NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen (taajuusasetus) muuttamista koskevasta luonnoksesta 24.2. mennessä. Säädöshanke liittyy osittain sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muutokseen.Taajuusasetuksessa säädettäisiin vähäisen paikallisen verkkopalvelun tarjontaan matkaviestinverkossa taajuusalueet 2300-2320 megahertsiä sekä 24,25-25,1 gigahertsiä. Taajuusalueille käyttöoikeudet myöntää Liikenne- ja viestintävirasto.Taajuusalue 1,5 gigahertsiä säädettäisiin langattoman laajakaistan ja sotilaalliseen maanpuolustukseen tarkoitettujen radiolaitteiden dynaamiseen yhteiskäyttöön tulevaisuudessa. Langattomissa verkoissa jatkuvasti lisääntyvä tietoliikenne edellyttää taajuuksien entistä tehokkaampaa käyttöä. Taajuuksien käyttöä voidaan tehostaa muun muassa dynaamisella yhteiskäytöllä, joka mahdollistaa useamman käyttötarkoituksen samalla taajuuskaistalla. Toinen käyttäjä voi hyödyntää taajuuksia, kun ensisijainen taajuusalueen käyttäjä ei tarvitse niitä esimerkiksi tietyllä hetkellä tai maantieteellisellä alueella.Mitä seuraavaksi?Asetusluonnoksen lausuntoaika päättyy 24.2.2021. Lausuntoja voi antaa verkossa osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi. Lausuntokierroksen jälkeen valmistelu jatkuu virkatyönä.
NordenBladet — Kuntavaalit toimitetaan huhtikuussa 2021. Vaalipäivä on sunnuntai 18. huhtikuuta. Ennakkoäänestys järjestetään kotimaassa 7.-13.4.2021 ja ulkomailla 7.-10.4.2021.Oikeusministeriö valmistelee kuntavaaleja yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Oikeusministeriö ja THL seuraavat epidemiatilannetta tarkasti ja täsmentävät ohjeita vaalijärjestelyistä tarpeen mukaan. Äänioikeutetut saavat maaliskuussa äänioikeusilmoituksen yhteydessä ohjeet turvalliseen äänestämiseen.
Tavoitteena on varmistaa turvallinen äänestäminen epidemiatilanteesta riippumatta. Suomessa on hyvät valmiudet järjestää kuntavaalit myös koronatilanteessa.Ennakkoäänestyspaikat valittuKunnat ilmoittivat yleiset ennakkoäänestyspaikat vaalitietojärjestelmään 29. tammikuuta. Ulkomaan ennakkoäänestyspaikat määrättiin valtioneuvoston asetuksella 21. tammikuuta. Ennakkoäänestyspaikkoja on kotimaassa yhteensä 932 ja ulkomailla 108. Vaalipäivän äänestyspaikkoja on koko maassa yhteensä 1854.Ulkomailla voi äänestää joko kirjeitse tai ennakkoäänestyspaikoilla Vaalien ajan ulkomailla asuvat tai oleskelevat äänioikeutetut voivat äänestää kirjeitse ulkomailta. Äänestää voi myös ennakkoon edustustoissa ja konsulaateissa. Kirjeäänestystä haluavat äänioikeutetut ovat voineet tilata kirjeäänestysasiakirjat 18. tammikuuta alkaen. Äänestää voi 18. maaliskuuta alkaen, kun vaaleissa ehdolla olevien ehdokasnumerot on vahvistettu. Tarkemmat ohjeet kirjeäänestämisestä löytyvät osoitteesta www.vaalit.fi. Äänestyslipun ja muiden asiakirjojen tulee olla perillä oikealla keskusvaalilautakunnalla viimeistään perjantaina 16.4. ennen klo 19. Kuntavaalien ehdokashakemukset jätettävä 9. maaliskuuta Kuntavaaleissa voi asettua ehdokkaaksi kotikunnassaan. Edellytyksenä on myös, että ehdokkaaksi asettuvalla on äänioikeus kuntavaaleissa jossakin kunnassa.Ehdokkaita voivat asettaa puolueet ja valitsijayhdistykset. Puolueet asettavat ehdokkaansa sääntöjensä edellyttämällä tavalla. Valitsijayhdistyksen voi perustaa kunnan asukasluvusta riippuen kymmenen, viisi tai kolme samassa kunnassa äänioikeutettua henkilöä. Kuntavaalien ehdokashakemukset on jätettävä kunnan keskusvaalilautakunnalle viimeistään tiistaina 9. maaliskuuta ennen klo 16. Vaaliliitoista ja yhteislistoista on annettava ilmoitus samanaikaisesti ehdokashakemuksen kanssa.Kunnan keskusvaalilautakunta vahvistaa ehdokasasettelun 18.3.2021 ja laatii listan ehdokkaista sekä heidän ehdokasnumeroistaan. Tiedot kuntavaaliehdokkaista löytyvät illalla 18.3. osoitteesta www.vaalit.fi.
