NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko pitää tärkeänä, että harrastamisen Suomen mallin jatkuvuus turvataan.– Olen tyytyväinen, että tämä tärkeä uudistus on saatu eteenpäin koronakriisistä huolimatta. Uskon, että harrastusmahdollisuuksien paranemisella tulee myös olemaan koronakriisin jälkeen iso korjaava vaikutus lasten ja nuorten elämässä, Saarikko toteaa.Suomen mallissa päätavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen mahdollistamalla jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Harrastukset toteutetaan lasten ja nuorten omien toiveiden pohjalta.Lasten harrastustoiveita on kartoitettu muun muassa koululaiskyselyllä, johon vastasi ennätykselliset 197 040 lasta ja nuorta. Tuloksena oli, että koululaisista 55 % haluaa aloittaa jonkun harrastuksen. Alakoululaisten toiveharrastuksia olivat muun muassa parkour, kiipeily, ruuanlaitto, eläinkerho, kuvataide, lumilautailu/laskettelu ja jalkapallo. Yläkoululaisten suosikit ovat kuntosali, lumilautailu/laskettelu, ruuanlaitto, keilailu, ampumaurheilu/jousiammunta, mopon korjaus ja biljardi.Harrastamisen Suomen mallista on parhaillaan käynnissä pilotit 117 kunnassa ympäri maata. Ministeriö käynnistää pian toimia, joilla kerätään kokemuksia ja käytäntöjä, joilla edistetään Suomen mallin vakiinnuttamista kuntien pysyväksi toiminnaksi. Seuraava haku kunnille aukeaa maaliskuussa ja koskee syksyllä alkavia harrastuksia.Saarikko uskoo, että harrastamisen Suomen malli tulee olemaan yksi hallituksen tärkeistä uudistuksista.– Harrastukset tuovat lasten elämään ilon ja onnistumisen kokemuksia sekä kaverisuhteita. Tällä on tutkitusti myönteinen vaikutus koulumenestykseen ja pitkälle aikuisuuteen. On tärkeää, että harrastamisen Suomen mallin pysyvyys varmistetaan ja sitä kehitetään eteenpäin saatujen kokemusten pohjalta, ministeri Saarikko toteaa.Mallin seuraavan vaiheen valmistelu alkaa työryhmätyöllä, jota johtaa valtiosihteeri Tuomo Puumala. Työryhmässä on edustettuna samat tahot kuin Suomen mallin ensimmäistä vaihetta työstäneessä työryhmässä. Työryhmän tehtävä on ehdottaa keinoja, joilla turvataan mallin pysyvyys sekä arvioida mallin laajentamismahdollisuuksia. Asiaa on käsitelty hallituksen lapsi- ja nuorisopoliittisessa ministerityöryhmässä.
