NordenBladet — Valtioneuvosto on vahvistanut myönteisen kannan Euroopan komission ehdotukseen Brexit-mukautusvarauksesta. Varauksesta annettaisiin tukea haitallisten vaikutusten torjumiseksi erityisesti niille jäsenvaltioille, alueille ja toimialoille, joihin Britannian EU:sta eroaminen vaikuttaa pahimmin.Tarkoituksena on lievittää brexitin negatiivisia vaikutuksia EU:n taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen koheesioon. Eduskunnalle 4.2. lähettämässään kirjelmässä valtioneuvosto korostaa välineen poikkeuksellista ja määräaikaista luonnetta.Tuki kohdentuisi pääasiallisesti jäsenvaltioihin, joiden talouteen brexit vaikuttaa enitenEurooppa-neuvosto sopi osana monivuotisia rahoituskehyspäätelmiä heinäkuussa 2020 Brexit- mukautusvarauksesta (Brexit adjustment reserve), joka olisi kokonaisuudessaan 5 miljardia euroa vuoden 2018 hintoina.Brexit-mukautusvarauksen tuki kohdennettaisiin erityisesti niihin jäsenvaltioihin, joiden talous kärsii eniten. Britannian kanssa käytävän kaupan määrän ja merkityksen ohella kalastussektorille aiheutuva negatiivinen vaikutus huomioitaisiin erikseen varojen jakamisessa. Määrärahat voitaisiin käyttää jäsenvaltioille brexitistä aiheutuneisiin julkisiin menoihin ajanjaksolla, joka päättyy vuoden 2022 lopussa.  Komission ehdottaman varojenjakomekanismin mukaan valtaosa varauksesta maksettaisiin vuonna 2021 ennakkomaksuina ja loppuosa vuonna 2024.  Suomelle ennakkomaksuna annettava tuki olisi alustavan arvion mukaan noin 13,6 miljoonaa euroa.   Asetus on tarkoitus saattaa voimaan kesäkuussa 2021.  Valtioneuvosto päättää tuen kansallisesta kohdentamisesta myöhemmin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan komissio on antanut kaksi säädösehdotusta, joiden tavoitteena on tehdä verkkoympäristöstä kuluttajille ja yrityksille turvallisempi ja oikeudenmukaisempi. Toinen ehdotetuista asetuksista koskee digitaalisia palveluita ja toinen digitaalisia markkinoita. Suomi tukee asetusehdotusten tavoitteita ja esittää tarkennuksia jatkovalmisteluun.Valtioneuvosto antoi eduskunnalle 4.2.2021 U-kirjelmät, jossa kerrotaan komission ehdotusten sisällöstä ja vaikutuksista sekä Suomen kannoista ehdotuksiin.Digitaalisia palveluja koskevan säädöksen tavoitteena on edistää digitaalisten sisämarkkinoiden toimintaa ja erityisesti ns. välittäjäpalveluiden tarjontaa. Välittäjäpalveluilla tarkoitetaan erilaisten internetin toimijoiden palveluja kuten esimerkiksi pilvipalveluita, verkkoalustoja ja sisällönjakoverkkoja.Ehdotuksen tavoitteena on asettaa EU:n laajuisia sääntöjä erilaisille internetin toimijoille, pienimmistä toimijoista aina suurimpiin maailmanlaajuisiin verkkoalustoihin saakka. Toimijoille asetettaisiin niiden palveluihin ja niiden kokoon suhteutettuja huolellisuusvelvollisuuksia, joiden tavoitteena on turvallinen, ennakoitava ja luotettava verkkoympäristö.Valtioneuvosto katsoo, että laittomaan sisältöön verkossa tulee puuttua tehokkaasti, jotta verkkoympäristöä ei hyödynnetä laittomassa tarkoituksessa. Tällöin sääntelyn tulee olla oikeassa suhteessa sillä tavoiteltavaan päämäärään nähden, ja sen tulee turvata käyttäjien sananvapauden ja muiden perusoikeuksien toteutuminen sekä kuluttajansuojan korkea taso.Valtioneuvosto tukee disinformaation ja muun informaatiovaikuttamisen torjunnan tavoitetta. Asetusehdotus sisältää useita palveluntarjoajien velvollisuuksia