NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaArno Liukko, hallitusneuvos p. 0295 160 175
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (ministeri Haatainen)Minna Pajumaa, finanssineuvos p. 0295 160 147
– Valtionyhtiön pääomittaminen Valtioneuvoston kanslian oikeuttaminen Suomen valtion puolesta pääomittamaan Finavia Oyj:täMerja Saaritsa-Lantta, hallinnollinen notaari p. 0295 160 270
– Valtioneuvoston jäsenten vuosilomaan rinnastettavat vapaatUlkoministeriöTarja Kangaskorte, lähetystöneuvos p. 0295 350 292
– Yhdistyneiden kansakuntien naisten asemaa käsittelevän toimikunnan (Commission on the Status of Women, CSW) 65. istunto 15.3.-26.3.2021 New YorkissaOikeusministeriöSusanna Siitonen, lainsäädäntöjohtaja, yksikönpäällikkö p. 0295 150 083
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rajat ylittävissä siviili- ja rikosoikeudellisissa menettelyissä käytettävästä tietokoneistetusta viestintäjärjestelmästä (e-CODEX-järjestelmä) ja asetuksen (EU) 2018/1726 muuttamisestaLauri Rautio, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 380
– Valtioneuvoston päätös selitysten antamisesta keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevaan eurooppalaiseen yleissopimukseenVirpi Koivu, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 071
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveiksi puitepäätöksen 2002/465/YOS ja direktiivin 2014/41/EU muuttamisesta niiden mukauttamiseksi henkilötietojen suojaa koskeviin EU:n sääntöihinPuolustusministeriöRiikka Pitkänen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 140 054
– Puolustustarvikkeiden vientiluvan myöntäminen Sako Oy:lle Kanadaan
– Puolustustarvikkeiden vientiluvan myöntäminen Sako Oy:lle Etelä-Afrikkaan
– Puolustustarvikkeiden vientiluvan myöntäminen Robonic Ltd Oy:lle IntiaanValtiovarainministeriöJuha Majanen, valtiosihteeri kansliapäällikkönä p. 0295 530 247
– Eduskunnan kirjelmä Suomen kestävän kasvun ohjelma (EK 7/2021 vp – VNS 6/2020 vpIsmo Mäenpää, hallitusneuvos p. 0295 530 231
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan unioniin saapuvien tai sieltä poistuvien käteisvarojen valvonnasta ja siihen liittyviksi laeiksiJukka Kekkonen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 530 269
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin tullialan yhdennetyn palveluympäristön perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 952/2013 muuttamisesta (EU:n tullialan yhdennetty palveluympäristö)Krista Sinisalo, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 248
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta neuvoston asetukseksi hallinnollisesta yhteistyöstä valmisteverotuksen alalla annetun asetuksen (EU) No 389/2012 muuttamisesta sähköisten rekisterien sisällön osalta (hallinnollinen yhteistyö valmisteverotuksen alalla)Jonna Kuparinen, hallitussihteeri p. 0295 530 182
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvopaperimarkkinalain 7 luvun 5 §:n väliaikaisesta muuttamisestaOpetus- ja kulttuuriministeriöAntti Randell, hallitusneuvos p. 0295 330 173
– Opetus- ja kulttuuriministeriön neuvottelevan virkamiehen määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminenMaa- ja metsätalousministeriöErkki Arnkil, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 127
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten kuljetuksesta annetun lain muuttamisestaLeo Olkkonen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 300