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää valtakunnallisen lasten ja nuorten kuulemisen osana Oikeus oppia –ohjelman valmistelua. Kuuleminen toteutetaan yhteistyössä nuorisoalan Osallisuuden osaamiskeskuksen kanssa. Osaamiskeskuksessa hankkeen toteutukseen osallistuvat Nuorten Akatemia ja Kehittämiskeskus Opinkirjo.Kuuleminen on osa Oikeus oppia –ohjelman työryhmän työtä, jossa mm. valmistellaan toimenpiteitä, joilla voidaan puuttua tunnistettuun eriarvoistumiskehitykseen koulujen sisällä ja koulujen välillä sekä kaupunkien sisällä ja alueiden välillä sekä laatia toimenpide-ehdotuksia keinoista vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa alueellisesti. Työssä huomioidaan demografiakehitys, asuntopolitiikka, aluekehitys ja lähiöiden kehitystyö. Työryhmä luovuttaa väliraporttinsa opetusministerille syyskuussa 2021. Kuulemisen tavoitteena on tuottaa Oikeus oppia -ohjelmalle lasten ja nuorten näkemyksiä siitä, kuinka yhdenvertaisuus ja koulutuksellinen tasa-arvo toteutuvat kouluissa ja millaisin toimenpitein suomalaisten lasten ja nuorten tasa-arvoista koulutuspolkua voitaisiin lasten ja nuorten mielestä nykyistä paremmin tukea. Lisäksi tavoitteena on, että kuulemisen kautta saadaan luotua hyviä toimintatapoja ja toteutusmalleja ministeriön käyttöön myöhemmissä lasten ja nuorten kuulemisissa hyödynnettäväksi. – On tärkeää, että annamme lapsille ja nuorille itselleen vaikutusmahdollisuuksia heitä koskeviin päätöksiin ja linjauksiin. Lapsilla ja nuorilla on paras asiantuntemus siitä, millä tavalla yhdenvertaisuus ja tasa-arvo toteutuvat koulussa lasten ja nuorten näkökulmasta, sanoo opetusministeri Jussi Saramo.– Nyt käynnistyvän kuulemisen avulla kehitämme ministeriössä myös laajemmin lasten ja nuorten osallistamisen välineitä ja mahdollisuuksia. Kannustan lämpimästi luokkia ja oppilaskuntia osallistumaan kuulemiseen!Kuuleminen toteutetaan etäyhteyksin 4.-9. -luokille noin 20 eri koulussa sekä oppilaskunnille valtakunnallisesti kevään 2021 aikana. Kuulemisella pyritään tavoittamaan monipuolisesti oppilaita erilaisista taustoista ympäri Suomen. Kuulemisessa hyödynnetään osallistavia menetelmiä ja pelillisyyttä.