ja toimenpiteitä, jotka tukevat tätä tavoitetta ja joita valtioneuvosto lähtökohtaisesti tukee.Valtioneuvosto kannattaa kuluttajien aseman vahvistamista esimerkiksi säännöksillä elinkeinonharjoittajien jäljitettävyydestä markkinapaikka-verkkoalustoilla ja käyttäjille näytettävän mainonnan avoimuudesta. Samalla on syytä ottaa huomioon elinkeinonharjoittajien perusteltujen liikesalaisuuksien suoja. Portinvartija-alustoille uusia velvoitteita – tavoitteena edistää pienempien yritysten pääsyä markkinoilleDigitaalisia markkinoita koskeva asetus kohdistuu noin 10–15 suurimpaan yritykseen, jotka tarjoavat EU:n alueella ydinalustapalveluita. Asetuksessa kuvattuja ydinalustapalveluita ovat esimerkiksi hakukoneet, käyttöjärjestelmät ja verkossa toimivat välityspalvelut. Asetuksella puututtaisiin portinvartijoiden harjoittamiin epäoikeudenmukaisiin käytänteisiin, joita yritykset ja kuluttajat kohtaavat asioidessaan verkkoalustoilla. Tämä lisäisi digitaalisen palveluiden avoimuutta sekä edistäisi pienempien digiyritysten kilpailukykyä ja pääsyä markkinoille. Kuluttajien valinnanmahdollisuudet lisääntyisivät, kun yritykset voisivat tarjota palveluitaan useammalla eri alustapalvelulla samanaikaisesti.Yritys laskettaisiin portinvartijaksi, josyritys tarjoaa vähintään yhtä ydinalustapalvelua,yrityksellä on merkittävä vaikutus sisämarkkinoihin,yritys tarjoaa yrityskäyttäjille tärkeän väylän asiakkaidensa tavoittamiseen,yrityksellä on tai todennäköisesti tulee olemaan vakiintunut ja kestävä asema markkinoilla.Säädösehdotuksessa määritellään myös määrälliset kynnysarvot. Jos ne täyttyvät, yrityksen voidaan olettaa täyttävän portinvartijan edellytykset. Yrityksellä olisi mahdollisuus pyrkiä kumoamaan tämä oletus. Portinvartijayritysten tulisi muun muassa antaa yrityskäyttäjien ja niiden asiakkaiden toiminnasta syntynyt data yrityskäyttäjän omaan käyttöön sekä edistää palveluiden yhteentoimivuutta eri alustojen kesken.Valtioneuvosto tukee asetusehdotuksen tavoitteita ja pitää sitä perusteltuna, koska yritysten ja kuluttajien kohtaamiin ongelmiin ei ole mahdollista puuttua tehokkaasti nykyisellä sääntelyllä. Velvoitteiden tulee kuitenkin olla perusteltuja, oikeasuhteisia ja selkeitä. Tarpeetonta hallinnollista taakkaa tulee välttää. Jatkovalmistelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota myös henkilötietojen suojaan sekä portinvartijayritysten oikeusturvaan.Mitä seuraavaksi?Eduskunnan puhemies lähettää valtioneuvoston U-kirjelmän suureen valiokuntaan ja määrää samalla, mikä tai mitkä erikoisvaliokunnat antavat asiasta lausuntonsa suurelle valiokunnalle. Kirjelmän lähettämisestä valiokuntiin ilmoitetaan täysistunnossa.Ehdotusten käsittely on alkanut myös EU:n neuvoston kilpailukyvystä vastaavassa valmisteluelimessä sekä Euroopan parlamentin sisämarkkinat ja kuluttajansuoja -valiokunnassa. Kun neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat muodostaneet kantansa, ne aloittavat komission kanssa kolmikantaneuvottelut. Neuvotteluissa sovitaan asetusteksteistä alustavasti, jonka jälkeen kunkin toimielimen on vielä hyväksyttävä ne.