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kiinteistönmuodostamislain ja eräiden muiden lakien muuttamisestaTapio Hakaste, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 152
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain muuttamisestaJuha Vanhatalo, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 347
– Valtioneuvoston asetus vuodelta 2020 maksettavasta pohjoisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 9 §:n muuttamisestaLiikenne- ja viestintäministeriöJussi Luomajärvi, yksikön johtaja, hallintojohtaja p. 0295 342 471
– Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiEero Salojärvi, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 123
– Valtioneuvoston asetus Maailman postiliiton yleissopimuksen toisesta lisäpöytäkirjastaTyö- ja elinkeinoministeriöSeija Jalkanen, johtava asiantuntija p. 0295 048 952
– Valtuuskunnan asettaminen Kansainvälisen työjärjestön (ILO) 341. hallintoneuvoston kokoukseen 15. – 27.3.2021Maija Lönnqvist, johtava asiantuntija (lakimies) p. 0295 047 105
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisestaSosiaali- ja terveysministeriöRiitta Kokko-Herrala, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 345
– Hallituksen esitys eduskunnalle eläkesäätiöitä, eläkekassoja ja vakuutuskassoja koskevaksi lainsäädännöksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksiArita Kaario, vanhempi hallitussihteeri p. 0295 163 522
– Sosiaali- ja terveysministeriön hallitussihteerin viran täyttäminenMarko Leimio, hallitussihteeri p. 0295 163 564
– Eduskunnan kirjelmä eduskunnan käsittelemän Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomuksen 2019 johdosta (EK 4/2021 vp – K 7/2020 vp)YmpäristöministeriöCharlotta von Troil, lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 364
– Valtuuskunnan asettaminen Itämeren suojelukomission (HELCOM) 42. vuosikokoukseen 17.–18.3 2021Anna Leppäkoski, neuvotteleva virkamies p. 0295 250 206
– Ympäristöministeriön ympäristöneuvoksen viran täyttäminen
– Ympäristöministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksi

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tenojoen lohikantojen elpyminen ei ole edennyt ennakoidusti. Kaikuluotaustulosten perusteella Tenoon nousi viime kesänä kutemaan vain reilut 14 000 lohta. Tämä on alle puolet vuoden 2018 lohimäärästä, joka ei sekään ollut kovin korkea. Tilanteen vuoksi kalastusta on vähennettävä entisestään, jotta lohikannat saataisiin elpymään. Heikko tilanne on tunnistettu valtiotasolla Suomessa ja Norjassa, jonka lisäksi huono lohen nousu on havaittu paikan päällä Tenojokilaaksossa. Ensi kesän kalastuksesta neuvotellaan parhaillaan Suomen ja Norjan välillä.Suomen ja Norjan yhteinen tutkimusryhmä on arvioinut tuoreessa raportissaan, että lohien määrä on alhainen jo, kun ne palaavat kohti rannikkoa. Tutkijoiden mukaan tärkeimmissä lohikannoissa kalaa ei riitä lainkaan kalastettavaksi, jos tavoitteena on saada riittävästi emoja kutualueille. Tenon latvahaarat, Karasjoki, Jiesjoki ja Inarinjoki, sekä Tenon pääuoma kattavat noin 80 prosenttia koko Tenon poikastuotantoalueista. Näihin jokiin palaavista lohista kalastetaan yleensä runsas puolet ennen kuin ne pääsevät kutupaikoilleen.Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä jakaa huolen Tenon lohikantojen tilasta. – Elinvoimaiset lohikannat Teno-joella ovat tärkeä osa alueen saamelaiskulttuuria ja perusta matkailu- ja vapaa-ajan kalastukselle. Ratkaisuja tilanteeseen haetaan yhdessä vesialueen omistajien, paikallisten kalastajien ja yrittäjien kanssa. Jos kalastusta rajoitetaan, ratkaisun on oltava tasapainoinen Suomen ja Norjan sekä eri kalastajaryhmien välillä, Leppä painottaa. Suomi pitää myös välttämättömänä, että lohikantojen elpymistä edistetään koko niiden elinkierron alueella joelta vuonoon ja merialueelle. Lohikantojen tilan vuoksi kalastajien on syytä varautua siihen, että Tenon lohille on tulevana kesänä annettava aiempaa paremmat mahdollisuudet päästä kutupaikoilleen. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta. Esityksen perusteella jää epäselväksi, millaisia kannusteita potentiaalisilla tuen hakijoilla on ennaltaehkäiseviin toimiin.Esityksen tavoitteena on ensisijaisesti rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäiseminen ennalta ja toissijaisesti aiheutuneiden vahinkojen korvaaminen, kun vahingosta aiheutuvien kustannusten sietäminen olisi yksityishenkilölle tai yritykselle kohtuutonta.Arviointineuvosto kiinnittää huomiota, että esityksessä käsitellään hyvin vähän vaikutuksia avustusten hakijoille. Esityksessä tulisi tarkentaa kannusteita potentiaalisille tuen saajille ennaltaehkäistä vahinkoja ja arvioida näiden avustusten mittaluokkaa. Potentiaaliset avustusten hakijat ovat kuitenkin olennaisessa roolissa, koska lain pääpaino on vahinkojen ennaltaehkäisyssä. Esitysluonnoksessa on havainnollinen kuvaus rauhoitettujen eläinten aiheuttamista vahingoista, vahinkoa aiheuttavista eläimistä ja vahingoista nykyisin maksettavista korvauksista. Esityksen vaikutusarviot ovat kuitenkin puutteellisia. Esityksessä tulisi arvioida suuntaa antavasti esityksen vaikutuksia, etenkin kun vahinkojen korvauskulut ovat noin viisinkertaistuneet viimeisen viiden vuoden aikana. Korvauksia maksetaan talousarviossa osoitettujen määrärahojen puitteissa, jolloin olisi olennaista tietää missä määrin kuluja korvataan korvauksen hakijoille.Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa osittain säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.   

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi käsitteli vuonna 2020 yhteensä 152 543 Schengen-viisumihakemusta. Laskua vastaanotetuissa viisumihakemuksissa oli 83% verrattuna vuonna 2019 käsiteltyjen viisumien määrään (895 781).COVID-19 -pandemian johdosta Suomi keskeytti 19.3.2020 muiden Schengen-valtioiden tavoin tavanomaisten viisumihakemusten, muun muassa turistiviisumien, vastaanoton. Viisumihakemusten vastaanottoa jatkettiin 19.3.2020 alkaen tiettyjen, yhteisesti EU:ssa sovittujen, sekä hallituksen määrittelemien poikkeusryhmien osalta ja Suomen kansalliset maahantulorajoitukset huomioiden. Myös paikallisten viranomaisten rajoitukset ja kunkin maan tautitilanne ovat asettaneet kaikelle toiminnalle, mukaan lukien maahantulopalvelujen tarjoamiselle, rajoituksia niin Suomen edustustoissa kuin ulkoisen palveluntarjoajan vastaanotossa. Valtaosan Suomen viisumihakemuksista ja merkittävän osan oleskelulupahakemuksista ottaa normaalisti vastaan ulkoinen palveluntarjoaja.COVID-19 -pandemia on aiheuttanut viisumihakemusten määrässä selkeän laskun maaliskuusta 2020 alkaen kaikkialla globaalisti. Tämä lasku näkyy Suomen lisäksi myös muiden Schengen-maiden tilastoissa. Poikkeuksellinen tilanne jatkuu edelleen.Venäjä oli aiempaan tapaan Suomen ylivoimaisesti suurin hakijamaa myös vuonna 2020. Vuonna 2019 venäläiset tekivät 786 407 viisumihakemusta, mutta vuonna 2020 viisumihakemusten määrä laski merkittävästi ollen ainoastaan 116 818.Ennen pandemiaa kasvussa olleessa Kiinassa jätettyjen viisumihakemusten määrässä koettiin samoin merkittävää laskua. Viisumihakemukset Pekingistä vähenivät vuonna 2020 81 % ja Shanghaista 77 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vuoden 2020 toukokuussa julkaistu EU:n biodiversiteettistrategia 2030 tukee Suomelle tärkeää työtä luontokadon pysäyttämiseksi ja elinympäristöjen tilan parantamiseksi. Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) tuottavat taustatietoa sen tueksi, kuinka strategian tavoitteita voitaisiin parhaiten toteuttaa Suomessa. Selvityksen tilasi ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö. Biodiversiteettitavoitteet liittyvät vahvasti molempien ministeriöiden hallinnonalaan.Luonnon köyhtyminen on ilmastonmuutoksen ohella yksi suurimmista ympäristöriskeistä, joten siihen on puututtava nopealla aikataululla. EU:n biodiversiteettistrategiassa on suuri joukko erilaisia toimia ja tavoitteita, joilla pyritään pysäyttämään luontokato jokaisessa jäsenmaassa. Mukana on esimerkiksi 14 eri ennallistamistavoitetta, tavoite turvata kaikki vanhat luonnontilaiset metsät sekä suojelutavoite, jonka mukaan sekä EU:n maa- että merialasta suojeltaisiin 30 prosenttia. Lisäksi tiukan suojelun pitäisi kattaa molemmista vähintään kymmenen prosenttia. Suojelutavoitteet ovat EU:n laajuisia yhteisiä tavoitteita.Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö tilasivat tutkimuslaitoksilta selvityksen siitä, minkälainen lähtötilanne Suomella on toteuttaa EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteita ja miten toteutus vaikuttaisi yhteiskunnan eri osa-alueilla. SYKEn ja Luken selvityksessä tarkastellaan ekologisen kestävyyden lisäksi myös sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Näiden pohjalta voidaan arvioida, miten Suomi osallistuisi strategian suojelu- ja ennallistamistavoitteiden saavuttamiseen parhaalla mahdollisella tavalla.”Tähän mennessä olemme kartoittaneet Suomen lähtötilannetta strategian suojelu- ja ennallistamistavoitteiden toteuttamiseen. Jatkossa selvitämme, millaisia taloudellisia, ekologisia ja sosiaalisia vaikutuksia näiden tavoitteiden toteuttamisesta syntyy”, sanoo Leena Kärkkäinen Luonnonvarakeskuksesta.”Virtavesien kunnostustoimien osalta on strategiassa otettu yhdeksi tavoitteeksi lisätä Euroopassa vapaiden virtavesien määrää 25 000 kilometriä purkamalla vaellusesteitä. Tavoitteen saavuttamiseksi meillä Suomessa on hienoja mahdollisuuksia, joskin esteitäkin on yllättävän paljon, yli 5000 patorakennetta. Jatkossa pyritään priorisoimaan sellaiset kohteet, joissa virtavesiluonto voisi parhaiten palautua luontaiseksi ja parhaimmassa tapauksessa saada vaikkapa vaelluskalat takaisin kohteeseen”, sanoo Saija Koljonen Suomen ympäristökeskuksesta.Hyvät vapaaehtoisen suojelun keinot käyttöönEU:n biodiversiteettistrategian toteutus on jo käynnissä Suomessa. Tarkoituksena on hyödyntää olemassa olevia toimintatapoja kuten Helmi-elinympäristöohjelmaa ja METSO-ohjelmaa. METSO-ohjelma turvaa metsien monimuotoisuutta, kun taas Helmi-ohjelmassa ovat mukana muutkin elinympäristöt kuten mm. vesistöt, suot ja kosteikot. Molemmat ohjelmat ovat ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteisiä ja perustuvat maanomistajien vapaaehtoiseen osallistumiseen. Jatkossakin luonnon monimuotoisuutta edistetään vapaaehtoisilla toimilla yhteistyössä maanomistajien kanssa.  