NordenBladet — Valtioneuvoston kanslian viestintäosastolla on aloittanut toimintansa uusi strategisen viestinnän tiimi. Viisihenkinen tiimi vastaa viime keväänä poikkeusolojen alussa käynnistetystä henkisen kriisinkestävyyden Suomi toimii –viestintäkokonaisuudesta sekä tukee viranomaisia informaatiovaikuttamiseen varautumisessa ja vastaamisessa.Toimikausi kestää vuoden 2022 loppuun. Vastaavanlaisia tiimejä on perustettu viime vuosien aikana muun muassa Virossa ja Iso-Britanniassa. – Hyvä henkinen kriisinkestävyys auttaa ihmisiä ja yhteisöjä kestämään koronakriisin aiheuttamat henkiset paineet paremmin. Hyvä henkinen kriisinkestävyys edistää myös kriiseistä toipumista ja on siksi tärkeä osa yhteiskunnan huoltovarmuutta, kertoo viestintäjohtaja Päivi Anttikoski. Suomi toimii – viestintäkokonaisuuden tehtävänä on myös tukea koronakriisissä valtakunnallista ja alueellista viestintäyhteistyötä sekä luoda auttamisen ja tukemisen toimintakanava.Viestinnällä vahvistetaan sananvapauttaInformaatioympäristön uudenlaiset uhat haastavat demokratiaa ja yhteiskuntajärjestystä jatkuvasti. Toiminta on muuttunut viime vuosien aikana systemaattisemmaksi ja teknologian kehittyminen on tehnyt siitä erilaisille toimijoille helpompaa ja vaikuttavampaa. Myös Suomessa on viime vuosien aikana kohdistettu tarkoituksellista ja systemaattista häirintää, disinformaatiota ja vihapuhetta muun muassa päättäjiin, tutkijoihin, toimittajiin ja virkamiehiin. – Olemme konkreettisesti nähneet, millaisia vaikutuksia sanoilla on. Jos ihmiset eivät uskalla asettua ehdokkaiksi vaaleihin tai toimittajat tai tutkijat eivät uskalla tehdä työtään, joudumme demokratian ja yhteiskuntamme kannalta synkälle tielle. Informaatiovaikuttamisen vastainen työ sanan- ja mielipiteenvapauden puolesta on ollut meillä yhden asiantuntijan harteilla, nyt saamme tiimin hänelle tueksi, Anttikoski sanoo.Viestintää vahvistetaan myös käyttäytymistieteellisellä tutkimuksellaUusi strategisen viestinnän tiimi käyttää hyväkseen myös valtioneuvoston kansliassa toimivaa käyttäytymistieteellistä hanketta ja soveltaa käyttäytymistieteellistä tutkimusta viestinnässä. – Valtioneuvoston kanslian käyttäytymistieteellisen osaamisen kautta meidän on tarkoitus myös kokeilla ja testata viestinnän keinoja ja sisältöjä enemmän. Varsinkin nyt meidän on erittäin tärkeää ymmärtää ihmisten käyttäytymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä hyvin tarkasti, sanoo Anttikoski.
NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.UlkoministeriöSaija Nurminen, lähetystöneuvos p. 0295 350 202 – Ulkoministeriön kaupallisen neuvoksen viran täyttäminenAnu Vuori-Kiikeri, lähetystöneuvos p. 0295 350 141 – Valtioneuvoston asetus Kuuban velan uudelleenjärjestämisestä Kuuban kanssa tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdystä sopimuksestaOikeusministeriöJuhani Korhonen, hallitusneuvos p. 0295 150 208 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Puolan Kansantasavallan kanssa oikeussuojasta ja oikeusavusta siviili-, perhe- ja rikosasioissa tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain kumoamisestaPuolustusministeriöRiikka Pitkänen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 140 054 – Puolustustarvikkeiden kauttakuljetusluvan myöntäminen Supacat Ltd:lle Isosta-Britanniasta Suomen kautta ViroonValtiovarainministeriöMikko Spolander, osastopäällikkö, ylijohtaja p. 0295 530 006 – Talouspolitiikan arviointineuvoston kokoonpanon muuttaminenToni Tuomainen, hallitussihteeri p. 