NordenBladet — Digi- ja väestötietovirasto lähettää kuntavaalien äänioikeusilmoitukset maaliskuun aikana. Ilmoitusten mukana lähetetään myös ohjeet terveysturvallisesta äänestämisestä.Äänioikeusilmoitukset lähetetään postitse. Jos äänioikeutettu on ilmoittanut vastaanottavansa viranomaistiedotteet sähköisesti, ilmoitus äänioikeudesta lähetetään Suomi.fi-palveluun.Äänioikeusilmoitukseen on merkitty vaalipäivän äänestyspaikka ja kunnan keskusvaalilautakunnan yhteystiedot. Liitteenä on myös luettelo äänioikeutetun lähialueen ennakkoäänestyspaikoista sekä ohjeet turvalliseen äänestämiseen koronaepidemian aikana.Kuntavaaleissa ovat äänioikeutettuja ne viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävät henkilöt, joilla on kotikunta Suomessa. Kuntavaalit toimitetaan huhtikuussa 2021. Vaalipäivä on sunnuntai 18. huhtikuuta. Ennakkoäänestys järjestetään kotimaassa 7.-13.4.2021 ja ulkomailla 7.-10.4.2021.Digi- ja väestötietovirasto on perustanut vuoden 2021 kuntavaalien äänioikeusrekisterin pohjautuen väestötietojärjestelmässä 26.2.2021 olleisiin tietoihin. Äänioikeutettuja rekisterissä on noin 4 462 000.Vaalijärjestelyissä huomioidaan terveysturvallisuus Oikeusministeriö valmistelee kuntavaaleja yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Oikeusministeriö ja THL ovat laatineet ohjeet koronaturvallisesta äänestämisestä, jotka löytyvät osoitteesta www.vaalit.fi.
NordenBladet — Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä sai tiistaina katsauksen rakennusten ilmastoselvityksen asetusluonnoksesta. Asetus tukisi siirtymistä vähähiiliseen rakentamiseen ja mahdollistaisi hiilibudjettien säätämisen eri tyyppisille rakennuksille vuoteen 2025 mennessä.Rakennusten ilmastoselvityksestä kävisivät ilmi rakennuksen haitalliset ja hyödylliset ilmastovaikutukset, eli hiilijalan- ja kädenjälki, joiden arviointi perustuu yhteiseurooppalaisiin standardeihin ja kattaa koko rakennuksen elinkaaren. Laskentaa varten on kehitetty kansallinen päästötietokanta, joka julkaistiin avoimeen koekäyttöön 1.3.2021 samaan aikaan Suomessa ja Ruotsissa. Ilmastoselvitys tulisi jatkossa esittää rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Asetus sisältyy uudistettavaan maankäyttö- ja rakennuslakiin, joka lähetetään lausunnoille kevään aikana.”Teemme nyt maailmankin mittakaavassa uraauurtavaa työtä, jolla luodaan edellytykset ilmaston kannalta kestävälle tulevaisuuden rakentamiselle”, toteaa ilmasto- ja energiapoliittisen ministerityöryhmän puheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Ministerityöryhmä keskusteli myös siitä, miten julkisen sektorin ympäristöystävällisiä ajoneuvohankintoja koskevaa lakiluonnosta muokataan lausuntokierroksen palautteen perusteella. Uuden lain tarkoituksena on lisätä vähä- ja nollapäästöisten ajoneuvojen osuutta julkisen sektorin hankinnoissa, joita ovat esimerkiksi koulukuljetukset, jätteiden keruu, paikallisliikenteen bussipalvelut ja Kelan kuljetukset. Lailla pannaan täytäntöön EU:n puhtaita julkisia ajoneuvohankintoja koskevan direktiivin vaatimukset, joita tulee soveltaa 2. elokuuta 2021 alkaen. Hallituksen esitys lähetetään seuraavaksi lainsäädännön arviointineuvostolle, joka antaa lausunnon lakiluonnoksesta.Ministerityöryhmä sai tiedoksi Suomen ensimmäisen ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategian. Suomessa on tehty uraauurtavaa työtä ICT-alan ilmasto- ja ympäristöasioiden kokonaisvaltaisessa tarkastelussa, ja strategia on kansainvälisestikin ainutlaatuinen. Sen mukaan Suomi tähtää tieto- ja viestintäteknologian osaamisella ilmasto-ongelmien ratkaisijaksi. Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisee strategian 9. maaliskuuta 2021.Lisäksi ministerit kuulivat edellisen ilmastopolitiikan pyöreän pöydän viestejä toimialojen vähähiilitiekartoista ja valmistautuivat hallituksen puoliväliriiheen huhtikuussa.