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on asettanut yhteishallinnoinnin kehittämisen neuvottelukunnan 1. maaliskuuta alkavaksi kolmivuotiskaudeksi. Neuvottelukunnan asettamisesta on säädetty tekijänoikeuden yhteishallinnointilaissa.Tekijänoikeuden yhteishallintolain mukaan valtioneuvosto asettaa määräajaksi yhteishallinnointijärjestöjen, oikeudenhaltijoiden, teosten käyttäjien ja viranomaisten edustajista koostuvan neuvottelukunnan. Neuvottelukunnan tehtävänä on seurata ja arvioida tekijänoikeuden yhteishallinnointia koskevien käytäntöjen kehittymistä. Sen tehtävänä on lisäksi edistää hyvien käytäntöjen noudattamista ja antaa suosituksia alalla noudatettavista menettelytavoista ja standardeista. Vaihtoehtoisten riidanratkaisumenettelyjen hyödyntäminen yhteishallintolain piiriin kuuluvien riitojen käsittelyssä on myös asia, joka kuuluu neuvottelukunnan tehtäviin. Lisäksi neuvottelukunta avustaa muulla tavalla opetus- ja kulttuuriministeriötä ja Patentti- ja rekisterihallitusta yhteishallinnointilain ja EU:n kollektiivihallinnointidirektiivin piiriin kuuluvissa asioissa.Neuvottelukunnan kokoonpano
(varajäsenet sulkeissa)Puheenjohtaja:
Tekijänoikeusneuvos Viveca Still, opetus- ja kulttuuriministeriö
(Hallitusneuvos Anna Vuopala)Sihteeri:
Lakimies Petra Sormunen, Patentti- ja rekisterihallitus
(Erityisasiantuntija Vesa Härmälä)Jäsenet:
Varapuheenjohtaja Anu Kähkönen, Suomen journalistiliitto ry
(Toiminnanjohtaja Katri Soramäki, Visuaalisen viestinnän suunnittelijoiden järjestö Grafia ry)Musiikintekijä Olli Virtaperko, oikeudenhaltija
(Toiminnanjohtaja Kaarina Silvennoinen, Suomen Elokuvaohjaajien liitto SELO ry)Toiminnanjohtaja Jari Muikku, Suomen musiikkikustantajat ry
(Liittohallituksen jäsen Susanna Kantelinen, Sulasol ry)Toiminnanjohtaja Elina Kuusikko, Suomen Näyttelijäliitto ry
(Lakimies Aura Lehtonen, Suomen Taiteilijaseura)Lakiasiainjohtaja Antti Härmänmaa, Teosto ry
(Talous- ja hallintopäällikkö Janne Lilleberg, Audiovisual Producers Finland APFI ry)Varatoimitusjohtaja Jukka-Pekka Timonen, Kopiosto ry
(Toiminnanjohtaja Tommi Nilsson, Kuvasto ry)Toiminnanjohtaja Anne Salomaa, Sanasto ry
(Johtaja Tuomas Talonpoika, Gramex ry)Asiantuntija Lauri Koskentausta, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
(Lakiasiainjohtaja Riikka Tähtivuori, Medialiitto)Lakimies Minna Aalto-Setälä, Keskuskauppakamari
(Lakimies Kai Massa, Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry)Johtava asiantuntija Johanna Halkola, Radiomedia ry
(Toimitusjohtaja Taina Roth, Digiloi Oy)Lakimies Asko Metsola, Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry
(Lakimies Timo Hynynen, Metropolia Ammattikorkeakoulu)Tekijänoikeusasiamies Maria Rehbinder, Aalto-yliopisto
(Lakimies Mikko Tähkänen, Kirkkohallitus)Lakimies Pekka Heikkinen, Kansalliskirjasto
(Apulaisjohtaja Mikko Kuutti, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI)Tutkimuspäällikkö Jarno Sukanen, Kilpailu- ja kuluttajavirasto
(Erityisasiantuntija Miira Kuhlberg, Kilpailu- ja kuluttajavirasto)Lakiasiainjohtaja Katri Olmo, Yleisradio
(Lakimies Olli Korhonen, Opetushallitus)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää, että työnantajilla olisi jatkossa oikeus selvittää lasten kanssa työskentelevien rikostausta myös lyhytaikaisissa tehtävissä. Lakimuutoksen tavoitteena on edistää alaikäisten suojelua. Nykyisin työnantajat eivät voi selvittää työnhakijoiden rikostaustaa, jos työskentely lasten kanssa kestää yhden vuoden aikana enintään kolme kuukautta.