0295 530 411 – Valtiovarainministeriön hallitussihteerin viran täyttäminenPertti Nieminen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 530 461 – Hallituksen esitys eduskunnalle veronumeromenettelyn laajentamisesta ja laiksi verontilityslain 13 §:n muuttamisestaOpetus- ja kulttuuriministeriöJorma Waldén, johtaja p. 0295 330 338 – Tekijänoikeusneuvoston kokoonpanon muuttaminen 14.10.2021 päättyväksi toimikaudeksiPiritta Sirvio, hallitusneuvos p. 0295 330 238 – 1) Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 2) Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 3) Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista asetuksen muuttamisesta 4) Valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaElina Anttila, hallitussihteeri p. 0295 330 184 – Yhteishallinnoinnin kehittämisen neuvottelukunnan asettaminen toimikaudeksi 1.3.2021-29.2.2024Maa- ja metsätalousministeriöHannu Miettinen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 478 – Hallituksen esitys eduskunnalle elintarvikelaiksi ja laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisestaTimo Halonen, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 411 – Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelman 2014−2020 muuttaminenLiikenne- ja viestintäministeriöJussi Luomajärvi, yksikön johtaja, hallintojohtaja p. 0295 342 471 – Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksi – Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiMaria Rautavirta, yksikön johtaja, liikenneneuvos p. 0295 342 564 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (datahallintosäädös)Irja Vesanen-Nikitin, hallitusneuvos p. 0295 342 544 – Valtioneuvoston asetus luotsauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen väliaikaisesta muuttamisestaKreetta Simola, viestintäneuvos p. 0295 342 609 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta (digitaalisia palveluja koskeva säädös)Mari Suominen, neuvotteleva virkamies p. 0295 342 306 – Valtioneuvoston asetus vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista tehdyn sopimuksen (ADR) liitteen A 1.5 luvun 1.5.1 kohdan mukaisesta monenkeskisestä sopimuksesta M323Kaisa Kuukasjärvi, neuvotteleva virkamies p. 0295 342 030 – Väyläviraston irtaimen omaisuuden ja kiinteistön myyntiMonika Mutanen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 125 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi erityisistä väliaikaisista toimenpiteistä Covid-19-pandemian johdosta koskien eräiden todistusten, lupien ja valtuutuksien voimassaoloa sekä tiettyjen määräaikaisten tarkastusten ja koulutusten lykkäämistä osassa liikennealan lainsäädännössä, asetusta (EU) 2020/698 seuraaville viiteajoille (COM(2021) 25 final)Työ- ja elinkeinoministeriöPetri Haapalainen, neuvotteleva virkamies p. 0295 064 922 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Brexit-mukautusvarauksen perustamisesta (Brexit-mukautusvaraus)Päivi Kantanen, neuvotteleva virkamies p. 0295 048 938 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain muuttamisestaMaria Kekki, neuvotteleva virkamies p. 0295 047 108 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista ja päätöksen N:o (EU) 347/2013 kumoamisestaKrista Turunen, hallitussihteeri p. 0295 047 178 – Sovittelijan määrääminen – Virkavapauden myöntäminen työ- ja elinkeinoministeriön neuvottelevalle virkamiehelleHannele Timonen, johtava asiantuntija, esittelijä p. 0295 047 141 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (digitaalisia markkinoita koskeva