NordenBladet — Yhteishakua perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin jatketaan koronavirustilanteesta johtuen. Kevään 2021 yhteishaku ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen sekä haut perusopetuksen jälkeisiin valmistaviin koulutuksiin ja vaativana erityisenä tukena järjestettävään ammatilliseen koulutukseen päättyvät 7.4.2021 klo 15.-Juuri nyt käynnissä oleva yhteishaku on historiallinen. Oppivelvollisuusuudistuksen myötä yhteishaku koskee ensimmäistä kertaa aivan jokaista peruskoulun päättävää nuorta, kun kaikki ysiluokkalaiset jatkavat peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen, lukioon tai esimerkiksi kymppiluokalle, sanoo opetusministeri Jussi Saramo.Yhteishakuun
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö ja aluehallintovirastot ovat käyneet keskustelua tartuntatautilain uusien toimivaltuuksien soveltamisesta ja tulkinnasta. Tartuntatautien torjunnan yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluvat STM:lle. Ministeriön on huolehdittava muun muassa valtakunnallisen ohjeistuksen avulla siitä, että hyvän hallinnon periaatteet ja perusoikeudet toteutuvat sovellettaessa tartuntatautilain mukaisia valtuuksia. STM on tartuntatautilain mukaisessa roolissaan antanut aluhallintovirastoille ohjausta päätöksentekoa varten tilanteessa, jossa valtakunnallinen tartuntojen ilmaantuvuus on pandemia-ajan korkeimmalla tasolla ja muuntoviruksen helpomman tartuttavuuden uhka valtakunnallisesti ja erityisesti HUS-alueella on ilmeinen.STM ja aluehallintovirastot ovat keskustelleet erityisesti tartuntatautilain 58g §:n tulkinnasta. Keskusteluissa on todettu, että lainsäädäntöä on mahdollista tulkita eri tavoin. STM:n näkemyksen mukaan lähtökohtana tulisi olla se tulkintavaihtoehto, joka parhaiten varmistaa ihmisten hengen ja terveyden suojaamisen sekä riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut kaikin käytettävissä olevin välttämättömin ja oikeasuhtaisin keinoin sekä perustuu parhaaseen saatavilla olevaan tietoon.Aluehallintoviraston vastuulla on tehdä varsinaiset päätökset mm. tilojen käytön edellytyksistä tai sulkemisesta alueellaan. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tänään tiedottanut, että sen 26.2. tekemä päätös tilojen sulkemisesta pääkaupunkiseudulla ja lähialueilla pysyy ennallaan. Aluehallintovirasto on toimivaltaisena viranomaisena tehnyt päätöksensä itsenäisesti. STM ja aluehallintovirastot jakavat näkemyksen epidemiatilanteen vakavuudesta ja viranomaisten velvollisuudesta toimia parhaansa mukaan kansalaisten perusoikeuksien turvaamiseksi. Tartuntatautien torjunnalla turvataan oikeutta elämään ja terveyteen sekä riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin, samalla kun sen edellyttämillä toimenpiteillä saatetaan puuttua muihin perusoikeuksiin.STM harkitsee parhaillaan tarvetta lainsäädännön täsmentämiselle, jotta toimeenpano paremmin vastaisi lainsäätäjän tahtoa.
NordenBladet — Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta keskustelivat tiistaina 2. maaliskuuta Yhdysvalloista. On myönteistä, että Yhdysvallat on sitoutunut monenväliseen yhteistyöhön ja kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän tukemiseen sekä mm. korostaa ilmastokysymyksiä.Kokouksessa keskusteltiin myös ajankohtaisista Kiinaan liittyvistä kysymyksistä. Lisäksi TP-UTVA keskusteli puolustusselonteon valmistelusta.
NordenBladet — Kyyjärven kuntaliitosselvitystä jatketaan Karstulan kunnan kanssa aiemman neljän kunnan liitosesityksen raukeamisen jälkeen.Kuntajakoselvittäjä Eero Laesterä teki Kyyjärven, Kivijärven, Karstulan ja Kannonkosken kuntien välillä erityisen kuntajakoselvityksen syksyllä 2020. Hän esitti, että kunnat yhdistyvät uudeksi Suomenselän kunnaksi vuoden 2022 alussa. Helmikuun 2021 puolivälissä Kyyjärven, Karstulan ja Kivijärven kuntien valtuustot hyväksyivät kuntajakoselvittäjän esityksen, mutta Kannonkosken valtuusto hylkäsi sen.Jos yhden tai useamman kunnan valtuusto ei hyväksy selvittäjän muutosehdotusta, selvittäjä voi kuntarakennelain mukaan tarvittaessa jatkaa selvitystä ensimmäisen selvityskierroksen perusteella valitsemiensa kuntien kanssa ja tehdä uuden kuntajaon muutosehdotuksen. Kuntajakoselvittäjä on päättänyt kuntien ja ministeriön kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen, että selvitystä jatketaan Kyyjärven ja Karstulan kuntien kesken. Näin ollen valtiovarainministeriö jatkaa kuntajakoselvittäjän toimikautta. Kuntajakoselvittäjä tekee yhdessä kuntien kanssa näitä kahta kuntaa koskevan uuden yhdistymisesityksen sekä päivittää yhdistymissopimuksen ja muut selvitysasiakirjat. Uusi yhdistymisesitys annetaan Kyyjärven ja Karstulan kuntien valtuustoille maaliskuun aikana.Ennen kuin yhdistymisesitys siirtyy Kyyjärven ja Karstulan hallitusten ja valtuustojen käsiteltäväksi, kuntien asukkaita kuullaan. Lisäksi kuntien asukkaille ja muille, jotka katsovat asian koskevan itseään, varataan mahdollisuus tehdä huomautus yhdistymisesityksestä.
NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko on myöntänyt lastenkulttuurikeskuksille ja lasten kulttuuritapatumille yhteensä 2 223 400 euroa. Avustuksilla edistetään lasten ja nuorten tasavertaista osallistumista taiteeseen ja kulttuuriin koko maassa.Ministeriö tukee 24 lastenkulttuurikeskuksen päivittäistä toimintaa lasten ja nuorten parissa tänä vuonna yhteensä 1 840 000 eurolla. Suurin osa lastenkulttuurikeskuksista tavoittaa lapsia ja nuoria usean kunnan alueella. Keskuksien yhteistyöverkosto, Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto sai tukea 140 000 euroa. Valtakunnallisesti merkittäville lasten kulttuuritapahtumille myönnettiin tukea yhteensä 243 400 euroa. Avustuksen saa 13 tapahtumaa kuten Pikkuprovinssi Seinäjoella, Bravo!-festivaali Helsingissä, Lasten Talvikarnevaalit Lahdessa ja Hippalot Hämeenlinnassa. Avustuksen tavoitteena on lisätä taiteen ja kulttuurin tasavertaista saatavuutta lapsille, vahvistaa alueen taide- ja kulttuurialan toimijoiden yhteistyötä, edistää lastenkulttuurikeskusten yhteistyötä koulujen, päiväkotien ja leikkipuistojen kanssa sekä tukea valtakunnallisesti merkittävien lasten kulttuuritapahtumien järjestämistä eri puolilla maata.Lisätietoa avustuksesta sekä myönnetyt avustukset
NordenBladet — Suomalaisnuoret ovat keskimäärin tyytyväisiä asumiseensa, kertoo ympäristöministeriön ja Nuorisoasuntoliitto ry:n teettämä kyselytutkimus. Kova kilpailu asunnoista ja korkea vuokrataso saavat kuitenkin nuoret tinkimään muusta elintasostaan.Ympäristöministeriön ja Nuorisoasuntoliitto ry:n (NAL) 2.3.2021 julkistaman kyselytutkimuksen tulosten perusteella suomalaisnuoret ovat keskimäärin tyytyväisiä asumisoloihinsa ja selviävät asumiseen liittyvistä kuluistaan pääosin hyvin. Oman asunnon löytäminen on kuitenkin monille nuorille vaikeaa, ja asumisen korkeat kulut edellyttävät esimerkiksi työntekoa opiskelujen ohella.”Kyselytutkimuksen tulosten perusteella nuorten halu elää yksilöllistä ja itsenäistä elämää on kasvanut entisestään. Vanhempien luota pois muuttaminen mahdollisimman aikaisin on yhä useamman toiveissa, mutta samalla halu kimppa-asumiseen on vähentynyt selvästi. Se aiheuttaa nuorille haasteita erityisesti alueilla, joilla asumisen hinta on kovin korkea”, sanoo ympäristöministeriön erityisasiantuntija Tuula Tiainen.Kyselytutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää 18-29-vuotiaiden nuorten asemaa asuntomarkkinoilla, nuorten asumismuotoja ja tyytyväisyyttä asumisen tapoihin ja tasoon. Samalla on kartoitettu myös asumiseen liittyviä tavoitteita, toiveita, ongelmia ja mielipiteitä, jotta nuorten asumismahdollisuuksia voitaisiin parantaa.Nyt tehty kyselytutkimus jatkaa 90- ja 2000-luvuilla tehtyjen tutkimusten sarjaa. Nuorten asumiseen liittyviä suunnitelmia, asenteita ja ongelmia on selvitetty 2000-luvulla kolme kertaa ja 90-luvulla kaksi kertaa. Säännöllisesti toistuvat selvitykset auttavat arvioimaan muutoksia, joita nuorten asuinoloissa ja asumiseen liittyvissä toiveissa ja tavoitteissa on tapahtunut.”Ympäristöministeriön tehtävänä on toteuttaa valtion asuntopolitiikkaa. Nuorten kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että pyrimme edistämään nuorten omien toiveiden mukaista ja hyvälaatuista asumista. Siksi on tärkeää seurata asumisessa ja asumistoiveissa tapahtuvia muutoksia”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Yksinasuminen lisääntynyt, omakotitalo edelleen mieluisin asumismuotoEdellisen kyselytutkimuksen jälkeen kerrostaloissa – erityisesti kerrostaloyksiöissä – asuvien nuorten osuus on kasvanut, ja lapsiperheitä on nuorten joukossa entistäkin vähemmän. Perheen perustamista lykätään yhä pidemmälle, mutta asumistilanteella ei koettu olevan siihen yhtä suurta vaikutusta kuin mitä aiemmin tehdyillä tutkimuskierroksilla on havaittu.Kerrostaloasumisen lisääntymisestä huolimatta omakotitaloa pidetään yhä myös nuorten keskuudessa mieluisimpana asumisvaihtoehtona, vaikka sen osuus onkin laskenut vuodesta 2005 alkaen (79 % > 59 %). Nuoret ovat myös hyvin omistusasumiseen suuntautuneita: kaksi kolmesta kertoo aikeista oman asunnon ostoon.Samaan aikaan kyselyn tulokset kertovat kuitenkin omistusasumisen vähentyneen ja vuokralla asumisen lisääntyneen nuorissa ikäluokissa. Ensiasuntojen ostaminen oli nykyistä yleisempää 2000-luvun alkupuolella, ja ne ostettiin nuorempana kuin nykyisin. Vaikka omistusasuminen onkin nuorten toiveissa, näkee yli puolet asunnon ostoa harkitsevista vastaajista omistusasumisen realistiseksi vasta noin 4-10 vuoden päästä tai myöhemmin.Kyselytutkimuksen ovat tehneet Timo Myllymäki, Sakari Sandqvist ja Pauliina Aho Taloustutkimus Oy:stä sekä Anna Strandell Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE).Nuorten Asuminen 2020 –kyselytutkimusNuorisoasuntoliitto ry (NAL)