Luken ja SYKEn yhteisen selvityksen on tarkoitus valmistua huhtikuussa. Käynnissä on myös monia muita tutkimuksia ja käytännön hankkeita, jotka edistävät EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteita. Tavoitteet pyritään toteuttamaan vuoteen 2030 mennessä ja vuonna 2024 tarkastellaan ensimmäisen kerran, miten toteutus on edennyt. Biodiversiteettistrategian kansallisesta valmistelusta ja toimeenpanosta vastaa ympäristöministeriö yhdessä sidosryhmien kanssa. Ministeriö kutsuu kevään aikana sidosryhmiä mukaan työhön. EU:n biodiversiteettistrategiaYmpäristöministeriön aiempi tiedote EU:n biodiversiteettistrategiasta (20.5.2020)Maa- ja metsätalousministeriön aiempi tiedote EU:n biodiversiteettistrategiasta (20.5.2020)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Heinonen aloittaa uudessa tehtävässään 1.5.2021. Heinonen on työskennellyt Opetushallituksen pääjohtajana vuodesta 2016, ja hänen 5-vuotinen määräaikainen kautensa olisi loppunut 14.10.2021. International Baccalaureate Organization (IBO) on vuonna 1968 perustettu kansainvälinen järjestö, joka hallinnoi IB-tutkintoa ja koulutusohjelmia 3–19-vuotiaille lapsille ja nuorille. IB-ohjelmien piirissä on tällä hetkellä yli 1,4 miljoonaa oppilasta ja opiskelijaa yli 5 300 koulussa 158 maassa.  – Nimitys IB-organisaation pääjohtajaksi on hieno haaste henkilökohtaisesti, mutta myös huomionosoitus suomalaiselle koulutusosaamiselle. Valinta kertoo siitä, että suomalaista koulutusosaamista arvostetaan maailmalla, pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen sanoo.Heinosen toimikaudella vuonna 2017 entinen Opetushallitus yhdistyi Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn kanssa uudeksi Opetushallitukseksi, jonka ydintehtävänä on kehittää opetusta ja koulutusta sekä edistää kansainvälisyyttä. Viraston kokonaisuuteen liitettiin myös ylioppilastutkintolautakunta YTL ja Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi, jotka toimivat itsenäisinä erillisyksiköinä. – Pääjohtajakauteni aikana kahdesta virastosta syntynyt Opetushallitus on muotoutunut asiakaslähtöiseksi, ajassa eläväksi ja yhteiskunnallista lisäarvoa synnyttäväksi kehittämisvirastoksi. Lisäksi yhteistyö kolmen riippumattoman viranomaisen kesken on muotoutunut sujuvaksi. Tätä kokonaisuutta on ollut ilo johtaa, Heinonen kertoo.Heinosen sijaisena pääjohtajana toimii ennen uuden pääjohtajan valintaa johtaja Samu Seitsalo. Seitsalo työskentelee virastossa Vaikuttavuus ja kansainvälisten asioiden koordinaatio -päätoiminnon johtajana. Uuden pääjohtajan määräaikainen virka avataan hakuun viikolla 10. Nimityksen tekee valtioneuvosto opetusministerin esityksestä.– Kiitän Olli-Pekka Heinosta lämpimästi hyvästä yhteistyöstä koulutuspolitiikan isoissa kehittämishankkeissa sekä koronaepidemian hoidossa, opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen sanoo.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lakiluonnos perustettavasta Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta on lausuntokierroksella 25.3.2021 asti. Tavoitteena on sovittaa yhteen aikuisille suunnattuja oppimisen, ohjauksen ja työllisyyden palveluja, minkä tueksi tarvitaan koordinaatiota ja vaikuttavuutta tuova vastuutaho. Palvelukeskuksen valmistelusta sovittiin syksyn budjettiriihessä osana hallituksen työllisyystoimia.Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen tehtäviä olisivat työikäisille suunnattujen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden koordinointi ja kehittäminen, työvoima- ja osaamistarpeiden ennakointi, alueellisten palveluverkostojen tukeminen sekä koulutus- ja osaamispalveluiden hankinta ja rahoitus. Palvelukeskus täydentäisi muuta julkisesti tuotettua palvelutarjontaa ja tukisi palvelujen tuottajia. Kansalaisille ja työnantajille suunnatut palvelut olisivat edelleen tarjolla mahdollisimman lähellä. Keskus kehittäisi ja hyödyntäisi toiminnassaan digitaalisia palveluita ja digitaalista lähteistä koostettavaa tietoa. Palvelukeskus osallistuisi muun muassa jatkuvan oppimisen digitaalisen palvelukokonaisuuden kehittämiseen.Uudenlaisella osaamispalvelujen tarjonnalla vastataan työelämän muutokseenJatkuvan oppimisen uudistuksessa tavoitteena on, että työikäisten osaamisen kehittäminen on aikaisempaa tiiviimmin kytköksissä työelämän tarpeisiin sekä alueiden elinkeinojen ja elinvoiman kehittämiseen. Palvelukeskus kokoaisi, analysoisi ja tulkitsisi osaamistarpeisiin ja työllisyyteen liittyvää ennakointitietoa sen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Palvelukeskuksen ennakointitoiminta täydentäisi muuta ennakointia ja kohdistuisi työikäisen väestön ja työnantajien tarpeiden tunnistamiseen. Palvelukeskuksen tehtävänä olisi tukea alueellisia yhteistyöverkostoja. Lisäksi keskus seuraisi alueen koulutustarjonnan ja työvoiman kysynnän kohtaantoa sekä tekisi ehdotuksia koulutuksen suuntaamiseksi ja toteuttamiseksi yhteistyössä alueen koulutuspalvelujen tuottajien kanssa. Palvelukeskus rahoittaisi koulutus- ja osaamispalveluita, joilla vastataan ennakoivasti työelämän rakennemuutoksiin. Koulutuksilla vastattaisiin osaamistarpeisiin, joita syntyy esimerkiksi innovaatioiden tai uusien teknologioiden myötä. Lyhytkestoisia koulutuksia räätälöitäisiin alueen väestön ja työelämän tarpeisiin. Lisäksi palvelukeskus voisi rahoittaa koulutukseen hakeutumista ja osallistumista tukevaa toimintaa. Palvelukeskus tukisi tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita tarjoavia tahoja ja kehittäisi esimerkiksi hakevaa toimintaa ja erilaisia tukitoimia. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö vastaisivat yhdessä Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen toimialaan liittyvästä ohjauksesta. Palvelukeskus toimisi Opetushallituksen erillisyksikkönä. Palvelukeskuksen yhteydessä toimisi valtioneuvoston nimittämä jatkuvan oppimisen ja työllisyyden neuvosto, jonka jäsenet olisivat työelämän edustajia. Lausuntoja palvelukeskusta koskevasta lakiluonnoksesta voi jättää 25.3.2021 asti lausuntopalvelu.fi:ssäHanketiedot ja lausuntopyyntö: Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus  Jatkuvan oppimisen uudistus

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt teettää selvityksen opettajarekisteristä ja opettajatiedon keruusta. Ministeriö on asettanut selvityshenkilöiksi OTM Henriikka Hannulan, KTT Hannu Karhusen ja professori, FT Jouni Pursiaisen. Heidän on määrä luovuttaa raporttinsa selvitystyöstä opetus- ja kulttuuriministeriölle viimeistään 30.11.2021.– Yhteiskunnassa tapahtuvien suurten muutosten vuoksi tiedon saanti on entistäkin tärkeämpää. Tarvitsemme opetusalaa koskevan ennakointityön ja päätöksenteon pohjaksi nykyistä parempaa tietopohjaa opettajista sekä myös entistä toimivampia tiedonkeruun tapoja. Opettajia koskeva tietopohja auttaa osaltaan varmistamaan, että opettajankoulutusmäärät riittävät turvaamaan kelpoisten opettajien saatavuuden eri opetustehtäviin, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko.Opettajiin liittyvää tietoa on kerätty muun muassa Tilastokeskuksen noin kolmen vuoden välein toteuttaman valtakunnallisen opettajatiedonkeruun avulla. Viimeksi opettajatiedonkeruu toteutettiin vuonna 2019. Lisäksi opettajakelpoisuuksista kerätty tietoa vuodesta 2015 lähtien