säädös)Hanna-Maria Urjankangas, johtava asiantuntija p. 0295 063 739 – Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen -määrärahan alueellinen jakoEriika Melkas, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 134 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kioton mekanismien käytöstä annetun lain 7 §:n muuttamisestaSosiaali- ja terveysministeriöIsmo Tuominen, hallitusneuvos p. 0295 163 341 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta – Valtioneuvoston asetus ravitsemisliikkeiden toiminnan väliaikaisesta rajoittamisesta tartuntataudin leviämisen estämiseksi annetun valtioneuvoston asetuksen 4 ja 5 §:n muuttamisestaYmpäristöministeriöElla Särkkä, hallitussihteeri p. 0295 250 308 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (akkuasetus)
NordenBladet — Suomessa on herännyt kiinnostus hyödyntää suoalueilta rahkasammalta kaupallisiin tarkoituksiin. Vaikka rahkasammalbiomassan korjuu on vielä varsin pienimuotoista, seuraa ympäristöministeriö toiminnan laajenemista ja mahdollisten hallinnollisten toimien tarvetta. Nykyisin sammalenkorjuu ei edellytä ennakkoilmoitusta.Yhteistyöryhmän tehtävänä on koota yhteen sammalen korjuuseen liittyvä lainsäädäntö ja eri strategioiden linjaukset sekä selvittää vapaaehtoisen ja lakisääteisen ilmoitusmenettelyn sekä luvanvaraisuuden käyttöönottoa. Yhteistyöryhmä myös selvittää, onko sammalen korjuuseen mahdollista ottaa käyttöön Green Deal -sopimus, eli vapaaehtoinen sopimus valtion ja elinkeinoelämän välillä. Lisäksi yhteistyöryhmä selvittää sammalen korjuuseen liittyvää ohjeistusta ja koulutustarpeita. Yhteistyöryhmän toimikausi on 1.2.2021–31.1.2022.”Hallitus on sitoutunut pysäyttämään luonnon köyhtymisen Suomessa. Rahkasammaleen nosto ja sen vaikutukset ekosysteemille ovat puhuttaneet paljon ja asiaa on syytä käydä yhteistyötyöryhmän voimin läpi. Selvitämme, millaisilla edellytyksillä sammaleen nostoa voi tehdä ilman, että se aiheuttaa haittaa monimuotoisuudelle. Rahkasammaleen korjuu tulisi ohjata luonnontilansa menettäneille soille”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Ympäristövaikutuksista vasta vähän tietoaRahkasammalen korjuun ympäristövaikutuksista ei ole tällä hetkellä riittävästi tietoa. Puutteita on kasvillisuuden tai muun eliöstön palautumisesta sekä vesistö- tai ilmastovaikutuksista. Ympäristöministeriö käynnisti vuonna 2020 kaksi hanketta, joissa selvitetään muun muassa pintarahkasammaleen korjuun monimuotoisuus- ja ympäristövaikutuksia. Lisäksi laaditaan toimintaohjeet, menettelytavat ja seuranta rahkasammaleen kestävälle korjuulle.Suomen ympäristökeskus toteuttaa Pintarahkasammaleen korjuun monimuotoisuus- ja ympäristövaikutukset -hankkeen, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Rahkasammaleen korjuun toimintaohjeet, menettelytavat ja seuranta Suomessa -hankkeen. Rahkasammalen korjuun yhteistyöryhmä seuraa näiden hankkeiden toteumista.Rahkasammaleen korjuu ei edellytä ennakollista lupamenettelyäRahkasammaleen korjuuta ohjaavat ja sille asettavat reunaehtoja olemassa olevat strategiat, ohjelmat ja voimassa oleva kansallinen ja EU-lainsäädäntö. Toiminta ei tällä hetkellä suoraan edellytä minkään ympäristölain mukaista ennakollista lupa- tai ilmoitusmenettelyä. Ennakollisen lupamenettelyn sijaan korjuuseen tulevat sovellettavaksi tapauskohtaisen harkinnan perusteella luonnonsuojelulaki (1096/1996), vesilaki (587/2011), ympäristönsuojelulaki (527/2014), metsälaki (1093/1996), maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) sekä jätelaki (646/2011).Asettamiskirje: Sammalen korjuun ympäristövaikutukset -yhteistyöryhmän asettaminen