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö avasi viime vuonna Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitushaun valtakunnallisille hankkeille, joilla pyritään ehkäisemään tai lieventämään koronaviruskriisin aiheuttamia vaikutuksia. Ministeriö sai yhteensä 117 hakemusta, ja rahoitus myönnettiin yhdeksälle hankkeelle.Rahoitushaussa oli kaksi pääteemaa: osallisuus ja köyhyyden torjunta sekä tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen.Lisäksi viidelle jo aiemmin käynnistetylle hankkeelle myönnettiin niin sanottua koronalisää. Nämä hankkeet liittyvät osallisuuteen ja työhyvinvointiin, ja ne saivat yhteensä noin 700 000 euron lisärahoituksen”Olen koronaepidemian alusta saakka kantanut huolta rajoitustoimien sosiaalisista vaikutuksista. Toivon, että nämä Euroopan sosiaalirahaston avustukset voivat omalta osaltaan ehkäistä koronakriisin vaikutuksia hyvinvointiin ja eriarvoisuuteen”, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen. Haavoittuvien ryhmien palvelut varmistettavaSosiaalista osallisuutta lisäämään ja köyhyyttä ehkäisemään etsittiin hankkeita, jotka voivat parantaa haavoittuvien ryhmien tilannetta koronaviruskriisin aikana ja sen päätyttyä. Poikkeusoloissa on huolehdittava erityisesti mielenterveys-, päihde- ja kriisityön jatkumisesta sekä monien erityisryhmien – kuten asunnottomien tai lastensuojelun asiakkaiden – palvelujen turvaamisesta. Rahoitus myönnettiin neljälle hankkeelle:Korona yhteiskunnan marginaaleissa (KoMa) – Toteuttajat Tampereen korkeakoulusäätiö, Helsingin yliopisto, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Porin Sininauha ry.Yhdessä aikuisuuteen – elämässä eteenpäin (YEE) – Toteuttajat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsingin Diakonissalaitos, Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Pesäpuu ry.Eteenpäin. Itsenäistymisen tukea digitaalisesti kasvukeskuksiin – Toteuttajat SPR:n Nuorten turvatalo ja Diakonissalaitoksen Vamos nuorten palvelut.Vammaisten ja ulkomaalaistaustaisten ihmisten selviäminen poikkeus- ja kriisitilanteissa – Tulevaisuutta luomassa covid-19-kokemusten pohjalta – Toteuttajat Kehitysvammaliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Suomen Kuntaliitto.Hankkeita rahoitettiin yhteensä noin 4,32 miljoonalla eurolla.Joustavat työyhteisöt, hyvinvoivat työntekijätTuottavuuden ja työhyvinvoinnin teemaan toivottiin hakemuksia hankkeilta, joilla parannetaan työelämässä olevien toimintakykyä sekä työyhteisöjen uudistumiskykyä poikkeusoloissa.Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin teemaan liittyvää rahoitusta myönnettiin viidelle hankkeelle:Kuljettajat ja kuljetusyritykset kunnossa valmiina jälleenrakentamiseen – Toteuttajat Tamora Oy ja Motivire Oy.Hyvinvoiva terveydenhuolto – Toteuttajat Laurea-ammattikorkeakoulu Oy, AtCare Oy ja Sairaanhoitajaliitto ry.Sisu työelämässä – Toteuttajat Helsingin yliopisto ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.Poikkeustila ja resilienssi tapahtumatalouden organisaatioissa – Toteuttaja Tampereen korkeakoulusäätiö.Mielenterveyttä ja työkykyä mielenterveysosaamista kehittämällä ja alueellista yhteistyötä tekemällä (MYÖTE) – Toteuttajat Työterveyslaitos, Itä-Suomen yliopisto, Helsingin yliopisto sekä MIELI Suomen Mielenterveys ry.Näitä hankkeita rahoitettiin noin 1,88 miljoonalla eurolla.
NordenBladet — Ympäristöministeriö ilmoittaa haettavaksi vuoden 2021 valtionavustuksen lajien uhanalaisuusarvioinnista vastaavien työryhmien ja muiden uhanalaisten lajien suojelua edistävien työryhmien hankkeisiin, uhanalaisimpien lajien suojelutoimiin sekä uhanalaisuusarviointia palvelevaan lajiston valtakunnalliseen seurantaan. Hakuaika alkaa 2.3.2021 ja hakemukset tulee toimittaa ympäristöministeriölle viimeistään 23.3.2021.1. Avustuksen kohteena oleva toimintaAvustuksen ensisijaisena kohteena on Suomen perhos- ja sienilajien uhanalaisuusarvioinnin edellyttämä pitkäjänteinen työ eliötyöryhmissä sekä siihen liittyvät hankkeet, kuten lajien esiintymien kartoitukset ja seuranta, tiedon kokoaminen ja lajien suojelun edistäminen. Lisäksi avustusta voidaan käytettävissä olevan määrärahan puitteissa myöntää myös muuhun lajien uhanalaisuusarviointia palvelevaan luonnonsuojelulain soveltamisalaan kuuluvan lajiston valtakunnalliseen seurantaan sekä luonnonsuojelulain soveltamisalaan kuuluvien, korkeassa häviämisriskissä olevien lajien lajikohtaisten työryhmien hankkeisiinja erityisten suojelutoimenpiteiden toteuttamiseen. Avustukset maksetaan ympäristöministeriön momentilta 35.10.21 (Eräät luonnonsuojelun menot). Tässä ilmoituksessa tarkoitettuun toimintaan on vuodelle 2021 varattu enintään 160 000 euroa. Valtionavustukset ympäristöministeriön hallinnonalalla edistävät ministeriön kannalta myönteisiä yhteiskunnallisia arvoja ja vaikutuksia sekä ministeriön strategisia tavoitteita. Valtionavustukset ovat harkinnanvaraisia etuuksia.2. Edellytykset hakijallePerhos- ja sienilajeihin keskittyvillä työryhmillä on oltava käytännössä osoitettu kokemus ja osaaminen lajien uhanalaisuusarvioinnin edellyttämistä tietotarpeista sekä erinomainen asiantuntemus kohteena olevasta eliöryhmästä. Muun kuin uhanalaisuusarviointiin liittyvän toiminnan osalta hakijoilla on oltava riittävä osaaminen ja kohteena olevien lajien tuntemus.Hakijan tulee olla yhteisö. Hakija ei voi olla yksityishenkilö eikä toiminimi.3. Avustuksen hakeminenAvustus haetaan kirjallisesti ympäristöministeriöstä 23.3.2021 mennessä. Hakemukset toimitetaan allekirjoitettuina ja skannattuina ympäristöministeriön kirjaamoon, [email protected], tai allekirjoitettuina ympäristöministeriöön postiosoitteeseen PL 35 Valtioneuvosto tai käyntiosoitteeseen Ritarikatu 2B. Sähköpostin osoitekenttään tai kirjeeseen merkitään ”Valtionavustushaku, Dnro VN/5276/2021”.Vapaamuotoisessa hakemuksessa tulee kuvata haettavan avustuksen kohteena oleva keskeinen toiminta vuonna 2021 sekä eritellä mahdolliset palkkakulut ja palkkiot, seminaari- ja kokouskulut, maastokäynneistä aiheutuvat kulut sekä mahdolliset muut erityiset kulut. Hakemuksessa on oltava hankesuunnitelma, jossa tulee olla haettavan avustuksen määrä hankkeen rahoitussuunnitelma: kokonaisbudjetti, muista rahoituslähteistä (esim. kunta, muut ministeriöt, säätiöt/yritykset/yksityiset tuet) haettavat rahoitukset sekä haettavan avustuksen määrä ja kokonaisbudjetin suunniteltu jakautuminen menolajeittain tarvittaessa hankeorganisaatio ja tärkeimmät sidosryhmät nimettynä liitteinä voidaan toimittaa muita toteutukseen olennaisesti liittyviä tietoja hakijan harkinnan mukaan. hakijan yhteystiedot allekirjoitus. Hakemukseen on liitettävä selvitys yhteyshenkilön oikeudesta toimia yhteisön lukuun (nimenkirjoitusoikeus).4. Valtionavustuspäätökset Ympäristöministeriö tekee hakijoille hakuajan päätyttyä kirjallisen valtionavustuspäätöksen, myönteisen tai kielteisen. Tukea on mahdollista myös myöntää vähemmän kuin mitä on haettu. Avustusten harkintaa tehdään hakijoiden toimittamien hakemusten perusteella, valtionavustuslain 5 §:n ja 7 §:n mukaisesti. Avustusta harkittaessa otetaan huomioon hakijan edellytykset hakemuksen kohteena olevan toiminnan järjestämiseksi sekä sen maantieteellinen kattavuus ja vaikuttavuus. Päätökset pyritään tekemään 9.4.2021 mennessä. Avustuspäätös sisältää ehdot, joita avustuksen saajan tulee noudattaa. Avustus maksetaan avustuspäätöksen nojalla yhdessä erässä hakijan ilmoittamalle tilille.5. Raportointi ja kirjanpito Avustuksen saajan tulee antaa valtionavustuslain 12 ja 14 §:n perusteella valtionapuviranomaiselle avustuksen maksamiseksi oikeat ja riittävät tiedot.Ministeriöllä on oikeus suorittaa valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa tarpeellisia valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia. Jos valtionavustus on myönnetty käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan hankkeeseen tai toimintaan, ministeriöllä on oikeus tarvittaessa tarkastaa valtionavustuspäätöksen mukaista toimintaa tai hanketta toteuttavan taloutta ja toimintaa. Valtionavustuksen saajan on korvauksetta annettava tarkastusta suorittavalle virkamiehelle ja tilintarkastajalle kaikki tarkastuksen kannalta tarpeelliset tiedot ja selvitykset, asiakirjat, tallenteet ja muu aineisto sekä muutoinkin avustettava tarkastuksessa.Valtionavustuksen saajan tulee viipymättä palauttaa virheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti saamansa valtionavustus tai sen osa. Valtionavustuksen saajan tulee palauttaa valtionavustus tai sen osa myös, jos sitä ei voida käyttää valtionavustuspäätöksessä edellytetyllä tavalla. 6. Sovellettava lainsäädäntöYmpäristöministeriön myöntämät avustukset ovat harkinnanvaraisia. Valtionavustuksista säädetään valtionavustuslailla (688/2001), jota sovelletaan valtionavustuksen myöntämisen perusteisiin sekä myöntämiseen, maksamiseen, käyttämiseen, käytön valvontaan ja takaisinperintään sekä niihin liittyviin menettelyihin. Tässä hakukuulutuksessa tarkoitetut avustukset myönnetään valtionavustuslain mukaisina erityisavustuksina hakemuksen kohteena olevaan toimintaan ja toimenpiteisiin.Valtionavustukset myönnetään hakemuksesta. Avustuksen saamisen edellytyksiä valtionavustuslain nojalla ovat: käyttötarkoituksen yhteiskunnallinen hyväksyttävyys valtionavustuksen perusteltavuus avustukselle asetettujen tavoitteiden kannalta tarpeellisuus hankkeen tai toiminnan laatuun, laajuuteen ja muihin tukiin nähden sekä avustuksen kilpailuneutraalisuus.Hallintoasioiden menettelyllistä suorittamista ohjaa hallintolaki (434/2003), jossa säädetään mm. asioiden käsittelystä viivytyksettä, asioiden selvittämisvelvollisuudesta ja päätösten perustelemisesta. Valtionavustuksia käsiteltäessä on hallintolain säännökset huomioitava. Muutoksenhaussa noudatetaan hallintolainkäyttölakia (586/1996). Oikaisuvaatimus on tehtävä päätöksen tehneelle valtionapuviranomaiselle eli ympäristöministeriölle. Valtionapuviranomaisen oikaisuvaatimukseen antamaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.
