NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin on lähettänyt kolmen muun EU-maan johtajan kanssa kirjeen Euroopan komission puheenjohtaja Ursula Von der Leyenille. Yhteisellä kirjeellä halutaan vauhdittaa unionin digitaalista siirtymää. Kirjeen muut allekirjoittajat ovat Saksan liittokansleri Angela Merkel, Tanskan pääministeri Mette Frederiksen ja Viron pääministeri Kaja Kallas.Pääministeri Sanna Marin on lähettänyt kolmen muun EU-maan johtajan kanssa kirjeen Euroopan komission puheenjohtaja Ursula Von der Leyenille. Yhteisellä kirjeellä halutaan vauhdittaa unionin digitaalista siirtymää. Kirjeen muut allekirjoittajat ovat Saksan liittokansleri Angela Merkel, Tanskan pääministeri Mette Frederiksen ja Viron pääministeri Kaja Kallas.”Kunnianhimoinen ja EU:n arvojen mukainen digitalisaatiopolitiikka luo pohjan unionin kasvulle ja kilpailukyvylle. Se on myös Suomen kasvupolitiikan kulmakivi. Kotimaisilla toimijoillamme on paljon annettavaa tässä työssä”, sanoo pääministeri Marin. Euroopan digitaalisen siirtymän edistäminen on yksi Euroopan unionin seuraavien vuosien keskeisimmistä tavoitteista. EU-johtajien yhteiskirjeellä osoitetaan tukea ja suuntaa komission työlle sen valmistellessa digitaalipolitiikkaan liittyviä aloitteita, kuten tiedonantoa EU:n digitavoitteista vuoteen 2030 mennessä. Kirjeessä tuodaan esiin muun muassa, että Euroopan unionin tulee pysyä digitalisaation kärjessä lokakuun Eurooppa-neuvoston linjausten mukaisesti. Euroopan on vahvistettava ja täydennettävä nykyisiä ponnistuksiaan määrätietoisella ja avoimella digitalipolitiikalla, mikä takaa EU:lle riittävän riippumattomuuden sekä edistää EU:n digitaalista johtoasemaa. Tällainen digitaalipolitiikka ottaa huomioon yhteiskunnalliset intressit, niin talouden kuin hallinnonkin, ja tukee unionia vihreässä siirtymässä.
NordenBladet — 2. maaliskuuta julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että Suomessa korkeakoulutuksen pääsy oli ennen korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamista helpointa ruotsinkielisille ja kaupunkilaisille hakijoille sekä huippuarvosanoin ylioppilastutkinnon suorittaneille. Näillä ryhmillä on varsin usein myös tukena perhetaustaan liittyvä taloudellinen, kulttuurinen ja sosiaalinen pääoma.Verrokkimaina tarkastelluissa Ruotsissa, Irlannissa ja Englannissa saavutettavuutta ja tasa-arvoa on pyritty edistämään sukupuolten tasa-arvon, sosioekonomisen taustan, alueellisuuden, etnisten vähemmistöryhmien, maahanmuuttajataustaisten henkilöiden ja toimintarajoitteisten henkilöiden näkökulmista.Korkeakoulutuksen saavutettavuutta voidaan tukea monipuolisella tiedotuksella ja tuella sekä valintamenettelyjen monipuolisuudella. Verrokkimaissa sovelletaan todistusvalintaa yleisesti, mutta käytössä on myös eri ryhmille kohdennettuja vaihtoehtoisia valintamenettelyjä. Tasa-arvon ja saavutettavuuden edistäminen tulisi Suomessakin integroida osaksi korkeakoulujen laadunvarmistusta, korkeakoulujen ohjausprosessia ja korkeakoululainsäädäntöä.”Verrokkimaat ovat monella tapaa erilaisia yhteiskuntia, eikä keinoja voida sellaisenaan kopioida. Tästä huolimatta politiikkatoimien kartoitus ja vertailu on erittäin hyödyllistä. Vertailutieto auttaa hahmottamaan Suomen järjestelmän erityispiirteitä ja huomaamaan uusia mahdollisuuksia tasa-arvon ja saavutettavuuden edistämiseen”, toteaa GATE-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Ilmari Hyvönen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.Suomessa ammattikorkeakoulutus tasaa sosiaalisia ja alueellisia erojaSosioekonominen tausta vaikuttaa korkeakoulutukseen hakeutumiseen tarkastelluissa verrokkimaissa ja myös valtaosassa OECD- ja EU-maita. Suomessa sukupolvien välinen koulutuksellinen liikkuvuus on suurempaa kuin OECD-maissa keskimäärin, eikä vanhempien koulutustausta tai opiskelijan maahanmuuttajatausta näytä vaikuttavan juurikaan korkeakouluopintojen läpäisyyn.Suomessa akateemisten perheiden lapset suosivat yliopistoa ammattikorkeakoulun sijaan aiemmasta opiskelumenestyksestä riippumatta. Heikolla todistuksella yliopiston portit eivät kuitenkaan aukea, ja tällöin myös korkeasti koulutettujen perheiden lapset päätyvät ammattikorkeakouluihin. Sosiaalisesti valikoivin koulutusala on lääketiede, ja alan tutkinto tuottaa myös parhaimmat palkkiot työelämässä. Aloituspaikkamäärien lisäys kilpailluimmilla aloilla voisi vähentää korkeakoulukentän horisontaalista eriytymistä.Todistusvalinta voi vähentää alojen sukupuolittaista eriytymistäSuomessa miehiä valikoituu korkeakoulutukseen naisia vähemmän, mutta koulutukseen hakeutuvilla miehillä on naisia paremmat mahdollisuudet tulla valituksi. Todistusvalinnan lisääminen näyttää lisäksi parantaneen entisestään miesten sisäänpääsymahdollisuuksia. Todistusvalinta lisäsi viime vuonna naisten hakeutumista ja sisäänpääsyä miesten suosimille aloille, mutta ei miesten hakeutumista naisten aloille. Pitkällä aikavälillä alojen sukupuolen mukainen segregaatio voi siis lieventyä, kun miehille vapautuu paikkoja naisten suosimilta aloilta.Hankkeen tuottamaa tietoa hyödynnetään käynnissä olevan korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelman valmistelussa. Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
NordenBladet — Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli tammikuun lopussa yhteensä 332 800 työtöntä työnhakijaa. Se on 81 200 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden määrä väheni edellisestä kuusta 24 500:lla. Työttömien työnhakijoiden lukumäärä sisältää myös kokoaikaisesti lomautetut. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksesta.Koko maassa oli lomautettuna tammikuun lopussa 75 100 henkilöä, mikä on 50 700 enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä 57 800 henkilöä, mikä on 39 400 enemmän kuin edellisen vuoden tammikuussa. Joulukuusta kokoaikaisesti lomautettujen määrä väheni 20 000:lla.Pitkäaikaistyöttömiä eli yhdenjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 93 400, mikä on 30 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 120 900 eli 26 500 enemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 9 500 enemmän kuin edellisen vuoden tammikuussa eli yhteensä 40 200. Nuorten työttömyyksistä päättyi ennen kolmen kuukauden työttömyyttä tammikuussa 51,7 prosenttia, mikä on 12,8 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.Uusien avoimien työpaikkojen määrä väheniUusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoihin tammikuun aikana 83 600 eli 9 200 vähemmän kuin edellisen vuoden tammikuussa. Kaikkiaan TE-toimistoissa oli tammikuussa avoinna 129 900 työpaikkaa, mikä on 16 400 vähemmän kuin vuosi sitten.Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli tammikuun lopussa 112 300 henkilöä, mikä on 3 600 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näitä palveluita ovat esimerkiksi palkkatuki, työvoimakoulutus, työkokeilu ja omaehtoinen opiskelu.Tilastokeskus: Työttömyysaste 8,7 prosenttiaTilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli tammikuussa 61 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysaste oli 69,9 prosenttia, mikä on 2,0 prosenttiyksikköä matalampi kuin edellisen vuoden tammikuussa. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 235 000, mikä oli 41 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 8,7 prosenttia eli 1,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin.Tiedote Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen muutoksista vuoden 2021 alusta: https://www.stat.fi/til/tyti/tyti_2020-12-22_uut_001.htmlTyönvälitystilaston ja työvoimatutkimuksen keskeiset erot:Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastoon sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. TEM:n Työnvälitystilaston lähteenä on TE-toimistojen asiakasrekisteri, kun taas Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on otostutkimus.TEM:n Työnvälitystilastossa työttömyyden määritelmänä on, ettei henkilöllä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Lisäksi Työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautetut luetaan työttömiin, mutta päätoimisia opiskelijoita ei. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen työttömyyden määritelmä on tiukempi: se edellyttää työttömiltä aktiivista työnhakua edeltävien 4 viikon aikana ja valmiutta ottaa työtä vastaan seuraavien 2 viikon aikana. Kansainvälisesti vertailukelpoisena Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuottaa viralliset työttömyysluvut.Lisätietoja tilastojen eroista: https://tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2019-09-13_men_001.html
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö avaa kolme valtionavustushakua, jotka tukevat mielenterveysstrategian toteuttamista. Hankkeissa vahvistetaan mielenterveysosaamista kunnissa, ehkäistään itsemurhia ja kehitetään työelämään kuntouttavia mielenterveyspalveluita.Täydentävässä valtionavustushaussa on jaossa yhteensä 5,8 miljoonaa euroa. Avustusta voi hakea 9.4.2021 saakka. Vuoden 2021 valtionavustushaut
NordenBladet — Lausuntotiivistelmä työryhmän ehdotuksesta seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistukseksi on valmistunut.Lausuntokierros järjestettiin 14.7.-30.9.2020, ja sen aikana lausuntoja tuli 57.
Seksuaalirikossäännösten uudistamista kokonaisuudessaan kannatettiin. Ehdotetuista toteuttamistavoista saatu lausuntopalaute oli laajaa ja osin jakautunutta.
NordenBladet — Oikeusministeriö on asettanut työryhmän kielipoliittisen ohjelman valmistelua varten.Tavoitteena on edistää kielen elinvoimaisuutta, kielellisten oikeuksien toteutumista ja kielten käyttömahdollisuuksia. Ohjelmassa otetaan huomioon muut kuin Suomessa puhutut kansalliskielet, erityisesti saamen kielet, romanikieli, karjalan kieli ja viittomakielet.Valmisteluryhmän toimikausi on 1.3. – 31.12.2021. Puheenjohtajana toimii oikeusministeriön yksikön päällikkö, kieliasiainneuvos Corinna Tammenmaa. Tavoitteena on, että kielipoliittinen ohjelma hyväksytään vuoden 2021 aikana.Kielipoliittinen ohjelma on osa hallitusohjelman kielipoliittisia uudistuksia, joihin kuuluvat myös uudistettu kansalliskielistrategia sekä kieli-ilmapiirin parantamiseen tähtäävä hanke. Lisätietoa hankkeesta
NordenBladet — Avoin Puolue r.p. ja Suomen Kommunistinen Puolue r.p. on merkitty oikeusministeriössä pidettävään puoluerekisteriin. Puoluerekisterissä on lisäyksen jälkeen 20 puoluetta.
NordenBladet — Yliopistojen itsehallinto on turvattu perustuslaissa ja hallinnon yleiset puitteet yliopistolaissa. Hallinnollista autonomiaa selvittäneen ryhmän mukaan laintasoisen sääntelyn ei tule olla nykyistä yksityiskohtaisempaa. Ryhmä katsoo, että monet yliopistojen hallinnon haasteet ja ongelmat ovat ratkaistavissa yliopistojen omassa päätösvallassa olevilla johtosäännöillä, kehittämällä johtamista ja muuttamalla toimintatapoja.Selvittäjäryhmä katsoo, että ylioppilaskuntien automaatiojäsenyyden poistamiselle ei löydy välittömiä perusteita. Vakiintuneen perustuslakitulkinnan mukaisesti ylioppilaskunnat ovat perinteinen osa itsehallinnon omaavaa yliopistoa ja ylioppilaskunnilla on merkittävä osuus yliopistojen hallinnossa.Tampereen yliopistoon liittyvänä erityiskysymyksenä selvittäjäryhmä tutki, pitäisikö lailla täsmentää se, kuka voi toimia yliopiston monijäsenisen hallintoelimen puheenjohtajana säätiöyliopistoissa. Tämä ei ryhmän näkemyksen mukaan ole tarpeen, vaan asia voidaan jättää säätiömuotoisten yliopistojen itsensä päätettäväksi. Puheenjohtajan valintaa koskeva yksityiskohtaisempi sääntely yliopistolaissa voitaisiin nähdä jo kertaalleen yliopistoille annetun sääntelyvallan luovuttamisena yliopiston oman autonomian piiristä sen ulkopuolelle. Tampereen yliopiston johtosääntöä on jo muutettu siten, että sen monijäsenisen hallintoelimen eli konsistorin puheenjohtaja on nyt valittava jäsenten keskuudesta.Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman selvittäjäryhmän tehtävänä oli toteuttaa arviointi autonomian tilasta eri hallintomuotoisten yliopistojen sisällä sekä autonomian suhteesta perustuslain vaatimuksiin. Ryhmä luovutti selvityksensä opetus- ja kulttuuriministeriölle 1. maaliskuuta. Tavoite arvioinnin tekemisestä on kirjattu pääministeri Marinin hallituksen ohjelmaan.Kesällä 2020 asetetun selvittäjäryhmän puheenjohtajana toimi OTT, VTT Pekka Hallberg. Selvittäjäryhmän jäseniä olivat HTT Teuvo Pohjolainen, dekaani Pia Letto-Vanamo, professori Maija S. Peltola ja professori Jussi Kivistö.Yliopistojen autonomian tilan lisäksi ryhmä arvioi, onko ylioppilaskunnan automaatiojäsenyydelle hyväksyttäviä ja oikeasuhtaisia perusteita perustuslaissa turvatun yhdistymisvapauden kannalta. Perustuslakivaliokunta on edellyttänyt lausunnossaan asian arvioimista. Ryhmän tehtävänä oli myös arvioida, olisiko yliopistolakia tarpeen täsmentää säätiöyliopiston yhteisen monijäsenisen hallintoelimen puheenjohtajan valinnan osalta. Sen arvioinnin taustalla oli eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätös.– Haluan lausua lämpimät kiitokseni selvittäjäryhmälle. Tehty selvitys on kattava ja perusteellinen. Selvitys antaa tilannekuvan autonomian tilasta yliopistokentällämme, perustuslain turvaaman itsehallinnon sisällöstä ja yliopistoihin kohdistuvista vaatimuksista kansainvälisessä kilpailussa. Selvitys vastaa myös kysymykseen, onko ylioppilaskunnan automaatiojäsenyys sopusoinnussa perustuslain yhdistymisvapauden kanssa. Nyt kun selvitystyö on valmistunut, valtioneuvostolla on edellytykset tehdä johtopäätökset siitä ja arvioida, onko mahdollisille toimenpiteille tarvetta, toteaa tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko.Opetus- ja kulttuuriministeriö järjestää autonomiaselvityksen johtopäätöksistä ja suosituksista keskustelutilaisuuden sidosryhmille kevään aikana. Aiheesta voi keskustella myös otakantaa.fi-palvelussa.Selvittäjäryhmän tukena toimi seurantaryhmä, jossa edustettuina olivat Professoriliitto, Tieteentekijöiden liitto, Ammattiliitto Pro, Opetusalan ammattijärjestöstä (OAJ), Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Sivistystyönantajat ja Suomen yliopistojen rehtorineuvosto (UNIFI). Selvitystyön laadinnassa on hyödynnetty osallistavia työtapoja. Selvittäjäryhmä on kuullut seurantaryhmän lisäksi opiskelijoita, henkilöstöä, säätiöyliopistojen perustajia, yliopistojohdon ja hallinnon edustajia sekä eri sidosryhmiä laajasti.Selvittäjäryhmän raporttiRaportin kuvailulehti
NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö on valinnut kahdeksan hakijaa jatkoon eurooppalaisten digitaalisten innovaatiohubien valintaprosessissa. Hubien tehtävänä on tukea yrityksiä ja julkista sektoria digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisessä ja käyttöönotossa.Suomen ehdokkaat eurooppalaisiksi digitaalisiksi innovaatiohubeiksi ovat:FAIR – Finnish AI Region (vastuutaho Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy)SIX Manufacturing EDIH (Tuotekehitys Oy Tamlink)Location Innovation Hub (LIH) (Maanmittauslaitos / Paikkatietokeskus FGI)5STAR eCorridors (DIMECC Oy)WellLake EDIH (Business Jyväskylä)HealthHub Finland (Turku Science Park Oy)Robocoast EDIH Consortium (Prizztech Oy)Arctic-EDIH (Oulun yliopisto)Suomessa on paljon osaamista digitalisaation hyödyntämiseenEurooppalaiset digitaaliset innovaatiohubit (European Digital Innovation Hubs, EDIH) eli digitaali-innovaatiokeskittymät ovat osa EU:n uutta Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaa. Ne toimivat digi-investointeja sekä erityisesti pk-yritysten digitalisaatiota vauhdittavina palvelukeskuksina. Hubien toiminnan on oltava voittoa tavoittelematonta.– Valituissa eri toimijoiden yhteistyöhankkeissa tehdään työtä sen eteen, että digitalisaatiosta saadaan irti nykyistä enemmän kestävää kasvua. Eurooppalainen verkosto tukee parempien digitalisaatiopalveluiden kehittämistä, ja suomalaisilla on tähän työhön paljon annettavaa. Monipuolinen ja kyvykäs ehdokasjoukko takaa, että Suomesta voidaan eri tilanteissa valita riittävästi maantieteellisesti, teknologisesti ja sovellusalueiltaan sopivia ja laadukkaita hubeja osaksi EU:n laajuista verkostoa, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.Jäsenvaltioiden tulee valita ehdokkaansa innovaatiohubeiksi avoimella menettelyllä. Työ- ja elinkeinoministeriö järjesti 18.11.2020–15.1.2021 avoimen haun, johon tuli kymmenen hakemusta. Ehdokkaat arvioi riippumaton kahdeksanhenkinen arviointiraati, jonka jäsenillä on monipuolista osaamista elinkeinoelämän uudistumisesta, digitalisaatiosta, innovaatiotoiminnasta ja tieteestä. Hakemukset asetettiin järjestykseen raadin pisteytysten perusteella, minkä jälkeen ministeriö päätti jatkoon menevien ehdokkaiden lukumäärän.Ehdokkaista valitaan hubit EU:n kattavaan verkostoonNyt valitut ehdokkaat pääsevät osallistumaan rajattuun eurooppalaiseen hakuun, jossa Euroopan komissio valitsee digitaaliset innovaatiohubit. Ehdokkailla on mahdollisuus kehittää edelleen hakemuksiaan ja tarvitsemaansa yhteistyötä.Tämän hetkisten tietojen mukaan EU-haku avataan maaliskuussa, se on avoinna vähintään kymmenen viikkoa, ja tulokset ovat selvillä viimeisellä vuosineljänneksellä.Suomen hubien lukumäärä on enintään neljä. EU:n kattavan, jopa noin 200 hubin verkoston luomiseksi EU-rahoitus on jaoteltu jäsenvaltioittain. Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta on suunniteltu varattavan noin 14,8 miljoonaa euroa Suomen hubien rahoitukseen vuosina 2021–2027. Työ- ja elinkeinoministeriö jatkaa valmisteluja hubien kansalliseksi rahoittamiseksi ja tukemiseksi osana liiketoiminnan digitalisaation vauhdittamisen Tekoäly 4.0 -ohjelmaa.TEM käynnistää keväällä sekä tulevia EDIH:ejä että muita digitaalisia innovaatiohubeja ja vastaavia toimijoita tukevan ja koordinoivan toiminnan valmistelun.