NordenBladet — Ehdotus valtioneuvoston periaatepäätökseksi kiertotalouden strategisesta edistämisohjelmasta voi lähteä lausuntokierrokselle, linjasi ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä keskiviikkona. Ympäristöministeriö lähettää ehdotuksen lausunnoille lähipäivinä.Periaatepäätösehdotuksen mukaan uusiutumattomien luonnonvarojen kulutuksen tulee vähentyä, ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö voi kasvaa siten, että kotimaan primääriraaka-aineiden kokonaiskulutus ei 2035 ylitä vuoden 2015 tasoa. Vientituotteiden valmistukseen käytetyt luonnonvarat eivät kuulu tavoitteen piiriin. Resurssien tuottavuuden tulee kaksinkertaistua vuoden 2015 tilanteesta vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi materiaalien kiertotalousasteen täytyy kaksinkertaistua vuoteen 2035 mennessä. Periaatepäätösehdotuksessa halutaan muun muassa kehittää taloudellisia kannusteita, jotka tukevat luonnonvarojen säästeliästä käyttöä, vähentävät hiilidioksidipäästöjä sekä edistävät kiertotalouden palvelumallien yleistymistä.”Tällä ohjelmalla Suomella on mahdollisuus tehdä kiertotaloudesta totta. Päätös listaa ison joukon konkreettisia keinoja, joilla edistämme kiertotalousohjelman kunnianhimoista visiota hiilineutraalista kiertotalousyhteiskunnasta. Kiertotalouteen siirtyminen on yhtä suuri muutos kuin siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan. Työsarkaakin on: Suomessa materiaalikulutus henkeä kohden on Euroopan suurinta ja materiaalien kiertotalousaste on alle EU:n keskiarvon”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Periaatepäätösehdotus pohjautuu ympäristöministeriön asettaman työryhmän tammikuussa julkistamaan kiertotalousohjelmaehdotukseen.Ministerityöryhmälle tilannekatsaukset HIISI-hankkeesta ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF)Ministerityöryhmä sai tilannekatsauksen VTT:n koordinoimasta HIISI-hankkeesta, joka tuottaa tietopohjaa parhaillaan valmisteltaviin kansalliseen ilmasto- ja energiastrategiaan ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan. Hankkeessa tehdään analyysejä uusien ilmasto- ja energiapoliittisten toimien vaikutuksista eri päästösektoreille, toimialoille, ihmisille, ympäristölle ja luonnolle. Hiisi-hanke järjestää 16.2. seminaarin, jossa käsitellään alustavia arvioita kehityksestä nykytoimin. Seminaarissa kerrotaan laaditun perusskenaarion lähtöoletuksista ja alustavista vaikutuksista kansantalouteen ja eri päästösektoreihin.Ministerit saivat myös tilannekatsauksen EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) hyödyntämisestä. Hallitus on budjettiriihessä 2020 sopinut, että Suomessa rahoitusta kohdennetaan erityisesti turvetta korvaaviin investointeihin ja teollisen murroksen tukemiseen, kuten komissio on suosittanut. Elinkeinonsa menettävien turveyrittäjien ja -työntekijöiden sopeutumisen tukemisen lisäksi rahoitusta voidaan hyödyntää myös turvemaiden ennallistamiseen. Tavoitteena on, että Suomi jättää ehdotuksensa rahoituksen suuntaamisesta komissiolle ennen kesälomia ja rahaston toimeenpano käynnistyisi syksyllä.
NordenBladet — Suomen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteinen Digivisio 2030 -hanke lisää kaikkien oppijoiden mahdollisuuksia joustavaan oppimiseen. Tavoitteena on seuraavien kymmenen vuoden aikana uudistaa suomalaista korkeakoulutusta digitalisaation avulla ja tehdä Suomesta joustavan oppimisen mallimaa.Hankkeessa kehitetään korkeakoulujen yhteisiä toimintamalleja ja luodaan yhteinen digitaalinen palvelualusta. Keskeisiä kehittämiskohteita ovat lisäksi digitaalinen pedagogiikka sekä oppijan polkuun ja jaettuun dataan perustuva ohjaus.Korkeakoulujen digivisio on keskeinen osa hallitusohjelman toteuttamista. Pääministeri Marinin hallituksen ohjelman mukaan korkeakoulujärjestelmää kehitetään oppijan ja jatkuvan oppimisen alustaksi. Tavoite on, että tutkinto-opiskelijat, elinikäiset oppijat ja opiskelupaikkaa vailla olevat voisivat opiskella joustavasti opintoja kaikkien Suomen korkeakoulujen tarjonnasta organisaatiorajoista ja maantieteellisistä rajoituksista riippumatta. Digivision toteuttamisella korkeakoulut luovat vahvaa kansainvälistä kilpailuetua Suomelle yhteiskuntana ja jokaiselle kansalaiselle oppijana.– Digivisio tuo korkeakoulutuksen lähemmäs jokaista suomalaista ja vahvistaa korkeakoulujen välistä yhteistyötä. Uudet koulutuksen järjestämisen ja opiskelun tavat herättävät myös kansainvälistä kiinnostusta ja edistävät kansainvälisten opiskelijoiden saamista Suomeen, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko sanoo.Jatkuvan oppimisen ja osaamistason nostamisen tarve ylittää koulutusasteet ja ikäkaudet sekä sitoo koulutuksen ja työelämän tarpeita yhteen. Joulukuussa 2020 hyväksyttyjen jatkuvan oppimisen linjausten mukaisesti Suomessa otetaan asteittain käyttöön jatkuvan oppimisen digitaalinen palvelukokonaisuus. Se muodostuu toisiinsa kytkeytyvistä älykkäistä sähköisistä palveluista, kuten osaamisen kartoitus- ja tunnistamispalveluista, ohjauspalveluista, koulutuksen hakupalveluista sekä tarjontapalveluista sekä näihin kytkeytyvistä tietovarannoista. Korkeakoulujen digivision toteutus on keskeinen osa digitaalisen palveluympäristön kehittämistä.Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Digivisio 2030 -hankkeelle 20 miljoonan euron erityisavustuksen. Erityisavustuksen lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittamassa korkeakoulujen strategiarahoituksesta 17,8 miljoonan euron rahoituksen hankkeelle vuosille 2021–2024.– Koko korkeakoulukentän yhdessä valmistelema Digivisio 2030 on koulutusalan merkittävimpiä digitalisaatiohankkeita Suomessa. Olemme erittäin kiitollisia opetus- ja kulttuuriministeriölle sen vahvasta tuesta hankkeen valmistelussa ja nyt myönnetystä merkittävästä rahoituksesta hankkeen toteuttamiseen, Digivisio 2030 -ohjausryhmän puheenjohtaja, Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä kiittää.Kaikki Suomen korkeakoulut ovat sitoutuneet Digivisio 2030 -hankkeeseen.– On hienoa, että yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat löytäneet yhteisen näkymän Suomen laajuiseen korkeakoulujen digitaaliseen kehittämiseen. Tälle työlle myönnetty rahoitus pitää suomalaisen korkeakoulutuksen edelläkävijänä globaalissa osaamisen ja oppimisen kilpailussa tulevinakin vuosina, iloitsee Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori, Digivision ohjausryhmän jäsen Matti Sarén.
