NordenBladet — Sosiaaliturvauudistus kysyy seminaarissaan, miten ansiotyön ja sosiaaliturvan yhteensovittamista pitäisi kehittää. Mikä merkitys työhön osallistumisella on sosiaaliturvan rahoitukselle? Voiko sosiaaliturvajärjestelmämme rahoitus rakentua nyt tai tulevaisuudessa muulle kuin työlle? Miten sovittaa yhteen velvollisuus elättää itsensä ja oikeus sosiaaliturvaan? Minkälainen on oikeudenmukainen sosiaaliturvajärjestelmä? Miten sosiaaliturvalla voidaan vastata sellaisiin tulevaisuuden haasteisiin kuin väestön ikääntyminen ja osaavan työvoiman saatavuus?Seminaarin keskustelijoina toimivat Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula, Eläketurvakeskuksen johtaja Jaakko Kiander, Veronmaksajain keskusliitto ry:n toimitusjohtaja Teemu Lehtinen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Merja Kauhanen. Heidän näkemyksiään vetävät yhteen sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja Pasi Moisio ja tilaisuuden juontaja, toimittaja Reetta Räty. Tilaisuuden avaa sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen.Seminaari järjestetään Helsingin yliopiston Tiedekulman kanssa kaikille avoimena, suorana verkkolähetyksenä tiistaina 9.2. klo 13-14:45.Linkki Työ ja turva -seminaarin verkkolähetykseenSeminaarin keskustelijat avaavat näkemyksiään aiheesta jo ennakkoon videosarjassamme. Tutustu videoihin (sosiaaliturvauudistuksen YouTube-soittolista)Seminaarin valmisteluun on osallistunut sosiaaliturvakomitean pysyviä asiantuntijoita.Työ ja turva -seminaarin ohjelmaSosiaaliturvauudistusta valmistelevan parlamentaarisen komitean kaikille avoin seminaari
Aika: 9.2. klo 13.00 – 14.45
Paikka: Suora verkkolähetys Helsingin yliopiston tiedekulmastaTilaisuuden avausjuontaja Reetta RätyMinisteri Aino-Kaisa Pekosen puheenvuoroNeljä teemapaneeliaOsallistujina Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula, Eläketurvakeskuksen johtaja Jaakko Kiander, Veronmaksajien keskusliitto ry:n toimitusjohtaja Teemu Lehtinen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Merja Kauhanen. Jokaisen paneelin alussa on lyhyt alustus ja opponentin puheenvuoro.Teema 1: Mikä merkitys työhön osallistumisella on sosiaaliturvan (niin etuuksien kuin palvelujen) rahoitukselle? Voiko sosiaaliturvajärjestelmämme rahoitus rakentua nyt tai tulevaisuudessa muulle kuin työlle? Jos muulle, niin mille?
* Alustajana Jaakko Kiander ja opponenttina Teemu Lehtinen. 
 
Teema 2: Miten sovittaa velvollisuus elättää itsensä ja oikeus sosiaaliturvaan? Miten näet oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainon?
* Alustajana Teemu Lehtinen ja opponenttina Jaakko Kiander. 
 
Teema 3: Minkälainen on oikeudenmukainen sosiaaliturvajärjestelmä (esimerkiksi elämänkaarella, työ-ikäisten eri ryhmien, sukupuolten ja sukupolvien välillä)?
* Alustajana Merja Kauhanen ja opponenttina Antti Koivula. 
 
Teema 4: Miten sosiaaliturvalla voidaan vastata sellaisiin tulevaisuuden haasteisiin kuin väestön ikään-tyminen ja osaavan työvoiman saatavuus?
* Alustajana Antti Koivula ja opponenttina Merja Kauhanen.  
YhteenvetoSosiaaliturvakomitean puheenjohtaja Pasi Moisio ja Reetta RätyTilaisuus päättyy noin klo 14:45.
Voit esittää kysymyksiä ja keskustella sosiaaliturvasta Twitterissä aihetunnisteella #sosiaaliturvauudistus tai merkitsemällä twiittiin sosiaaliturvauudistuksen Twitter-tilin @sosiaaliturva. Tilaisuus on suomenkielinen, mutta voit twiitata kysymyksesi ja kommenttisi myös ruotsiksi tai englanniksi.