NordenBladet — Suomen kestävän kasvun ohjelman alustava suunnitelma valmistuu 15. maaliskuuta, linjasi ministerityöryhmä keskiviikkona 3. helmikuuta.Suomen kestävän kasvun ohjelma vauhdittaa uudistumista, tuottavuutta ja talouskasvua. Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä.Unionin jäsenmaat toimittavat suunnitelmansa Euroopan komissiolle saadakseen EU:n elpymisrahoitusta. Suomen suunnitelma on osa kestävän kasvun ohjelmaa.Kestävän kasvun ministerityöryhmä linjasi, että Suomi toimittaa alustavan version suunnitelmastaan komissiolle 15. maaliskuuta. Alun perin suunnitelma oli tarkoitus toimittaa komissiolle helmikuun lopussa.”Saamme eduskunnan mietinnön Suomen kestävän kasvun ohjelman selonteosta lähiviikkoina. Ohjelman vaikuttavuuden varmistamiseksi tarvitsemme lisää aikaa vuorovaikutukselle sidosryhmien kanssa, kertoo ministerityöryhmän puheenjohtaja, valtiovarainministeri Matti Vanhanen.Ministeriryhmään kuuluvat puheenjohtaja Vanhasen lisäksi kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson, opetusministeri Jussi Saramo ja ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Valmistelijat keskustelevat suunnitelman sisällöstä komission kanssa jo ennen alustavan version valmistumista. Suomi toimittaa lopullisen version suunnitelmastaan komissiolle 29. huhtikuuta.
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriöstä on haettavissa avustusta kulttuurimatkailun kehittämishankkeisiin. Avustuksella edistetään pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman tavoitetta lisätä luovien alojen työpaikkoja vahvistamalla kulttuurimatkailua, esimerkiksi maailmanperintökohteissa. Haku päättyy 10.3.2021.Avustus on tarkoitettu Suomen maailmanperintökohteiden, museoiden ja muiden merkittävien kulttuurikohteiden, taide- ja kulttuurifestivaalien sekä muun taiteellisen ja kulttuurisen toiminnan kulttuurimatkailun kehittämishankkeisiin. Hankkeet voivat liittyä esimerkiksi palveluiden kehittämiseen ja uudistamiseen, markkinointiin, tietopohjan parantamiseen ja kestävää matkailua tukevaan toimintaan.Avustuksella tuetaan alueellisen koordinoinnin, kansainvälisten verkostojen ja eurooppalaisten kulttuurireittien kehittämistä, erityisesti Euroopan neuvoston kulttuurireittiyhteistyötä.Opetus- ja kulttuuriministeriö voi käyttää avustuksiin enintään kolme miljoonaa euroa.Avustus tukee Suomen matkailustrategia 2020-2028 kestävän kasvun ja uudistumisen tavoitteita ja Agenda 2030:n kestävän kehityksen ohjelman tavoitteita, kuten paikallista kulttuuria, paikallisia tuotteita hyödyntävää ja työpaikkoja luovan matkailun edistämistä.