NordenBladet — Asetus Saimaan kalastusrajoituksista lähti lausunnolle. Kalastusrajoitusten avulla suojellaan saimaannorppaa, joka on edelleen erittäin uhanalainen laji. Asetusluonnoksessa ehdotetaan, että Saimaan kalastusrajoitusaluetta laajennetaan. Asetuksen taustana toimi Saimaannorppa ja kalastus –työryhmän raportti. Lausuntoaika päättyy 26.2.2021.Nykyinen asetusalue kasvaisi 2557 neliökilometristä 2800 neliökilometriin. Lisäksi aluetta on tarkoitus laajentaa myös vesialueiden omistajien ja ELY-keskuksen välisillä sopimuksilla. Laajennuksia ehdotetaan tiedossa olevien saimaannorpan pesien perusteella. Rajoitukset ulottuisivat jatkossa myös mm. Puruveden eteläosiin, Rantasalmen ja Joroisten Haapaselälle, Luonterin ja Lietveden välille Hepovirtaan, Kuparonvirtaan ja Linnunpäänselälle, sekä Paasselän eteläosiin.Verkkokalastus olisi kokonaan kiellettyä Saimaan kalastusrajoitusalueella 15.4.–30.6. muuten, paitsi alle 22 millimetrin solmuvälin muikkuverkoilla. Asetusluonnoksessa rajoitusaika säilyy ennallaan. Saimaannorppa ja kalastus –työryhmän jäsenten mielipiteet jakautuivat verkkokalastuskiellon pituudesta, jonka vuoksi työryhmä laati aiheesta vaikutusarvion. Tämä arvio on toiminut pohjana asetuksen valmistelussa.Valtioneuvoston edellinen asetus Saimaan kalastusrajoituksista tuli voimaan huhtikuussa 2016, ja on voimassa 15.4.2021 asti. Saimaannorppa ja kalastus –työryhmän raportin mukaan nykyiset kalastusrajoitukset ovat auttaneet kohentamaan saimaannorppakantaa, joka on kasvanut 2000-luvulla noin 240 yksilöstä noin 420-430 yksilöön.LausuntopyyntöTiedote Saimaannorppa ja kalastus -työryhmän raportista
NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt 3. helmikuuta 2021 lausuntokierrokselle ehdotuksen valtioneuvoston periaatepäätökseksi logistiikan digitalisaation tehostamisesta. Periaatepäätösluonnos linjaa logistiikan digitalisaatiota koskevat valtioneuvoston toimenpiteet, joilla toimeenpannaan lokakuussa 2020 julkaistun logistiikan digitalisaatiostrategian tavoitteita.Periaatepäätösluonnos muodostuu viidestä kokonaisuudesta, jotka koskevat logistiikan sääntely- ja tietoympäristöjen kehittämistä sekä kuljetusketjuihin liittyvän tiedon saatavuuden ja tilastoinnin ja tietojen yhteentoimivuuden parantamista. Lisäksi luonnos sisältää toimenpiteitä logistiikan kyber- ja tietoturvallisuuden varmistamiseksi.Periaatepäätökseen on koottu myös ne logistiikan digitalisaation liittyvät toimenpiteet, jotka sisältyvät muihin valtioneuvoston keskeisten liikennejärjestelmän kestävyyttä edistävien hankkeiden kuten fossiilittoman liikenteen tiekartan, valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne 12) ja ICTalan ilmasto- ja ympäristöstrategian valmisteluun.Logistiikan digitalisaatio toteuttaa osaltaan myös EU:n vihreän ja digitaalisen siirtymän tavoitteita ja strategisia linjauksia. Keskeiset näistä ovat Euroopan komission kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategia, Euroopan datastrategia, EU:n vihreän kehityksen ohjelma (Green Deal) ja ohjelmiin liittyvät säädösaloitteet.Digitalisaatio lisää toimitusketjujen tehokkuutta, mutta vaatii panostuksia tietoturvaanDigitaalisten ratkaisujen käyttöönotto, saumaton tiedon kulku ja kuljetusten optimointi lisäävät logistiikan tehokkuus- ja kustannushyötyjä ja vähentävät liikenteen ilmastovaikutuksia niin yksittäisessä toimitusketjussa kuin koko liikennejärjestelmän tasolla.Suomalaiset yritykset ovat suorituskyvyssä ja tehokkuudessa mitattuna kansainvälisesti hyvällä tasolla. Toiminnan tehostamiselle on kuitenkin tilaus, sillä logistiikkaketjujen tiedonkulku on tällä hetkellä osaoptimoitua, koska tieto kulkee vasta osittain digitaalisesti. Tästä johtuen merkittävä osa periaatepäätöksessä ehdotetuista toimenpiteistä kohdistuu logistisen tiedon digitaaliseen saatavuuteen ja hallintaan koko toimitusketjussa sekä tiedon reaaliaikaiseen ja automatisoituun hyödyntämiseen.Logistiikan digitalisaatiokehityksen edetessä on myös huomioitava, että toimintaympäristö on herkempi kyberhäiriöiden osalta. Toteutuessaan ne voivat esimerkiksi pysäyttää yhteiskunnan toiminnalle ja huoltovarmuudelle kriittisten tavaroiden liikkumisen. Digitalisaatiokehityksen turvaamiseksi periaatepäätösluonnoksessa ehdotetaankin luotavaksi menettelyt toiminnan kyber- ja tietoturvan varmistamiseksi. Tämä edellyttää panostuksia erityisesti logistiikkasektorin valvontaviranomaisten tieto- ja kyberturvatyöhön ja osaamiseen.Periaatepäätöksen pohjana on liikenne- ja viestintäministeriön lokakuussa 2020 julkaisema Logistiikan digitalisaatiostrategia, jossa linjattiin digitalisoituvalle logistiikalle visio ja tavoitteet sekä yhteiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi.Logistiikan digitalisaatiostrategialla ja sen toimeenpanolla toteutetaan pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitetta ottaa liikenteen digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet täysimittaisesti käyttöön ja siten vauhdittaa kasvua ja hyvinvointia sekä pyrkiä vähentämään liikenteen päästöjä. Tavoitteena on myös lisätä Suomen tunnettuutta teknologisen kehityksen, innovatiivisten hankintojen ja kokeilukulttuurin edelläkävijänä.Mitä seuraavaksi?Periaatepäätösluonnoksen lausuntoaika päättyy 19. helmikuuta 2021.Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset verkossa osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected]Lausuntokierroksen jälkeen valmistelu jatkuu virkamiestyönä.
NordenBladet — Oppivelvollisuuslaki tulee voimaan elokuussa 2021. Hakeutumisvelvoitetta koskevat säännökset astuivat voimaan 1.1.2021. Hakeutumisvelvoite tarkoittaa, että kaikki keväällä perusopetuksen päättävät hakeutuvat toisen asteen koulutukseen yhteishaussa 23.2.–23.3. tai muulla tavoin.Jatkossa oppivelvollisuus päättyy, kun nuori täyttää 18 vuotta tai kun hän tätä ennen suorittaa toisen asteen tutkinnon (ylioppilastutkinto tai ammatillinen tutkinto). Oppivelvollisuusuudistuksen myötä toisen asteen opinnoista tulee laajennetun oppivelvollisuuden piiriin kuuluville maksuttomia. Ensimmäisinä laajennetun oppivelvollisuuden piiriin pääsevät tänä keväänä peruskoulunsa päättävät nuoret.Yhteishaku tapahtuu Opintopolku.fi -verkkopalvelussa. Yhteishaun ajankohta tänä vuonna on 23.2. – 23.3. Samaan aikaan järjestetään haku perusopetuksen jälkeiseen valmistavaan koulutukseen ja vaativana erityisenä tukena järjestettävään ammatilliseen koulutukseen.Jos oppivelvollinen ei saa opiskelupaikkaa yhteishaussa, hakeutumisvelvollisuus jatkuu niin kauan kunnes oppivelvollinen saa koulutuspaikan. Uuden lain myötä jokaiselle peruskoulun päättävälle osoitetaan opiskelupaikka nivelvaiheen koulutuksessa, jos oppivelvollinen ei muutoin saa opiskelupaikkaa.Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus järjestävät talven ja kevään aikana webinaareja koulutuksen järjestäjille sekä peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten opettajille ja opinto-ohjaajille oppivelvollisuudesta ja hakeutumisesta toiselle asteelle.Opetus- ja kulttuuriministeriö viestii uudistuksesta nuorille ministeriön Instagram-tilillä. Nuoret ja heidän huoltajansa tulevat saamaan myös postitse tietoa uudistuksesta suoraan kotiin yhteishaun alkamisen aikaan. Tarkempia tietoja oppivelvollisuuden laajenemisesta ja hakeutumisvelvoitteesta toiselle asteelle opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuillahallitusneuvos Piritta Sirvio, p. 0295 330 238erityisavustaja Anna Mäkipää, p. 050 447 9618