Seminaari on katsottavissa tallenteena jälkikäteen. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontuu kuudennen kerran maanantaina 8.2. Kokouksen aiheena on toimialojen vähähiiliset tiekartat. Puheenjohtajana toimii pääministeri Sanna Marin.Hallitusohjelman mukaisesti yhteensä 13 toimialaa on laatinut itselleen tiekartan vähähiilisyyteen. Tiekartat valmistuivat pääosin viime kesänä, ja niissä on tunnistettu useita mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen. Tiekartat sisältävät arvioita esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen ja energiankulutuksen kehityksestä, teknologisista ratkaisuista sekä toimialojen investointitarpeista. Tiekarttatyötä on koordinoinut työ- ja elinkeinoministeriö.Pyöreä pöytä keskustelee muun muassa ohjauskeinoista, joilla tiekartoissa tunnistettu päästövähennyspotentiaali saataisiin toteutumaan.Suomella on kansainvälisessä vertailussa energiaintensiivinen teollisuus. Teollisuus tuottaa noin neljänneksen Suomen päästöistä. Tiekarttatyön aikana on arvioitu, että pelkästään energiajärjestelmän päästöjen vähentäminen lähelle nollaa tulee edellyttämään arviolta vähintään 20 miljardin euron investointeja puhtaaseen energiantuotantoon 2050 mennessä. Lisäksi tarvitaan investointeja energiaverkkoihin ja -järjestelmiin sekä uudistuviin prosesseihin energiaintensiivisessä teollisuudessa.Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kerää yhteen laajan joukon toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Pyöreän pöydän tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti vuoteen 2035 mennessä. Pyöreä pöytä tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa.Sosiaalisessa mediassa pyöreän pöydän toimintaa voi seurata tunnisteilla #ilmastonpyöreäpöytä, #hiilineutraali2035. Vähähiilitiekarttoihin liittyvää keskustelua voi seurata tunnisteella #tiekartat.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficom tiedottavatLiikenne- ja viestintävirasto Traficom on myöntänyt valtionavustukset kuntakohtaisiin kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisohjelmiin. Vuonna 2021 avustusta saavia hankkeita toteutetaan 22, ja niiden saama tuki on yhteensä 530 000 euroa. Avustuksen myötä edistämisohjelmia tullaan laatimaan ympäri Suomen, ja niillä parannetaan kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä kunnissa.”Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmien laatiminen ja niiden johdonmukainen toteuttaminen kunnissa ovat merkittävässä roolissa, kun halutaan kasvattaa kävelyn ja pyöräilyn suosiota paikallisesti. Näiden liikkumismuotojen edistämiseen halutaan kunnissa oikeasti sitoutua, ja juuri sillä on iso merkitys tulevaisuuden kestävän liikkumisen kannalta. Avustusta saivat nyt kokonaisvaltaiset hankkeet – mukana on poikkihallinnollisuutta, infran kehittämistä ja liikkumisen ohjausta”, sanoo ylijohtaja Jarkko Saarimäki Traficomista.Edistämisohjelmilla kävely ja pyöräily houkuttelevammaksi ja turvallisemmaksiValtionavustusta myönnettiin ensimmäistä kertaa kuntaan laadittavan kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisohjelman tekemiseen tai jo olemassa olevan ohjelman päivittämiseen ajan tasalle. Rahoitettavaksi valittiin hankkeita, joissa laaditaan poikkihallinnollinen kävelyn ja/tai pyöräliikenteen edistämisohjelma. Lisäksi valinnassa huomioitiin se, että edistämisohjelma parantaa kokonaisvaltaisesti kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita, houkuttelevuutta ja turvallisuutta.Avustusta myönnettiin seuraaville kunnille: Akaa, Asikkala, Hanko, Hämeenlinna, Kangasala, Kauhajoki, Kokkola, Kotka, Kärkölä, Lapua, Liperi, Loviisa, Muhos, Nokia, Parkano, Tampere, Utajärvi, Uusikaupunki, Vaasa, Vantaa ja Viitasaari ja Ylitornio.Kuntakohtaisten kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisohjelmien laadinnan tukeminen on osa liikenne- ja viestintäministeriön vuonna 2018 julkaisemaa valtakunnallista kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaa. Tavoitteena on parantaa kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä kunnissa, vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä ja kohentaa kansanterveyttä. Ohjelman tavoitteena on 30 prosentin kasvu kävely- ja pyöräilymatkojen määrissä vuoteen 2030 mennessä. Ohjelma tukee myös hallitusohjelman ja Fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitetta, jonka mukaan liikenteen päästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä.Avustusta saaneet Kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisohjelma -hankkeet:https://www.traficom.fi/fi/liikenne/liikennejarjestelma/kavelyn-ja-pyoraliikenteen-edistamisohjelmien-valtionavustukset

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on 4.2.2021 jakanut maakuntien liitoille maakuntien omaehtoiseen kehittämiseen 8 miljoonaa euroa ja valtion ja kaupunkien välisten ekosysteemisopimusten käynnistämiseen 5 miljoonaa euroa. Lisäksi Päijät-Hämeen liitolle myönnettiin Scanian tytäryhtiö SOE Busproduction Finland Oy:n Lahden bussikoritehtaan sulkemisesta aiheutuvan äkillisen rakennemuutostilanteen hoitamiseen 400 000 euroa.Maakuntien omaehtoiseen kehittämiseen 8 miljoonaa euroaMaakuntien omaehtoisen kehittämisen määräraha on tarkoitettu kohdennettavaksi monipuolisesti hallituksen aluekehittämispäätöksen ja maakuntaohjelmien toimeenpanoa tukeviin toimiin maakuntien omien tarpeiden ja harkinnan mukaan. 8 miljoonan euron määrärahasta 70 prosenttia on jaettu tasan kaikkien maakuntien kesken ja 30 prosenttia väkiluvun perusteella.– Rahoituksen tavoitteena on vahvistaa alueiden taloudellista ja sosiaalista elinvoimaa. Koronaelvytyselvytystoimien ohella on tärkeää, että alueet voivat jatkaa pitkäjänteistä maakuntaohjelmien painotusten mukaista kehittämistyötä, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.Maakunnat voivat käyttää määrärahaa esimerkiksi alueiden vahvuuksiin ja erikoistumiseen perustuviin kehittämishankkeisiin, kehitysprosessien käynnistämiseen sekä monenkeskisiin selvitys- ja kehittämishankkeisiin, jotka edellyttävät nopeaa reagointia ja joihin muiden viranomaisten rahoitusvälineet eivät sovi.Valtion ja kaupunkien välisten ekosysteemisopimusten käynnistämiseen 5 miljoonaa euroaPääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut 16 kaupunkiseudun kanssa innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimukset. Valtion ja yliopistokaupunkien välisissä sopimuksissa sovitaan lähitulevaisuuden strategisista kasvun kärjistä ja innovaatiotoiminnasta. – Sopimukset tuovat yhteen kaupunkiseutujen ja valtion näkemykset siitä, miten innovaatiokeskittymiä voidaan tehokkaasti hyödyntää. Sopimuksissa sovitaan myös valtion ja kaupunkien resurssien kohdentamisesta yhteisten päämäärien, kuten vähähiilisyyden saavuttamiseksi, ministeri Lintilä toteaa.Ekosysteemisopimuksilla vahvistetaan vetovoimaisten osaamiskeskittymien ja innovaatioympäristöjen rakentumista sekä suomalaisten toimijoiden kytkeytymistä kansainvälisiin tki-verkostoihin ja arvoketjuihin. Sopimukset ovat luonteeltaan aiesopimuksia, jotka määrittävät osapuolten tahtotilan, tavoitteet ja painopisteet. Sopimusten sisällöllinen valmistelu on loppusuoralla. Nyt jaettavat 5 miljoonaa euroa on tarkoitettu sopimusten käynnistämiseen. Sopimusten toteuttamisen pääasiallinen rahoitus on tarkoitus osoittaa EU:n tulevasta rakennerahasto-ohjelmasta. Näiden rahojen alueellisesta kohdentumisesta valtioneuvosto päättää myöhemmin.Lahden seudun äkillisen rakennemuutostilanteen hoitamiseen 400 000 euroaValtioneuvosto on myöntänyt Päijät-Hämeen liitolle 400 000 euroa Scanian tytäryhtiö SOE Busproduction Finland Oy:n Lahden bussikoreja valmistavan yksikön lakkauttamisesta aiheutuneeseen äkilliseen rakennemuutostilanteeseen. Määräraha on osa työ- ja elinkeinoministeriön Lahden rakennemuutostilanteen hoitamiseen kohdentamaa 1 065 000 euron lisärahoitusta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto vierailee Pietarissa maanantaina 15. helmikuuta ja tapaa Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin.Ulkoministerien keskustelussa esillä on oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin tilanne, EU–Venäjä –suhteet, Vuoristo-Karabahin, Valko-Venäjän ja Ukrainan tilanteet sekä asevalvonta.Ministerit keskustelevat lisäksi alueellisesta yhteistyöstä mm. ympäristönsuojeluun ja ydinturvallisuuteen liittyen sekä Venäjän tulevan Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauden ja  Suomen tulevan Barentsin Euro-arktisen neuvoston puheenjohtajuuden valmisteluista. Esillä ovat myös Suomen ja Venäjän kahdenväliset asiat.  Vierailunsa aikana ulkoministeri Haavisto tapaa myös kansalaisjärjestöjen edustajia.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on suositellut, että valtion virastot ja laitokset liputtavat 6.2.2021 saamelaisten kansallispäivän kunniaksi saamen lipulla ja Suomen lipulla. Kansalaiset ja muut tahot voivat halutessaan liittyä liputukseen. Jos käytössä on useampi lippusalko, sisäministeriö suosittaa liputtamista molemmilla lipuilla. Jos käytössä on vain yksi salko, sisäministeriö suosittaa liputtamista saamen lipulla. Jos saamen lippua ei ole käytettävissä, liputetaan Suomen lipulla.Liput nostetaan salkoon klo 8 ja lasketaan auringon laskiessa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistunnon 4.2.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.Hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta liittyy valtioneuvoston lausuma.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto määräsi 4.2.2021 hallintotieteiden maisteri, oikeustieteen maisteri Jukka-Pekka Tynin sovittelijaksi 16.2.2021 alkavaksi kolmivuotiskaudeksi. Hän toimii Ahvenanmaan työriitojen sovittelijana.Kausi on jatkoa 16.2.2018 alkaneelle kolmivuotiskaudelle.
Valtakunnansovittelijan toimisto on itsenäinen virasto, joka toimii työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä. Viraston päällikkönä toimii valtakunnansovittelija. Valtakunnansovittelijan lisäksi sovittelujärjestelmään kuuluu sivutoimisia sovittelijoita, jotka voivat hoitaa työriitojen sovittelutehtäviä tarpeen mukaan.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus on antanut 4. helmikuuta esityksen eduskunnalle laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta. Muutoksella jatkettaisiin edelleen ravitsemisliiketoiminnan rajoituksia koskevien säännösten voimassaoloa. Aiemman lain viimeinen voimassaolopäivä on 28.2.2021. Lakiesityksen antamisen yhteydessä hallitus totesi, että aloitetaan viranomaisten ja sidosryhmien kuulemiset rajoitusten kiristämistä koskevaa lakiesitystä varten.Ravitsemisliiketoimintaa koskevat rajoitukset lisättiin toukokuussa tartuntatautilakiin väliaikaisesti lisättyyn 58 a §:ään. Nyt lain ja väliaikaisen pykälän voimassaoloa jatkettaisiin sisältöä muuttamatta ajalle 1.3.2021–30.6.2021.Säännösten voimassaoloa on jatkettava, jotta ravitsemisliiketoimintaa koskevat yleiset velvollisuudet säilyisivät voimassa helmikuun lopun jälkeen ja valtioneuvosto voisi edelleen säätää tarkemmista rajoituksista asetuksilla. Taustalla on hallituksen hybridistrategia, jonka tarkoitus on hillitä epidemiaa tehokkaasti mahdollisimman vähän ihmisiä, yrityksiä, yhteiskuntaa ja perusoikeuksien toteutumista haittaavasti.Valtioneuvoston mukaan lisätoimenpiteitä tarvitaanValtioneuvosto hyväksyi hallituksen esityksen yhteydessä pöytäkirjattavaksi lausuman. Sen mukaan tartuntatautilain väliaikaista muuttamista koskevan hallituksen esityksen tarkoituksena on varmistaa, että voimassa olevan lain mukaiset vähintäänkin nykyiset ravitsemistoiminnan rajoitukset voidaan pitää voimassa nykyisten säännösten voimassaolon päätyttyä 28.2.2021. Vallitsevan ja ennakoidun epidemiatilanteen vuoksi hallitus aloittaa viranomaisten ja sidosryhmien kuulemiset rajoitusten kiristämistä koskevaa lakiesitystä varten. Tavoitteena on, että hallituksen hybridistrategian toimintasuunnitelman tasolla 2 voidaan ottaa käyttöön välttämättömät ja oikeasuhtaiset ravitsemistoimintaa koskevat rajoitustoimien kiristykset.Jo aiemmin säädetyt rajoitukset ja velvoitteet edelleen voimassaEduskunnalle annetun lakiesityksen sisältö vastaa nykyisiä säännöksiä. Ravitsemisliikkeiden olisi noudatettava hygieniaan liittyviä erityisiä vaatimuksia ja huolehdittava asiakkaiden välisen riittävän etäisyyden ylläpitämisestä. Valtioneuvoston asetuksella voitaisiin edelleen säätää ravitsemisliikkeiden aukiolo- ja anniskeluaikaa sekä niiden sisätilojen asiakaspaikkamäärää ja käyttöä koskevia rajoituksia. Ravitsemisliikkeiden olisi laadittava suunnitelma velvollisuuksien ja rajoitusten noudattamisen tueksi. Toteuttamista koskeva kuvaus ja suurin sallittu asiakasmäärä olisi pidettävä asiakkaiden nähtävillä.Aluehallintovirastot valvoisivat rajoitusten ja velvollisuuksien noudattamista. Aluehallintovirasto voisi määrätä valvonnassa havaitsemansa epäkohdat ja puutteet korjattaviksi ja määrätä velvoitteita olennaisesti rikkoneen ravitsemisliikkeen välittömästi suljettavaksi asiakkailta enintään yhdeksi kuukaudeksi.Laissa säädetyt rajoitukset eivät koskisi henkilöstöravintolatoimintaa, ruuan ja juoman noutomyyntiä eivätkä huoltoasemien yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä. Rajoitusten ulkopuolelle jäisivät myös Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevien laivojen ja lentokoneiden ravintolat.Ahvenanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa sekä Itä-Savon sairaanhoitopiirissä muutoksia aiempiin rajoituksiinValtioneuvosto on 4. helmikuuta muuttanut myös asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Asetuksen muutos tulee voimaan 6. helmikuuta klo 00.Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa sijaitsevien ravitsemisliikkeiden, joiden pääasiallinen ravitsemistoiminta on alkoholin tarjoilu, saavat anniskella alkoholia klo 7-22 ja olla auki klo 05-23. Asiakaspaikoista voidaan käyttää puolet suurimmasta sallitusta asiakasmäärästä. Muissa ravintoloissa anniskelu on sallittu klo 7-22 ja ravintolat voivat olla auki klo 05-23. Asiakaspaikoista voidaan käyttää 75 prosenttia.Pirkanmaan, Satakunnan, Etelä-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Kainuun, Lapin, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa ravitsemisliikkeet, joiden pääasiallinen ravitsemistoiminta on alkoholin tarjoilu, saavat tarjoilla alkoholia klo 7-22. Sallittu aukiolo on klo 24-23, ja asiakaspaikoista voidaan käyttää puolet. Muissa ravintoloissa anniskelu on sallittu klo 7-22, aukiolo on klo 01-24 ja käytössä voi olla 75 prosenttia suurimmasta sallitusta asiakasmäärästä.Pohjois-Savossa ja Ahvenanmaalla ravintoloiden asiakasmääriä ei rajoiteta. Ravintolat, joiden pääasiallinen ravitsemistoiminta on alkoholin tarjoilu, saavat anniskella klo 7-24 ja ne voivat olla auki klo 02-01. Muissa ravintoloissa anniskelu on sallittu myös klo 7-24, mutta aukioloa ei rajoiteta.Asetuksen muutokset koskevat siten Pohjanmaan maakuntaa ja Itä-Savon sairaanhoitopiiriä, joissa nykyisiä rajoituksia kiristettiin. Aiemmin kiihtymisvaihetta vastaavat rajoitukset koskivat Etelä-Savon maakunnassa vain Etelä-Savon sairaanhoitopiirin aluetta. Ahvenanmaan maakunnassa nykyisiä rajoituksia lievennettiin. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus on 4.2.2021 antanut esityksen uudeksi elintarvikelaiksi osana elintarvikelainsäädännön kokonaisuudistusta. Uudistuksen tavoitteena on sujuvoittaa elintarvikelainsäädäntöä ja elintarvikevalvontaa sekä tehostaa elintarvikevalvonnan riskiperusteisuutta ja vaikuttavuutta.Uusi elintarvikelaki toteuttaa osaltaan EU:n elintarvikelainsäädäntöön periaatetta, jonka mukaan elintarvikealan toimija vastaa elintarvikeketjun kaikissa vaiheissa elintarvikkeiden turvallisuudesta ja siitä, että toiminta täyttää elintarvikelainsäädännön vaatimukset.– Toimijoille annetaan nyt lisää vapautta ja samalla lisää vastuuta. Uskon koko ruokajärjestelmän myös hyötyvän siitä, että elintarvikealan yksityiskohtaiset vaatimukset vähenevät. Elintarviketurvallisuudesta tulee nykyistä vahvemmin yritysten ja valvojien yhteinen asia. Lain myötä viranomaisten mahdollisuudet puuttua elintarvikepetoksiin myös paranevat, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Uusi elintarvikelaki ottaa huomioon myös muutokset elintarviketoiminnassa. Nykyään merkittävä osa toiminnasta ei ole enää sidottuna perinteiseen elintarvikehuoneistoon. Muutoksen vuoksi valvonnan painopiste on uudistetussa laissa siirretty huoneistojen valvonnasta toiminnan valvontaan.Lakiin uusi elintarvikevalvonnan seuraamusmaksuUuteen lakiin on lisätty elintarvikevalvonnan seuraamusmaksu. Valvontaviranomainen voi määrätä toimijalle 300 – 5 000 euron seuraamusmaksun muun muassa, jos toimija harjoittaa elintarviketoimintaa, jota ei ole rekisteröity tai hyväksytty lain edellyttämällä tavalla, markkinoi elintarvikkeita elintarvikemääräysten vastaisella tavalla tai ei noudata esimerkiksi laissa säädettyä vaatimusta omavalvonnasta.Rangaistusluonteisella hallinnollisella seuraamusmaksulla pyritään toisaalta ennaltaehkäisemään elintarvikesäännösten vastaista toimintaa ja toisaalta nopeasti ja tehokkaasti estämään sen jatkaminen. Muilta osin pakkokeinoja koskevat säännökset vastaavat pääosin nykyisen lain säännöksiä.Kuntien valvontakohteille valvonnan perusmaksuUuden lain myötä suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan piirissä olevilta kuntien valvontakohteilta peritään vuosittain 150 euron valvonnan perusmaksu. Tämän lisäksi kunnilta peritään edelleen toteutuneesta valvonnasta kuntien hyväksymät taksan mukaiset suoritemaksut.Vuosimaksua ei peritä alkutuotantopaikoilta, kyläkaupoilta eikä yleishyödyllisiltä yhteisöiltä. Muutoksella vahvistetaan elintarvikevalvonnan valmentavaa roolia ja mahdollistetaan nykyistä monimuotoisempi viranomaistyö. Vuosittainen perusmaksu on sekä toimijalle että viranomaiselle ennustettavampi rahaerä.– Maksujen periminen viranomaisvalvonnasta on yksi elintarvikevalvonnan toimeenpanon väline. Muutoksen myötä valvonnan tulopohja laajenee, kun valvontamaksun maksavat kaikki suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan piiriin kuuluvat toimijat, eivätkä vain ne, joiden luona on käyty valvontakäynnillä. Muutos mahdollistaa valvonnan painopisteen siirtämisen valvontakäynneistä kohti toimijoiden neuvontaa ja valmennusta, painottaa elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm maa- ja metsätalousministeriöstä.Uudistus on tarpeellinenElintarvikelain kokonaisuudistus on tarpeellinen. Kokonaisuudistuksella parannetaan elintarvikelain selkeyttä jäsentämällä vanhaan lakiin tehdyt muutokset uudeksi laiksi. Samalla selkeytetään lain suhdetta EU-lainsäädäntöön.Elintarvikelain uudistuksen yhteydessä myös voimassa olevan lain nojalla annetut keskeiset asetukset uudistetaan. Sääntelyn sujuvoittaminen näkyy erityisesti näiden asetusten uudistamisessa. Lainsäädäntöä selkeytetään kokoamalla yhteen lukuisten asetusten sisältö kolmeen asetukseen. Kansallisilla asetuksilla täydennetään EU-lainsäädäntöä ainoastaan siltä osin kuin on välttämätöntä.Maa- ja metsätalousministeriössä valmisteltiin syksyllä 2018 elintarvikelain kokonaisuudistusta, mutta lakia ei annettu maakuntauudistukseen liittyvien esitysten rauettua. Suunniteltu kokonaisuudistus sisälsi useita tarpeellisia uudistuksia, joista osa toteutettiin 1.1.2020 voimaan tulleella elintarvikelain muuttamisesta annetulla lailla 1397/2019.

Lähde: Valtioneuvosto.fi