NordenBladet — Korona on pakottanut suomalaiset yritykset etsimään uusia ratkaisuja ruokapalvelujen tuottamiseen. Näitä ratkaisuja ja uusia keksintöjä etsitään nyt kärkituotteiden lisäksi ruokamatkailukilpailulla, joka järjestetään tänä vuonna neljättä kertaa.Yritykset voivat osallistua kilpailuun olemassa olevalla tai kehitteillä olevalla innovatiivisella ruokamatkailutuotteella. Kilpailu ei kuitenkaan ole raaka-aine- tai elintarvikekilpailu.– Olemme aikaisempina vuosina saaneet paljon hyviä ehdotuksia ympäri Suomen, samaa toivon nytkin toteaa kilpailuraadin puheenjohtaja Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriöstä.Lähiruokaohjelma nosti ruokamatkailun kehittämisen keskiöön. – Ruokamatkailukilpailulla saadaan näkyväksi sitä kehittämistyötä, joita yrityksissämme on vuosien varrella tehty. Paikallisen ruuan tarjonta ja alueellisen ruokakulttuurin esiintuonti on ruokamatkailun ydintä ja ruuan sekä matkailun liitto vahvistuu muutenkin koko ajan. Tämä luo hyvinvointia koko yhteiskuntaan. Ruokamatkailun kautta saamme vahvistettua myös maakuvaamme.Kilpailuun voi osallistua tammi-maaliskuussa, 18.1. – 18.3.2021.Voittaja julki syksylläKilpailun finalistit valitaan ja julkistetaan kesäkuussa. – Finalistien julkistus tehdään tietoisesti kesän matkailukauden alkaessa, jolloin yritykset voivat omassa markkinoinnissaan tuoda julki menestystään kilpailussa, toteaa Viljanen.Kilpailun voittaja julkistetaan Helsingissä 16.9.2021. Ruokamatkailukilpailun voittaja palkitaan 3 000 euron tuotekehitysrahalla. Voittajan taakse jääneet kolme parasta palkitaan merkittävä matkailuteko -statuksella.Kilpailun neljästä parhaasta ruokamatkailutuotteesta tehdään markkinointivideot heidän edustamiensa yritysten käyttöön. Voittajat ja videot saavat myös näkyvyyttä kaikissa Visit Finlandin kanavissa. Tämän lisäksi kaikille kilpailussa sijoille 1. – 4. sijoittuneilla on mahdollisuus saada sparrausapua tuotteidensa/ideoidensa markkinointiin.Kilpailun finalistit ja voittajan valitsevat maa- ja metsätalousministeriön, Business Finland/VisitFinlandin, Haaga-Helia amk:n, Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliiton, Lomalaidun ry:n, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:n, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n, Suomen Keittiömestarit ry:n ja Helsingin kaupungin edustajat. Edellä mainitut tahot myös rahoittavat kilpailua maa- ja metsätalousministeriön ollessa kilpailun päärahoittaja.Tänä vuonna järjestettävä kilpailu on järjestyksessään neljäs. Ennen kuluvaa vuotta kilpailu on järjestetty vuosina 2015, 2017 ja 2019.Osallistu kilpailuun
NordenBladet — Hallituksen selonteko kotoutumisen edistämisen uudistustarpeista annetaan eduskunnalle keväällä. Selontekoluonnoksen lausuntoaika alkaa 2.2.2021 ja päättyy 12.3.2021. Luonnokseen voi tutustua osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi.Hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus laatii kotouttamistoimien uudistamistarpeistakokonaisvaltaisen toimenpideohjelman. Toimenpideohjelma annetaan selontekona eduskunnalle. Selonteossa esitetään kotouttamispolitiikan uudistamista maahanmuuton ja kotoutumisen toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin vastaamiseksi. Siinä vastataan eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietinnössä esitettyihin kannanottoihin. Selontekoa on valmisteltu yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa. Valmistelua koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö.Lausunnot pyydetään antamaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun pyyntöön siinä esitetyn jaottelun mukaisesti. Jos verkkosivua ei ole mahdollista käyttää, lausunnon voi toimittaa työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamoon sähköpostitse ([email protected]) tai postitse PL 32, 00023 Valtioneuvosto.
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat valmistelleet ohjeistuksen, jossa linjataan alle 18-vuotiaiden ryhmäharrastustoiminnan järjestämisestä, rajoittamisesta ja keskeyttämisestä valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisilla epidemiatasoilla. Ohjeistus on osa hallituksen linjaamista toimista koronan aiheuttamien negatiivisten vaikutusten minimoimiseksi lapsissa ja nuorissa. OKM ja THL suosittelevat, että ohjeistusta noudatetaan sisätiloissa tapahtuvassa ryhmäharrastustoiminnassa jo toimenpidetasolta 1 alkaen ja tasolle 2 siirryttäessä myös ulkotiloissa tapahtuvassa ryhmäharrastustoiminnassa.Valtioneuvosto antoi 26. tammikuuta periaatepäätöksen koronaepidemian hybridistrategian toimintasuunnitelman täydentämisestä. Toimintasuunnitelman täydennyksessä kuvataan kolme toimenpidetasoa epidemian kiihtymisen ja erityisesti virusmuunnosten leviämisen estämiseksi. Toimenpidetasolla 1 leviämisvaiheen alueilla aikuisten ryhmäharrastustoiminta ja siihen osallistuminen suositellaan keskeytettäväksi tilapäisesti kokonaan. Alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten ryhmäharrastusten kohdalla on syytä käyttää erityistä harkintaa.Toimenpidetasolla 2 lasten ja nuorten ryhmäharrastustoiminta sisätiloissa korkean tartuntariskin toimintamuodoissa voidaan suositella tilapäisesti keskeytettäväksi ja mahdollisuuksien mukaan etämuotoisena toteutettavaksi. Harrastustoiminta keskeytettäisiin, ellei siinä voida noudattaa annettuja turvallisen harrastamisen periaatteita.Ohjeistuksen tarkoituksena on tuoda esille toimintatapoja ja tilanteita, joilla on vaikutusta lasten ja nuorten harrastustoimintaan terveysturvallisuuden näkökulmasta. Tällöin tarkastelun kohteeksi on otettava ainakin lasten ikä, ryhmän kokoonpanon pysyvyys, toiminnan sisältö, toimitilan ja harrastusryhmän koko sekä se, harjoitetaanko toimintaa sisätiloissa vai ulkona.Lasten ikäValtioneuvoston periaatepäätöksen lähtökohtana on, että alle 12-vuotiaiden ryhmäharrastustoimintaa ei rajoitettaisi. Tämän ohjeen suositukset koskevat siis ensisijaisesti 12-18-vuotiaiden sisätiloissa tapahtuvaa ryhmäharrastustoimintaa. Toimenpidetasolla 2 on kuitenkin suositeltavaa, että alle 12-vuotiaidenkin sisätiloissa tapahtuvassa harrastustoiminnassa noudatettaisiin niitä turvallisen harrastamisen kriteerejä, jotka ohjeessa on määritelty. Turvallisen harrastamisen kriteeritHarrastusryhmän kokoonpanon pysyvyysKoronaviruksen leviämisen estämisen ja jäljittämisen kannalta on tärkeää, että harrastusryhmä kokoontuu aina samassa kokoonpanossa. Jos lasten ja nuorten harrastustoimintaa leviämisvaiheessa toteutetaan, on erittäin tärkeää, että se toteutetaan vain ryhmän omana harrastus- tai harjoitustoimintana ilman kilpailutapahtumia, konsertteja, esityksiä, näytöksiä tai muita sellaisia tilanteita, joissa ryhmä joutuu kontaktiin muiden harrastusryhmien kanssa. Myös opettajien, ohjaajien ja valmentajien tulisi olla aina samoja eikä vanhempien oleskelu harrastus- ja pukeutumistiloissa ole mahdollista.Toiminnan sisältöToiminnan sisällöllä on suuri merkitys tartuntariskin kannalta. Tartunnan riski on suurin joukkue- ja kontaktilajeissa sekä muissa sellaisissa toimintamuodoissa, joissa on lähikontakteja ja voimakasta äänenkäyttöä. Tasapuolisuuden vuoksi ei ole perusteltua kieltää esimerkiksi joukkuelajien harrastustoimintaa kokonaan, koska niissäkin yksittäiset harjoitukset voidaan toteuttaa niin, ettei lähikontakteja synny. Jos lasten ja nuorten sisätiloissa tapahtuva harrastustoiminta leviämisvaiheessa sallitaan, tulisi kaikkien opettajien, ohjaajien ja valmentajien sekä vanhempien ja huoltajien sitoutua annettujen periaatteiden noudattamiseen. Niin ikään valtakunnallisten järjestöjen tulisi sitoutua jäsenjärjestöjensä kouluttamiseen, ohjaamiseen ja toiminnan omavalvontaan. Harrastajien, henkilöstön ja sidosryhmien ohjeistamisesta ja ohjeiden noudattamisen valvonnasta vastaa aina toiminnan tai opetuksen järjestäjä.Toimitilan ja harrastusryhmän kokoSisätiloissa tapahtuvassa harrastustoiminnassa olisi hyvä soveltuvin osin noudattaa 10 henkilön rajausta kuitenkin toimitilan koko huomioon ottaen. Suurissa liikuntasaleissa ja muissa suurissa tiloissa voi samanaikaisesti toimia erillisiä 10 hengen ryhmiä ilman, että ryhmien välille syntyy kontaktia. Suurissa kulttuuri- ja liikuntapaikkakokonaisuuksissa, joissa on useita eri tiloja ja saleja, henkilömäärärajoitusta voitaisiin soveltaa kunkin tilan ja salin osalta erikseen ja siten, että kunkin tilan koko otetaan huomioon.Harrastustoiminta ulkona ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissaTartuntariski ulkona on huomattavasti pienempi kuin sisällä. Sen vuoksi leviämisvaiheessakaan olevilla alueilla ei tason 1 tilanteessa ole perusteita rajoittaa ulkona tai rajatuissa ulkotiloissa tapahtuvaa ryhmäharrastustoimintaa. Sen sijaan siirryttäessä epidemian tasolle 2 tulisi alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa tapahtuvassa ryhmäharrastustoiminnassa noudattaa jäljempänä esitettyjä suositeltuja toimintatapoja.Ohje lasten ja nuorten harrastustoiminnan (ml. taiteen perusopetus) järjestämisestä, rajoittamisesta ja keskeyttämisestä valtioneuvoston periaatepäätöksen 26.1.2021 mukaisilla epidemiatasoilla
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on avannut valtionavustushaun esi- ja perusopetuksen oppilaiden digitaalisten taitojen kehittämiseen sekä digitaalisiin taitoihin liittyvän hyvän pedagogisen toiminnan kehittämiseen varhaiskasvatuksessa vuosina 2021-2022. Hakuaika päättyy 12.3.2021.Avustusta on haettavissa vuosille 2021-2022 yhteensä 2 miljoonaa euroa, josta enintään miljoona euroa esi- ja perusopetuksessa ja enintään miljoona euroa varhaiskasvatuksessa.Hakuaika avustuksiin päättyy 12.3.2021. Päätökset pyritään tekemään keväällä 2021.
NordenBladet — Suomen Akatemian toiminnan kansainvälinen kokonaisarviointi on alkamassa. Arvioinnin tavoitteena on tuottaa kansainvälistä osaamista hyödyntäen kokonaiskuva Suomen Akatemian toiminnasta ja esittää keinoja parantaa Suomen Akatemian vaikuttavuutta, toimintoja ja rakenteita.Arvioinnissa tarkastellaan Suomen Akatemian toimintaa muuttuvassa toimintaympäristössä. Arvioinnissa tuotetaan kehittämisehdotuksia, jotta Suomen Akatemia voi optimaalisesti parantaa Suomessa tehtävän tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta, koko innovaatiojärjestelmän toimivuutta ja omaa toimintaansa. Arviointi tuottaa lisätietoa ja kehittämisehdotuksia Suomen Akatemian ohjauksen kehittämiseksi.Kokonaisarvioinnin toteuttajaksi kilpailutuksen perusteella on valittu arviointikonsortio, jota johtaa kansainvälinen Technopolis Group ja jonka toisena partnerina on suomalainen 4Front Oy. Arviointi valmistuu ja julkistetaan helmikuussa 2022.