VIRTA-opintotietopalveluun.Opettajatiedonkeruussa on kuitenkin ollut haasteita. Tiedonkeruiden vastausprosentit ovat viime vuosina laskeneet selvästi. Heikentyneet vastausprosentit vaikuttavat kerättyjen tietojen luotettavuuteen. Lisäksi muun muassa aineenopettajia koskevaa tietoa on ollut vaikeasti saatavilla ja tietojen tilastoinnissa tietovarantoihin on havaittu myös puutteita. Ajankohtaisen opettajatiedon tarve ei kuitenkaan ole vähentynyt, itse asiassa tilanne on päinvastoin. Opettajia koskevan tiedon saannin monenlaisiin haasteisiin on esitetty ratkaisuksi opettajarekisterin perustamista. Selvityshenkilöiden tehtävänä on muun muassa selvittää, mihin käyttötarkoituksiin rekisteri tarvittaisiin, mikä olisi rekisterin kohderyhmä ja millaisia lainsäädäntötarpeita ja tietosuojakysymyksiä opettajarekisterin perustamiseen liittyy. Selvitystyön tarkoituksena on löytää myös ratkaisuja erilaisiin rekisterin ylläpitoon liittyviin kysymyksiin ja selvittää opettajarekisterin toteuttamisvaihtoehtoja ja niiden kustannuksia. Lisäksi selvitystyön tarkoituksena on selvittää, että miten opettajia koskevan tiedonsaannin tarpeisiin voitaisiin vastata kehittämällä olemassa olevia tiedonkeruun menetelmiä ja tietovarantoja. Selvityshenkilöt valmistelevat opetus- ja kulttuuriministeriölle opettajarekisteriä ja opettajatiedon keruuta koskevan toimenpide-esityksen. Selvitystyön tuloksia hyödynnetään opettajia koskevan tiedonsaannin haasteiden ratkaisemiseen.Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa ohjausryhmän selvityshenkilöiden työn tueksi. Lisäksi selvityshenkilöt kuulevat opettajarekisterin kannalta keskeisiä toimijoita sekä yhteiskunnan, opetuksen, koulutuksen ja tutkimustoiminnan kannalta keskeisiä sidosryhmiä ja hyödyntävät myös tietoa vastaavista opettajarekistereistä muualla maailmassa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus järjesti tiistaina 2. maaliskuuta opiskelijoille suunnatun koronainfon, jossa kysymyksiä pääsivät tekemään opiskeluikäiset nuoret videoyhteyden kautta. Tilaisuudessa käsiteltiin pandemian vaikutuksia opiskelijoiden opintoihin, hyvinvointiin ja tulevaisuuden näkymiin. Tilaisuuteen osallistuivat pääministeri Sanna Marin, opetusministeri Jussi Saramo ja tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko sekä etäyhteydellä kansliapäällikkö Anita Lehikoinen OKM:stä ja Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka.Pääministeri Marin kiitti puheenvuorossaan opiskelijoita ja opettajia heidän työstään poikkeuksellisissa oloissa ja muistutti nuorten osaamisen merkityksestä, kun Suomi toipuu koronakriisistä.  Opetusministeri Saramo kertoi tiedotustilaisuudessa, että kevään yhteishakua perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin jatketaan koronavirustilanteesta johtuen.   
Tiede- ja kulttuuriministeri Saarikko painotti, että korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämistä on syytä jatkaa. Tiedotustilaisuus järjestettiin yhteistyössä Ylen kanssa. Yle keräsi opiskelijoilta ja muilta nuorilta kysymyksiä koronapandemiassa askarruttavista asioista. Kysymyksiä tuli yli 600, joista tiedotustilaisuuteen valikoituivat yleisimmät. Opiskelijat kysyivät muun muassa siitä, miksi hallitus määräsi toisen asteen oppilaitokset etäopetukseen, miten etäopetuksen aiheuttama eriarvoisuus aiotaan huomioida ylioppilaskirjoituksissa, onko opintotukeen tuossa korotusta tai joustoa ja mitä konkreettista hallitus aikoo tehdä opiskelijoiden hyvinvoinnin parantamiseksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi