiden osalta ulkoministeriön matkustamista koskeva maailmanlaajuinen yleissuositus on koronaviruspandemian johdosta vältä tarpeetonta matkustamista.Koronavirus on edelleen suuri maailmanlaajuinen riski matkustusturvallisuudelle, ja tilanne voi eri maissa ja alueilla muuttua äkillisesti ja ennalta-arvaamattomasti. Terveydenhoitopalveluiden saatavuus voi olla rajoitettua, karanteeneja voidaan määrätä ja ulkona liikkumista voidaan rajoittaa. Pandemiatilanteessa ulkoministeriön kyky auttaa pulaan joutunutta saattaa olla rajallinen.Hallitus käsitteli neuvottelussaan keskiviikkona 13. tammikuuta toimia koronavirusmuunnoksen leviämisen ja epidemian kiihtymisen estämiseksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, THL:n mukaan uusi muuntunut virus saattaa tarttua ja levitä aiempaa nopeammin.THL:n suosituksen mukaisesti ja muuntuneen viruksen Suomeen leviämisen estämiseksi ulkoministeriö suosittelee välttämään kaikkea matkustamista Brasiliaan, Etelä-Afrikkaan, Isoon-Britanniaan, Irlantiin ja Portugaliin.Muiden maiden osalta ulkoministeriön matkustamista koskeva maailmanlaajuinen yleissuositus on koronaviruspandemian johdosta vältä tarpeetonta matkustamista. Poikkeuksena tähän pandemiatilanteen johdosta annettuun yleiseen suositukseen ovat maat, joiden osalta hallitus on poistanut maahantulon rajoitukset. Lisäksi ulkoministeriö suosittelee tiettyjen maiden osalta välttämään kaikkea matkustamista tai poistumaan maasta välittömästi maan yleisestä turvallisuustilanteesta johtuen. Maakohtaiset matkustustiedotteetVältä tarpeetonta matkustamistaJokaisella on oikeus halutessaan lähteä Suomesta, ellei oikeutta ole lailla rajoitettu, ja Suomen kansalaisilla ja Suomessa pysyvästi asuvilla on aina oikeus palata SuomeenMatkaa suunnittelevan on tärkeää huomioida, että kaikki maailman maat voivat asettaa maahantulorajoituksia omilla rajoillaan, eikä tosiasiallinen matkailu kaikkiin maihin välttämättä ole mahdollista. Tarkista ajantasaiset maahantulosäädökset aina ennen matkaa matkakohdemaasi viranomaisilta, esimerkiksi kyseisen maan lähimmästä edustustosta. Myös kauttakulkumaat voivat asettaa omia maahantulorajoituksia.Yhä useampi maa vaatii negatiivista koronatestitulosta, todistusta sairastetusta koronasta tai todistusta koronarokotteen saamisesta maahanpääsyn edellytyksenä. Useimmissa maissa todistusta edellytetään maan omilla kielillä tai englanniksi. Matkalle lähtijän tulee itse selvittää todistuksiin liittyvät vaatimukset.Jos matkustat, ole vastuullinenJos päätät matkustaa, ole vastuullinen ja noudata viranomaisten suosituksia ja määräyksiä.Ennen matkaa varmista myös matkavakuutuksesi voimassaolo ja kattavuus. Tällä hetkellä on erityisen tärkeää tarkistaa, että vakuutussuoja on tarpeeksi kattava myös pandemiatilanne huomioiden. Suosittelemme aina tekemään matkustusilmoituksen osoitteessa matkustusilmoitus.fi. Lue myös ennen matkaasi ulkoministeriön usein kysytyt kysymykset.Suomeen saapuvien matkustajien terveysturvallisuusohjeista vastaa ja ohjeistaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).Katso ajantasaiset hygienia- ja turvaetäisyyssuositukset sekä suositukset omaehtoisesta karanteenista THL:n ohjeistuksesta: Ohjeet Suomeen saapuville matkustajille ja työntekijöilleTHL: THL suosittelee kaikkien Portugaliin ja Brasiliaan suuntautuvien matkojen välttämistäSisäministeriö: Maahantulon rajoituksia jatketaan 9.2. astiRajavartiolaitos: Ohjeet rajanylitykseen koronapandemian aikana
NordenBladet — Hallitus linjasi, että maaliskuun 2021 loppuun voimassa olevia työttömyysturvan poikkeussäännöksiä jatketaan kesäkuun 2021 loppuun. Tavoitteena on turvata palkansaajien toimeentuloa tilanteissa, joissa työllistyminen päättyy väliaikaisesti tai kokonaan koronavirusepidemian taloudellisten vaikutusten johdosta. Myös työn vastaanottamista ja työvoiman alueellisen liikkuvuuden tukemista jatketaan esitetyillä lakimuutoksilla. Työttömyysturvan suojaosan korotusta jatketaanTyöttömyysetuuden suojaosan korotusta jatketaan 300 eurosta 500 euroon kuukaudessa (279 eurosta 465 euroon neljän kalenteriviikon aikana) kesäkuun 2021 loppuun. Suojaosa tarkoittaa rahamäärää, jonka työtön työnhakija voi ansaita ilman että se vaikuttaa työttömyysetuuteen.Liikkuvuusavustuksen matka-ajan edellytys pysyy lyhennettynäLiikkuvuusavustusta voidaan edelleen väliaikaisesti maksaa kokoaikatyöhön, jos henkilön päivittäisen työhön liittyvän matkan kesto työsuhteen alkaessa ylittäisi kaksi tuntia nykyisen kolmen tunnin sijaan. Liikkuvuusavustusta voidaan maksaa myös, jos henkilö muuttaa vastaavalta etäisyydeltä työn takia.Työttömyysetuutta voidaan myös jatkossa maksaa laajennetusti ennakkonaTyöttömyysetuutta voidaan väliaikaisesti edelleen maksaa hakemuksen perusteella ennakkona ilman päätöstä enintään kuudelta kuukaudelta tavanomaisen kahden kuukauden sijaan. Etuushakemusten käsittelyn kevennystä jatketaanTyöttömyysetuuden sovittelussa niin kutsuttua erityistä sovittelujaksoa ja siihen liittyvää laskennallista palkkaa ei sovellettaisi ennen 1.7.2021. Myös yritystulojen sovittelua yrittäjän omaan ilmoitukseen perustuen jatketaan. Laki tulee voimaan mahdollisimman pian ja on voimassa 30.6.2021 asti.
NordenBladet – Mikä ihana ilma! Koko puutarha on hautautunut lumeen ja lisää vain sataa! Tallinnassa satoi yössä jopa 25 cm. Ikkunasta ulos katsoessa herää sellainen tunne, kuin eläisi satua! Heräsin 06.15 ja tein kaksi erilaista aamiaista (meillähän täällä kaikilla on erilaiset toiveet… hahhaa). Sitten vein lapset kouluun – Estella Elishevan (14) Tallinnaan juutalaiseen kouluun ja Ivanka Shohanan (12) Tallinnan Tondin kouluun. Sitten ajoin takaisin Sakuun ja menin kauneussalonkiin ripsihuoltoon.
Ensimmäinen aamiainen: itse poimituista kasveista valmistettu yrttitee, puhdistettuja omenia ja kaksi voileipää.
Voileipäresepti: Leiburi-leipomon moniviljapaahtoleipä (luonnollisesti paahdettuna!), suolainen Voimix, Rakveren Viru-kinkkua, tuoretta kurkkua, Öko-firman luomupakkaus sinimailasesta ym., Figaron kivettömiä mustia oliiveja. Toinen aamiainen (minulle): Löfbergs lila pressokannukahvi Alma-meijerin 2,5 % maidon kera ja kevyt mukava salaatti.
Salaatin resepti: 1 rasia (185 g) Kapten Grantin tonnikalakappaleita tomaattikastikkeessa, 200 g Coop-kaupan Klassista raejuustoa, tuore kurkku ja Öko-firman luomupakkaus sinimailasesta ym. Koristeeksi tuoretta oreganoa ja viinirypäle!
Pari sanaa vielä edellisestäkin viikosta. Keskiviikkona kävin Ivanka Shoshanan kanssa omalääkärillä antamassa laskimoverta. Hän on juonut kesästä asti epäilyttävän paljon vettä ja lisäksi saanut melkein kahdeksan kiloa painoa neljässä kuukaudessa. Syyskuussa koulun lääkäri sanoi, että lapsi on anorektinen, nyt soitettiin ja sanottiin, että painon kasvu on liian suurta. Ilmeisesti makean napostelua (varsinkin joulukuussa) on ollut paljon, mutta syksystä alkaen hän alkoi psykiatrin suosituksesta saada pieniä määriä Rispoleptia (se on psykoosilääke). Minusta se lääke vaikuttaa myös painoon. Mitä taas lääkkeeseen itseensä tulee, siitä on ollut paljon apua. Ivankan autismi ilmeni välillä aggressiivisuutena (esimerkiksi kerran hän potkaisi vierasta autoa, kun tulimme SPA:sta, ja oli toisinaan kuin pahantuulinen teini, joka on riidoissa koko maailman kanssa) tai sitten käyttäytymishäiriönä (esimerkiksi toisti jotain lausetta ja teki pakkoliikkeitä). Nyt lääkkeen avulla olemme saaneet sellaisen käyttäytymisen suurelta osin hallintaan. Koska painon nousu on kuitenkin ollut hyppäyksellinen ja koulun lääkäri pyysi, varasin kaiken varalta lääkärille ajan ja kävimme tarkastuksessa. Ohh, miten pelkäsin sitä – olin varma, että hän alkaa rimpuilla ja ei anna ottaa verta, mutta menikin päinvastoin. Ivanka oli oikein reipas ja rauhallinen. Nyt on tulokset jo saatu ja verianalyysit olivat tiptop-kunnossa ja hän on fyysisesti terve kuin pukki! 🙂
Viime viikolla aloitin myös Viron kansallismuseota (Eesti Rahva Muuseum, ERM) varten oman ja Ivanka Shoshanan keramiikan kuvaamisen ja pakkaamisen, meillähän tulee siellä näyttely ensi kesänä. Lisäksi aloin postittaa näitä kuvattuja keramiikkakuvia blogeina myös Elisheva & Shoshanan sivulla (Katso TÄSTÄ). Uhh, se on suuri työ! Keraamisia vateja, lautasia, kuppeja jne. on paljon. Koko päivän pakkasin ja nyt on yksi ”uuninpäällinen” pakkauksia täynnä. Vaikka näyttelyyn onkin vielä paljon aikaa, alan viedä niitä ERM:iin vähitellen.
(blogi jatkuu kuvagallerian jälkeen)
Torstaina äiti otti Ivanka Shoshanan taas kahdeksi päiväksi luokseen ja minä päätin heti käyttää tämän käsiini tupsahtaneen vapauden hyväkseni. Ajoin perjantaiaamuna Pärnuun. Päivällä kuljeskelin vähän kaupungilla – tarkemmin sanottuna kävin Port Arturin kauppakeskuksessa (Hommiku-katu 2), josta ostin Kissa Artturin leivoksen… hahhaa… ja löysin yhden erittäin edullisen vaatekaupan – Pepco, josta ostin noin 20 lasten alusvaatekertaa. Loppuajan (koko perjantain ja lauantaiaamun) sitten vietin Viiking SPA hotelliin (Sadama-katu 15) kuuluvassa vesikeskuksessa ja saunoissa.
Nyt kävin taas kaupungilla (toin Ivankan koulusta kotiin) ja tein ruokaa. Suolaisena ruokana peruna, jauheliha ja sipuli-hapankermakastike, ja jälkiruoaksi omia pakastemarjoja ja mysliä kermavaahdon kera. Pari tuntia teen töitä, sitten menen hakemaan Estellaa ja sitten teen taas vähän töitä ja sitten illanviettoon!
Kaunista ja puuhakasta viikonalkua teille! Halauksia!
NordenBladet — Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa muutoksia rikoslakiin niin sanotun maksuvälinepetosdirektiivin täytäntöön panemiseksi.
EU-direktiivin tavoitteena on torjua maksuvälineiden käyttöön liittyviä petoksia ja turvata maksuvälineiden luotettavuus teknologian kehittyessä. Direktiivi korvaa maksuvälinepetoksia koskevan vuoden 2001 puitepäätöksen.
Oikeusministeriön asettama työryhmä arvioi mietinnössään, että Suomen lainsäädäntö vastaa suurelta osin direktiivin velvoitteita, mutta joitain muutoksia rikoslakiin ja maksuvälineitä koskevia erityissäännöksiä tarvitaan.Rikoslain säännöksiä maksuvälinepetoksesta, törkeästä maksuvälinepetoksesta, makuvälinepetoksen valmistelusta, maksuvälineen määritelmästä ja oikeushenkilön rangaistusvastuusta ehdotetaan muutettavaksi. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uudet säännökset maksuvälinerikoksesta, törkeästä maksuvälinerikoksesta ja lievästä maksuvälinerikoksesta.Lakiluonnos on lausunnolla 8.3. saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan viimeistään 31. toukokuuta, jolloin direktiivi on viimeistään pantava täytäntöön.
NordenBladet — Valtioneuvoston tasa-arvopoliittisen selonteon valmistelun tueksi asetettu työryhmä kokoontui ensimmäistä kertaa keskiviikkona 27.1.2021. Kokouksessa käytiin lähetekeskustelua ja linjattiin työryhmän toimintaperiaatteita.
Työryhmä sai myös alustavan yleiskatsauksen selonteon valmistelun tueksi annettuihin lausuntoihin. Lausuntoaika päättyi 22.1.2021.- Lausuntojen määrä ja alustava katsaus niihin kertovat, että tasa-arvo on tärkeä arvo yhteiskunnassamme. Saimme runsaasti evästystä työmme tueksi. Lausunnot käydään nyt läpi kokonaisuutena ja niiden antia hyödynnetään valmistelun seuraavassa vaiheessa, toteaa työryhmän puheenjohtaja, sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila.
Tasa-arvoselonteon valmistelu alkoi vuoden 2020 lopulla. Sidosryhmiltä ja kansalaisilta pyydettiin näkemyksiä siitä, mitä kysymyksiä selonteon valmistelussa pitäisi ottaa huomioon ja millaisia kansallisia tavoitteita siinä pitäisi asettaa. Lausuntoja annettiin noin 90 kappaletta ja ne ovat luettavissa Lausuntopalvelu.fi-sivustolla. Keskustelua sidosryhmien kanssa jatketaan myöhemmin keväällä ilmoitettavalla tavalla. Työryhmän seuraava kokous on maaliskuussa.
NordenBladet — Sisäministeriö on asettanut hankkeen, jonka tehtävänä on laatia Suomen ulkosuomalaisstrategia vuosille 2022–2026. Ulkosuomalaisuus on jatkuvassa muutostilassa, ja muutokseen halutaan vastata entistä paremmin muun muassa digitalisaation keinoin. Tarkoitus on, että myös ulkomailla asuvat suomalaiset säilyttävät yhteytensä ja vaikutusmahdollisuutensa suomalaiseen yhteiskuntaan.
Strategiaa varten arvioidaan uudenlaisia ulkosuomalaisten vaikuttamis- ja osallistumiskanavia ja foorumeita, jotka voisivat maa- ja paikkakuntakohtaisten ohella olla esimerkiksi teemakohtaisia. Strategian tarkoitus on myös esimerkiksi vahvistaa toimenpiteitä, joilla kaikki palaamisesta kiinnostuneet kansalaiset mahdollisine ulkomaalaisine puolisoineen ja lapsineen voivat asettua Suomeen sujuvasti ja tuetusti.
Hankkeessa huomioidaan mahdolliset lainsäädäntötarpeet ja tulevaisuuden haasteet. Lisäksi tarkastellaan käytössä olevia termejä (ulkosuomalaisuus, paluumuutto) ja niiden päivitystarvetta.
Eri tahojen kuuleminen ja osallistaminen on olennainen osa työtäSisäministeriöllä on valtionhallinnossa ulkosuomalaisten asioita koordinoiva rooli. Hankkeeseen kutsutaan Suomi-Seura ry:n ja Siirtolaisuusinstituutin lisäksi edustajat ulkoministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, oikeusministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä. Mahdollisimman laajan asiantuntemuksen varmistamiseksi hankkeen aikana kuullaan myös eri sidosryhmiä, kuten ulkosuomalaisten yhteisöjä ja elinkeinoelämän edustajia.
Hankkeen alussa Aalto-yliopisto laatii selvityksen siitä, miten strategiaa voidaan rakentaa mahdollisimman osallistavalla ja kestävän kehityksen periaatteita noudattavalla tavalla. Hankkeessa hyödynnetään tuloksia Siirtolaisuusinstituutin suuresta ulkosuomalaiskyselystä, joka valmistuu keväällä 2021. Kesällä 2021 strategian valmisteluun osallistetaan etäyhteyksillä järjestettävä ulkosuomalaisparlamentti. Hankkeessa tutkitaan myös muiden maiden tapoja järjestää maailmalla oleskelevien kansalaistensa asioita.Hallituksen edellinen ulkosuomalaispoliittinen ohjelma on laadittu vuosille 2017–2021. Uusi ulkosuomalaisstrategia toteuttaa Marinin hallitusohjelman yleisiä tavoitteita kestävästä kehityksestä sekä osallistamisen ja elinvoimaisuuden lisäämisestä. Strategia viimeistellään vuoden 2021 loppuun mennessä.
Ulkosuomalaisuus on muutoksessaSuomen rajojen ulkopuolella asuu noin 300 000 Suomen kansalaista, joista noin 254 000:lla on äänioikeus. Eniten suomalaiset muuttavat Ruotsiin, Britanniaan, Saksaan, USA:han ja Espanjaan. Suomen kansalaisten nettomaahanmuutto on ollut koko 2010-luvun miinuksella, mikä tarkoittaa, että maasta on muuttanut pois Suomen kansalaisia enemmän kuin tänne on palannut. Esimerkiksi vuonna 2019 Suomesta muutti ulkomaille noin 10 000 kansalaista, ja Suomeen palasi noin 800.
Tilastotietojen mukaan vuosi 2020 teki merkittävän poikkeuksen vuosikausia jatkuneeseen tilanteeseen: jo ennen vuoden loppua suomalaisten nettomuutto takaisin kotimaahan oli lähes 1 500 henkilöä. Kiinnostusta paluuseen ovat lisänneet ensisijaisesti maailmanlaajuinen koronapandemia ja se, että Suomi on pystynyt pitämään taudin verrattain hyvin hallinnassa. Myöskään fyysisellä sijainnilla työn teon kannalta ei ole enää niin suurta merkitystä kuin aiemmin. Yhä yleisempää on asuminen ja työn tekeminen kahdessa tai useammassa maassa. Ulkomaille muuttaminen voi olla myös tilapäistä.
Ulkosuomalaisten kannalta tärkeitä asioita ovat muun muassa kansalaisuusasiat ja kansalaispalvelut, äänestäminen sekä muut vaikutus- ja osallistumismahdollisuudet, Suomi-koulut, suomen kielen ja kulttuurin ylläpitäminen maailmalla, paluun tukeminen erityisesti työllisyysasioissa sekä asiantuntijuuden tarjoaminen suomalaisyritysten käyttöön asuinmaassa.
NordenBladet — Uusissa sisäasioiden EU-rahastoista rahoitetuissa hankkeissa edistetään mm. kiintiöpakolaisten kotoutumista, kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneiden henkilöiden paluuseen liittyviä toimenpiteitä, rajavalvonnan partioajoneuvojen ja asiakirjatutkintalaitteiden uusimista sekä poliisin suorituskyvyn kehittämistä. Loppuvuodesta 2020 järjestettyjen rahoitushakujen perusteella turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF) myönnetään EU-tukea seitsemälle ja sisäisen turvallisuuden rahastosta (ISF) kuudelle hankkeelle. AMIF-hankkeille myönnetään EU-tukea yhteensä noin 5 miljoonaa euroa ja ISF-hankkeille noin 880 000 euroa.
Paluuneuvonnan ja paluutoimenpiteiden kehittämistäMaahanmuuttoviraston Mahdollisuutena paluu (MAP) -hankkeessa kehitetään asiantuntevaa paluuneuvontaa, kartoitetaan palaajien erityistarpeita sekä edistetään paluun jälkeisen uudelleen kotoutumisen suunnittelua vastaanottokeskuksissa.
Poliisihallituksen ja Maahanmuuttoviraston MAPPI 2 – Maasta poistamisen täytäntöönpanosuunnitelman digitalisointi -yhteishankkeessa kehitetään paluutoimenpiteitä toteuttamalla Ulkomaalaisasioiden sähköiseen asiointijärjestelmään (UMA) uusi ulkomaalaisen maasta poistamisen täytäntöönpanon valmisteluun liittyvä toiminnallisuus. Samalla uudistetaan myös maasta poistamisprosessin tiedonvälitystä yhdenvertaisuusvalvojan suuntaan.
Kiintiöpakolaisten kotoutumisen edellytyksiä kehitetään useassa hankkeessaSininauhasäätiö sr:n Sanastotyö kiintiöpakolaisten kotoutumisen edistämiseksi -hankkeessa kehitetään kiintiöpakolaisten äidinkielillä sanastoja ja sananselityksiä suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän ja asumisen keskeisistä termeistä. Suomen Pakolaisapu ry:n Navigaattori 2.0 -hanke vahvistaa mm. julkisen sektorin työntekijöiden vastaanottovalmiuksia sekä aikuisten pakolaisten kotoutumisvalmiuksia uudessa kotikunnassa.
Uudenmaan ELY-keskuksen Osallisena-hankkeessa luodaan malleja pakolaistaustaisten asiakkaiden ottamiseksi mukaan kotoutumista tukevien palvelujen suunnittelemiseen ja asiakastyön osaamisen kehittämiseen.
Maahanmuuttoviraston Kiintiöpakolais -ja kuntaansijoittamishanke III -hankkeessa toteutetaan muutoksia kiintiöpakolaisasian vireillepanon, päätöksenteon ja kuntaansijoittamisen UMA-tietojärjestelmätoiminnoissa sekä työkaluissa. Muutostöillä taataan sujuvampi ja laadukkaampi kiintiöpakolaisasian käsittely, joka nopeuttaa kiintiöpakolaisten Suomeen saapumista.
Työ- ja elinkeinoministeriön Sylvia5 -hanke edistää kuntapaikkojen saamista pakolaisille tukemalla kuntia lisätuin ja lisäämällä osaamista vastaanottoon ja kotoutumiseen liittyvissä kysymyksissä.
Viranomaisten kyberrikostorjuntavalmiuksia parannetaanRajavartiolaitoksen hankkeissa hankitaan uusia rajatarkastuksissa käytettäviä asiakirjatutkintalaitteita sekä kaksi raskasta partioautoa, joita käytetään EU:n ulkorajavalvonnassa. Lisäksi kehitetään rajaturvallisuuskoulutuksen koulutusympäristöä peruskorjaamalla Raja- ja merivartiokoulun hallinnassa oleva pistoolirata. Hankkeella parannetaan ampumaradan toiminnallisuutta ja turvallisuutta.
Poliisihallituksen POSUKE-hankkeessa kehitetään terrorismin torjunnassa ja muissa vaativissa tilanteissa tarvittavaa pimeänäkökykyä. Poliisiammattikorkeakoulun toteuttamalla Kyber-EOP-hankkeella parannetaan viranomaisten tiedollisia ja taidollisia kyberrikostorjuntavalmiuksia. Hankkeen tarkoituksena on kehittää ja lisätä kyberalan koulutustarjontaa ja käynnistää kyberrikostorjunnan erikoistumisopintokokonaisuus syyslukukaudella 2022.
Lisäksi valmistellaan tukipäätöstä Pirkanmaan pelastuslaitoksen hankkeelle, jossa kehitetään pelastustoimen CBRNE-valmiutta (C=kemialliset aiheet, B=biologiset taudinaiheuttajat, R=radioaktiiviset aineet, N=ydinaseet, E=räjähteet) ja viranomaisten operatiivista toimintakykyä koulutuksen avulla.
AMIF- ja ISF-rahastojen haut olivat käynnissä 5. – 30.10.2020. AMIF-haussa vastaanotettiin 11 hakemusta ja ISF-haussa seitsemän. AMIF-rahastosta haettiin EU-tukea yhteensä noin 7,4 miljoonaa ja ISF-rahastosta noin miljoona euroa.
NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficom tiedottavatLiikenne- ja viestintävirasto Traficom on myöntänyt liikkumisen ohjauksen tukea 26 hankkeelle eri puolille Suomea. Tarkoituksena on tukea kestävää liikkumista ja vaikuttaa ihmisten kulkutapavalintoihin. Tukea annettiin työpaikkojen liikkumisen ohjaukseen, kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen sekä kestävän liikkumisen suunnitteluun. Vuosittaiset liikkumisen ohjauksen valtionavustukset on tarkoitettu kunnille, kuntayhtymille ja yleishyödyllisille yhteisöille. Tukea voi hakea erilaisiin hankkeisiin, joilla on tarkoitus joko tiedon lisäämisen tai palvelukokeilujen kautta vaikuttaa ihmisten kulkutapavalintoihin ja vahvistaa kestäviä liikkumistottumuksia.
”Nyt valtio rahoittaa eri puolilla Suomea 26:ta hanketta, kuten koululaisten liikenneraatia, kävelykampanjoita, kestävän liikkumisen suunnitelmia sekä talvipyöräilyn, kaupunkipyöräilyn ja pyöräpysäköinnin edistämistä. On upeaa, miten moninaisilla keinoilla kunnat ja järjestöt luovat edellytyksiä aktiiviselle arjelle. Liikkumisen ohjauksen tuki on yksi Fossiilittoman liikenteen tiekartan toimenpiteistä ja tavoitteena on korottaa rahoituksen tasoa tulevina vuosina”, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.
”Hienoa, että voimme tarjota kunnille ja yhteisöille tukea kestävämpiin kulkutapamuotoihin ja liikkumistottumusten pysyvämpään muutokseen tähtääville hankkeille. Tänä vuonna näkökulma oli siinä, miten tukea kestävää liikkumista korona-aikana ja sen jälkeen sekä pitkäjänteisempi kestävän liikkumisen suunnittelu. Pystyimme rahoittamaan 26 hanketta yhteensä 891 000 eurolla. Nyt painottuivat vahvasti kestävän liikkumisen liittyvät suunnitelmat sekä viestintä ja markkinointi. Uusien palveluiden kokeiluja ja pilotteja oli vähemmän, mikä johtunee näistä poikkeuksellisista ajoista”, kertoo ylijohtaja Jarkko Saarimäki Traficomista.
Tukea kunnille ja kaupungille moninaisiin hankkeisiin – järjestöt kannustavat pyöräilyyn ja kävelyynKunnissa ja kaupungeissa tukea saivat muun muassa seudullisen pysäköintipolitiikan edistäminen, laajempi liikkumisen ohjauksen suunnittelu sekä kestävän työ- ja koulumatkaliikkumisen hankkeet. Yhdistykset käyttävät tänä vuonna valtionavustusta erityisesti pyöräilyä ja kävelyä edistäviin hankkeisiin. Valtionavustushaussa ollut kävelybuumi pysyväksi ilmiöksi -teema näkyi sekä kuntien ja kaupunkien että yhdistysten hankkeissa, joilla lisätään jo korona-aikana lisääntynyttä kävelyn houkuttelevuutta entisestään ja erilaisilla matkoilla. Rahoitusta saivat Haminan kaupunki, Hangon kaupunki, Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä (HSY), HSL, Imatran kaupunki, JAPA ry, Jyväskylän kaupunki, Keskipohjalaiset kylät ry, Keski-Suomen liitto, Kouvolan kaupunki, Kuopion kaupunki, Lahden kaupunki, Liikuntatieteellinen seura, Limingan kunta, Pyöräilykuntien verkosto ry, Pyöräilykuntien verkosto ry, Pyöräliitto ry, Päijät-Hämeen liitto, Rauman kaupunki, Riihimäen kaupunki, Tampereen kaupunki, Tampereen kaupunkiseutu, Tornion kaupunki, Turun kaupunki, Valonia / Varsinais-Suomen liitto ja Vantaan kaupunki.