–  Alle kolmen kuukauden työsuhteissa ei ole voitu rikostaustaa selvittää, mikä on herättänyt huolta esimerkiksi päiväkodeissa. Tämä huoli on syytä ottaa vakavasti. Lapsen edun on painettava vaakakupissa kaikista eniten, painottaa työministeri Tuula Haatainen.Pyyntö rikosrekisteriotteesta perustuisi työnantajan harkintaanLakimuutosten jälkeen työantajilla olisi oikeus selvittää työnhakijoiden rikostaustaa eli pyytää heiltä rikosrekisteriote myös tehtävissä, jotka kestävät enintään kolme kuukautta. Kyseessä ei olisi uusi velvollisuus, vaan pyyntö perustuisi kunkin työnantajan omaan harkintaan ja riskiarvioon. Näin huomioidaan työnantajien erilaiset tarpeet ja tilanteet, joissa työtä tehdään.Työnantajien lisäksi oikeus pyytää rikosrekisteri lyhytaikaisissakin tehtävissä tulisi myös muille rikostaustan selvittämisvelvollisille kuten siviilipalveluskeskukselle, TE-toimistolle, lupa- ja valvontaviranomaisella, kunnalle ja kuntayhtymälle. Työsuhteen lisäksi rikostausta tulee selvittää muun muassa ennen siviilipalvelusta ja työkokeilua, jos henkilö työskentelee alaikäisen kanssa, sekä ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä perhehoidosta.Lakimuutoksilla tehostettaisiin alaikäisten suojelun lisäksi Suomen kansainvälisten velvoitteiden täytäntöönpanoa. Suomi on hyväksynyt Euroopan neuvoston yleissopimuksen, joka suojelee lapsia seksuaaliselta riistolta ja hyväksikäytöltä. Yleissopimus sisältää määräyksiä muun muassa lasten kanssa työskentelevien henkilöiden rekrytoinnista.Suomen lainsäädäntö täyttää sopimuksen keskeiset velvoitteet, jotka koskevat alaikäisten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämistä. Ehdotetuilla lakimuutoksilla huomioitaisiin osaltaan suositukset, joita yleissopimuksen toimeenpanoa valvova komitea on antanut.Euroopan neuvosto eurooppalainen järjestö, joka edistää ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion toteutumista.Lakimuutokset tarkoitettu voimaan keväällä 2021Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä on ollut voimassa vuoden 2003 alusta alkaen. Sen tavoitteena on vähentää lasten riskiä joutua seksuaalisesti hyväksikäytetyksi, väkivallan uhriksi tai houkutelluksi huumausaineen käyttöön. Laki velvoittaa ala-ikäisten parissa työskenteleviä henkilöitä esittämään työnantajalle työ- tai virkasuhteeseen ottamisen yhteydessä rikosrekisteriotteen, jos työskentely kestää yli kolme kuukautta yhden vuoden aikana.Hallitus antoi 4.2.2021 eduskunnalle esityksen lain muuttamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2021 eduskuntakäsittelyn jälkeen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus on tänään 4.2.2021 päättänyt kausityöntekijöiden terveysturvallisen maahantulon ohjeista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohjeiden mukaan edellytyksenä työskentelylle alkutuotannon kannalta kriittisissä tehtävissä on Suomeen tuleville muiden EU-maiden tai niiden ulkopuolisten maiden kansalaisilta otettava maahantulon yhteydessä koronavirusnäyte ja 72 tunnin maassa olon jälkeen toinen näyte. Kummankin näytteen on oltava negatiivinen.  THL on arvioinut, että kahden testauksen mallilla voidaan tehokkaasti estää matkustamiseen liittyviä, rajan yli leviäviä koronavirustapauksia.Kausityöntekijöiden karanteenista on laadittu myös erilliset ohjeet ja työnantajien ohjeistamiseen karanteenien valvonnasta on panostettu. Ohjeet tullaan lähettämään tiloille ja ne julkaistaan maa- ja metsätalousministeriön verkkosivustolla. Tuottajajärjestöt ovat lisäksi luoneet Töitäsuomesta.fi-palvelun yhteyteen karanteenin omavalvontajärjestelmän.Työnantajan on ilmoitettava ulkomaisen työvoiman saapumisesta kunnan terveysviranomaisille. Työnantajan tulee lisäksi laatia yhteistyössä paikallisen tartuntatautiviranomaisen kanssa terveysturvallisuussuunnitelma, joka on välttämätön edellytys työvoiman maahantulolle. Myös näistä lähetetään vielä tarkempi ohjeistus työnantajille.– Terveysturvallinen maahantulo on kaiken a ja o. Siksi haluamme panostaa erityisesti ohjeistukseen. Teemme niistä helposti noudatettavat ja käytännönläheiset. Samalla on huolehdittava, että kausityön maahantuloon vaikuttavat lupaprosessit ovat sujuvia ja niissä on riittävät resurssit. Myös kotimaisen työvoiman kannusteet otetaan valmisteluun, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä toteaa.Ulkomaisen työvoiman maahanpääsy sekä valintamenettelyMaahantulon yhteydessä kausityöntekijän on esitettävä työnantajan täyttämä lomake työskentelystään tilalla tai yrityksessä. Ukrainalaisten osalta Ukrainan hallituksen vaatimusten mukaan työntekijöillä tulee olla vähintään kolmen kuukauden työsopimus. Maahanpääsyyn liittyvä päätösprosessi on selkeä vastuiden osalta ja lopullinen päätös on aina rajaviranomaisella. Maahanmuuttovirasto (Migri) käsittelee kausityöntekijöiden lupahakemuksia. Maa- ja metsätalousministeriö suosittaa vahvasti keskitettyjen charterlentojen käyttöä kausityöntekijöiden maahan saapumisen välineenä.Työvoiman saatavuutta tuetaan myös kotimaasta sekä muista EU/ETA –maistaTE-toimistot tukevat työnantajia löytämään tekijöitä kausityöhön myös kotimaasta (www.te-palvelut.fi). Tärkeitä kohderyhmiä ovat mm. nuoret työnhakijat. Lisäksi tuetaan kausityöntekijöiden löytymistä muista EU/ETA maista järjestämällä virtuaalisia eurooppalaisia rekrytointitapahtumia (www.europeanjobdays.eu) ja www.te-live.fi-tapahtumia. Maaseudun kausityövoimapulaa helpottamaan on luotu Töitäsuomesta.fi-palvelu.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus antoi Väylävirastolle suostumuksen luopua valtion omistamasta Imatralla sijaitsevasta Harakan ratapihasta 2,067 miljoonan euron kauppahinnalla. Väylävirasto myy ratapihan Stora Enso Oy:lle.Ratapihasta luovutaan, koska valtiolla ei ole sille käyttöä. Ratapihalta erkanee Stora Enson yksityisraiteita sen tehdasalueelle, jonka liikennettä ratapiha nykyisin yksinomaan palvelee. Ratapihan käytön ei odoteta tulevaisuudessa merkittävästi muuttuvan, koska muuta käyttötarkoitusta ei ole pystytty ratapihalle osoittamaan. Tavoitteena on, että ratapihan lähivuosina vaatimat mittavat korjausinvestoinnit ja kunnossapitokustannukset eivät jatkossa rasittaisi valtion taloutta.Kauppahinta olisi yhteensä noin 2,067 miljoonaa euroa, mikä vastaa luovutettavan valtion omaisuuden käypää arvoa. Lisäksi on varmistettu ilmoitusmenettelyin, ettei muita halukkaita ostajaehdokkaita ole. Muita tarjouksia ei ole jätetty. Luovutettavaan omaisuuteen kuuluu Harakan ratapiha sekä ratapihan raiteet ja vaihteet, sähkörata ja radan alusrakenteet. Alueen laajuus on 10,7 hehtaaria. Kaupan myötä ratapiha muuttuu valtion rataverkosta yksityisraiteeksi.Harakan ratapiha on rakennettu 1970-luvulla palvelemaan lähinnä Kaukopään tehtaille suuntautuvaa rautatieliikennettä, missä käytössä se on edelleen. Alue otettiin rautatiekäyttöön vuonna 1892 Viipuri-Antrea-Imatra-radan pohjoispäässä sijainneen Vuoksen satama -liikennepaikan raiteistoa varten. Talousarviolain mukaan yli miljoonan euron arvoiseen irtaimen omaisuuden luovutukseen tulee saada valtioneuvoston suostumus.Mitä seuraavaksi?Valtioneuvosto on antanut suostumuksensa omaisuuden luovutukselle 4.2.2021. Seuraavaksi Väylävirasto voi luovuttaa ratapihan Stora Enso Oy:lle sovittuun kauppahintaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Telakoilla työskentelevillä pitää jatkossa olla näkyvissä kuvallinen henkilötunniste, jossa on veronumero. Hallitus antoi esityksen lainmuutoksista torstaina 4. helmikuuta.Esityksen tavoitteena onparantaa Verohallinnon ja työsuojeluviranomaisten valvontamahdollisuuksia ja siten vähentää harmaata taloutta laivanrakennusalalla parantaa rehellisesti toimivien yritysten kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä markkinoilla.Nykyisin veronumerot ovat käytössä  rakennus- ja asennustyömailla. Veronumeron käytön laajennuksen on tarkoitus tulla voimaan heinäkuussa 2022.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Luotsit voivat osoittaa väylätuntemuksensa kokonaan laivasimulaattorissa suoritettavalla harjoittelulla silloin, kun kyse on luotsin ohjauskirjan ja linjaluotsinkirjan uudistamisesta.Valtioneuvosto antoi asiaa koskevan asetuksen 4. helmikuuta 2021. Asetus on väliaikainen, ja se on voimassa 8.2.-30.6.2021.Harjoittelumatkojen suorittaminen laivasimulaattorissa voi olla tarpeen esimerkiksi silloin, jos covid-19-epidemian aikana normaaleja luotsaus- ja harjoittelumatkoja ei voida väyläkohtaisen liikenteen vähentymisen, terveysturvallisuuden ylläpitämiseen liittyvien rajoitteiden tai muun epidemiaan liittyvän pakottavan syyn vuoksi suorittaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Viime viikolla alkanut uusien todettujen covid-19-tapausten määrän kasvu on jatkunut viikolla 4. Myönteistä on, että valtakunnallisesti testeihin on hakeuduttu tammikuun lopussa selvästi useammin kuin vuodenvaihteessa. Myös jäljitystyö toimii kunnissa hyvin, vaikka sen on työlästä. Olennaista on päästä nopeasti jäljittämään ja katkaisemaan uudet tartuntaketjut.Alueelliset suositukset ja rajoitukset ovat tehokkaita, ja sairaalahoidon tarve on pysynyt vuodenvaihteen jälkeen melko vakaana. Ihmiset ovat noudattaneet annettuja suosituksia ja rajoituksia hyvin, vaikka pitkittynyt epidemiatilanne koettelee monien jaksamista ja kärsivällisyyttä. Rokotukset ovat koko maassa käynnissä ja rokotusvalmius kunnissa on hyvä. Rokotusten nopea eteneminen eri väestöryhmiin on kiinni siitä, kuinka paljon ja miten nopealla aikataululla rokotteita saadaan maahan maailmanlaajuisessa pandemiatilanteessa.Ilmaantuvuus on noussutViikolla 4 tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 2592 uutta tapausta, mikä on 258 enemmän kuin edellisellä viikolla. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 47 tapausta 100 000 asukasta kohden, mikä oli selvästi suurempi kuin edellisellä viikolla, jolloin vastaava luku oli 42.Viimeisen kahden viikon seurantajakson (18.1.-31.1.) yhteenlaskettu tapausmäärä oli 4926 uutta tapausta, mikä on 1353 enemmän kuin edeltävien kahden viikon aikana. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 89 tapausta 100 000 asukasta kohden, kun se edeltävällä kahden viikon jaksolla oli 65 tapausta.Arvioitu tartuttavuusluku on tällä hetkellä 0,9-1,1 (90 % todennäköisyysväli).
Viikolla 4 ihmiset ovat hakeutuneet hyvin testeihin: testejä tehtiin yhteensä yli 105 000. Näistä positiivisten näytteiden osuus oli noin 2,5 %.Koko maassa uusien kotimaisten tartuntojen tartunnanlähde saatiin selvitettyä 63 %:ssa tapauksista. Noin neljännes tartunnoista todettiin henkilöillä, jotka olivat tartunnan toteamishetkellä karanteenissa. Joukkoaltistuksia on paljon, ja huomiota ovat herättäneet erityisesti nuorten aikuisten kokoontumista alkunsa saaneet tartuntaketjut. Viikolla 4 asetettiin karanteeniin 13 650 henkilöä. Uusia virusmuunnosten tartunnat estetään samoilla tutuilla keinoillaSuomessa on havaittu tähän mennessä uusia virusmuunnoksia 127 näytteessä. Uusien virusmuunnosten tarttumista ihmisestä toiseen voidaan estää samoilla keinoilla kuin muutoinkin koronavirusta: välttämällä fyysisiä kontakteja, pitämällä yli kahden metrin etäisyyttä, noudattamalla hyvää käsi- ja yskimishygieniaa ja käyttämällä maskia. Lievienkin oireiden ilmetessä on hakeuduttava heti testiin, ja sairaana on pysyttävä kotona. Keinovalikoimaan kuuluu myös Koronavilkku, jonka voi ladata omaan älypuhelimeensa.Jätevesinäytteet osoittavat virusta olevan koko maassaTerveyden ja hyvinvoinnin laitoks (THL) kartoittaa koronaviruksen esiintymistä Suomen jätevesissä 28 jätevedenpuhdistamolla. Jätevesitutkimus tukee havaintoja koronaviruksen ilmaantuvuudesta: virusta esiintyy yhä ympäri maata. Viimeisimmässä laajassa seurannassa 24.–25.1.2021 koronaviruksen geeniperimää havaittiin kaikkiaan 26 jätevedenpuhdistamon näytteistä.Sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden määrä samalla tasolla kuin aiemminSairaalahoidossa oli 3.2. kaikkiaan 129 potilasta covid-19-taudin vuoksi: perusterveydenhuollon osastoilla 23 potilasta, erikoissairaanhoidossa 83 potilasta ja teho-osastoilla 23 potilasta. Eniten tehohoidossa olevia covid-19-potilaita on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Tautiin liittyviä kuolemia oli 3.2.2021 mennessä raportoitu yhteensä 685.Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat THL:n sivuilla. Koronaviruksen seuranta (THL)Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Koronavirus lukuina (HUS)Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen tammi-toukokuussa 2021 (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja2021:1)COVID-19-rokotusten edistyminen (THL)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus on hyväksynyt suunnitelman hallituksen esityksistä ja valtioneuvoston selonteoista, jotka annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella 2021. Samalla hyväksyttiin alustavasti syysistuntokauden 2021 suunnitelma. Neuvottelussaan hallitus päivitti myös vaalikauden 2019–2023 lainsäädäntöohjelman.Hallituksen lainsäädäntösuunnitelma löytyy valtioneuvoston verkkosivuilta osoitteesta valtioneuvosto.fi/lainsaadantosuunnitelma. Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa vuoden aikana. Lainsäädäntösuunnitelma kertoo hallituksen esityksen (HE) valmistelun tilanteen ja arvion ajankohdasta, jolloin valtioneuvosto käsittelee lakiesityksen ja päättää sen antamisesta eduskunnalle. Covid-19-epidemian jatkuessa tilanteen hallintaa ja varautumista jatketaan epidemiakehityksen edellyttämällä tavalla normaalilainsäädäntöä kehittämällä ja määräaikaisilla säännöksillä. Lainsäädäntösuunnitelmaa täydennetään tältä osin valmistelun edetessä.Hallituksen vaalikauden lainsäädäntöohjelman tavoitteena on tässä vaiheessa luoda kokonaiskuva hallituskauden aikana vielä tehtävästä keskeisestä lainsäädäntötyöstä. Ohjelma tarkentaa hallitusohjelmaa ja täsmentyy vuosittaisessa suunnittelussa. Lainsäädäntöohjelma sisältää tiedot hallitusohjelmaa toteuttavista laajankantoisista lainvalmisteluhankkeista. Lisäksi ohjelmassa on ministeriöiden muut merkittävät lainvalmisteluhankkeet sekä kooste vireillä olevista EU-säädöshankkeista, joiden toimeen- tai täytäntöönpanoon liittyy laajoja kansallisen lainsäädännön muutostarpeita vaalikaudella. Tarkemmat tiedot lainsäädäntösuunnitelmaan sisältyvien hallitusten esitysten valmistelusta sekä yksittäisistä hankkeista ovat saatavilla ministeriöiden ylläpitämässä valtioneuvoston hanketietopalvelussa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi