NordenBladet — Valtioneuvosto päätti yleisistunnossaan 4.3.2021 myöntää valtioneuvoston kanslialle valtuudet pääomittaa valtion kokonaan omistamaa lentoasemayhtiö Finavia Oyj:tä enintään 318 miljoonalla eurolla. Eduskunta on vuoden 2021 talousarviossa myöntänyt 350 miljoonaa euroa käytettäväksi Finavian maksuvalmiuden varmistamiseen, ja nyt yhtiöön sijoitettava enintään 318 miljoonaa on osa tätä määrärahaa. Päätöksen toimeenpano edellyttää Euroopan komission hyväksyntää. Valtioneuvoston kanslia valmistelee lisäksi enintään 33 miljoonan euron pääomalainan myöntämistä Finavialle myöhemmin kuluvan vuoden aikana.Yhtiö tarvitsee lisäpääomituksen, koska koronaviruksen aiheuttama muutos lentomatkustuksen määrässä on ollut dramaattinen. Pandemian seurauksena matkustajamäärä Finavian lentoasemilla romahti viime vuonna yli 75 prosenttia, ja ennusteiden mukaan kestää vuosia ennen kuin matkustajamäärä palautuu kriisiä edeltävälle tasolle.”Valtio sijoittaa pitkäjänteisenä omistajana Finaviaan varoja, jotta voimme varmistaa yhtiön toimintaedellytykset. Finavia on meille strategisen intressin yhtiö. Sekä kansainväliset että Suomen sisäiset lentoyhteydet ovat Suomen kansantaloudelle välttämättömiä”, Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen toteaa.Valtioneuvoston omistajapoliittisessa periaatepäätöksessä on linjattu, että jokaisen valtionyhtiön perusarvona on oltava yritys- ja yhteiskuntavastuu, ja yhtiöiden tulee ottaa päätöksenteossaan huomioon myös toiminnan sosiaaliset, alueelliset ja ympäristölliset vaikutukset. Finavialla on kunnianhimoinen vastuullisuusohjelma, jonka ytimessä ovat turvallisuus, kestävä kehitys ja saavutet¬tavuus. Yhtiön lentoasemat ovat hiilineutraaleja. Yhtiö on keskeinen toimija eurooppalaisten lentoasemayhtiöiden yhteisessä sitoumuksessa, jonka tavoitteena on saada Eurooppaan sata hiilineutraalia lentoasemaa vuoteen 2030 mennessä. Pääomituksen turvin Finavia kykenee viemään loppuun vuonna 2013 käynnistyneen ja useisiin lentoasemiin kohdistuneen miljardiluokan kehitysohjelmansa, jossa merkittävin keskeneräinen hanke on loppusuoralla oleva Helsinki-Vantaan matkustajaterminaalin laajennus. Hankkeen on määrä valmistua vuonna 2023. Finavia johtaa ja kehittää Helsinki-Vantaan lentoaseman lisäksi 20:tä verkostolentoasemaa eri puolilla Suomea. Strategisen intressin mukaisesti yhtiön tehtävä on kotimaisten ja kansainvälisten lentoyhteyksien tarjonnan varmistaminen Suomen lentoasemaverkostoa kehittämällä ja ylläpitämällä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomalaiset arvopaperien liikkeeseenlaskijat voivat halutessaan lykätä siirtymistä digitaaliseen tilinpäätösraportointiin (ESEF). Hallitus esittää, että ensimmäiset raportit pitäisi antaa tilikaudelta 2021.Pörssiyhtiöiden ja joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskijoiden digitaalinen tilinpäätösraportointi (European Single Electronic Format, ESEF) perustuu EU-lainsäädäntöön. EU julkaisi helmikuun lopulla avoimuusdirektiivin muutoksen, joka antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden lykätä raportoinnin käyttöönottoa vuodella. Alun perin raportointi piti ottaa käyttöön tilikaudelta 2020 laadittavissa tilinpäätöksissä ja toimintakertomuksissa.Suomalaisille liikkeeseenlaskijoille lykkäys tarkoittaa sitä, että ne voivat halutessaan päättää siirtyä tilinpäätöksissä ja toimintakertomuksissa ESEF-raportointiin vasta 2021 alkavilta tilikausilta. 
 
Suomi panee arvopaperimarkkinalain muutoksella täytäntöön avoimuusdirektiivin muutokset. Hallitus esittää, että lait tulevat voimaan mahdollisimman pian.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Viimeisten kahden viikon aikana uusia koronatapauksia on todettu Suomessa merkittävästi enemmän kuin aiemmin, ja tapausmäärät ovat lisääntyneet huolestuttavan nopeasti rajoitustoimista huolimatta. Viimeisen viikon aikana todettiin eniten koronatapauksia koko tähänastisen epidemian aikana. Tilanteen merkittävä heikentyminen edellyttää nopeasti entistä järeämpiä toimia epidemian hillitsemiseksi.Tautitapausten 14 päivän ilmaantuvuus on kasvanut peräti 16 sairaanhoitopiirin alueella. Kahden viikon takaiseen verrattuna vain viidellä alueella ilmaantuvuus on pysynyt samoissa lukemissa tai laskenut. Erityisesti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueilla sekä Ahvenanmaalla epidemiatilanne on heikentynyt nopeasti. Viikolla 8 (22.2.-28.2.) tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin yli 3 900 tapausta, mikä on noin 400 enemmän kuin edellisellä viikolla. Uusien tapausten seitsemän päivän ilmaantuvuus oli 71 tartuntaa 100 000:ta asukasta kohden.Viimeisen kahden viikon seurantajaksolla uusien tapausten määrä oli yli 7 400, mikä on lähes 2 300 tapausta enemmän kuin sitä edeltävien kahden viikon aikana. Uusien tapausten 14 päivän ilmaantuvuus oli 134 tartuntaa 100 000:ta asukasta kohden, kun se sitä edeltävällä kahden viikon jaksolla oli 93 tartuntaa.
 
Arvioitu tartuttavuusluku on edelleen kasvanut ja on tällä hetkellä 1,15-1,35 (90 % todennäköisyysväli). Myönteistä on, että ihmiset hakeutuvat herkästi testeihin. Koronatestejä on tehty lähes kaksinkertainen määrä vuodenvaihteeseen verrattuna: viikolla 8 testejä tehtiin yli 137 000 kappaletta. Kasvaneista testimääristä huolimatta positiivisia näytteitä on yhä enemmän: kahden viime viikon aikana positiivisten näytteiden osuus oli noin 2,8 %. Erityisesti Britannian virusmuunnos jatkaa leviämistään Suomessa. Tähän mennessä Suomessa on todettu uusia virusmuunnoksia yhteensä 1 274 koronavirusnäytteessä. Näistä 1 205 on Britannian virusmuunnosta ja 68 Etelä-Afrikan virusmuunnosta. Brasilian P.1.-virusmuunnoksesta on toistaiseksi tehty Suomessa yksi matkailuun liittyvä havainto. Muuntuneet koronavirukset (THL)Tartuntojen nopea lisääntyminen kuormittaa jo terveydenhuoltoaValtakunnallisesti sairaalahoidon kuormitus on viimeisen viikon aikana selvästi kasvanut.  Myös tehohoidon tarve on lisääntynyt viimeisen parin viikon aikana erityisesti HUSin sairaaloissa, mutta tehohoidon kapasiteetti ei ole ollut valtakunnallisesti uhattuna. Sairaalahoidossa oli 3.3. kaikkiaan 258 potilasta covid-19-taudin vuoksi: perusterveydenhuollon osastoilla 106 erikoissairaanhoidossa 115 ja teho-osastoilla 37 potilasta. Ennusteet tulevan viikon valtakunnallisista erikoissairaanhoito- ja tehohoitojaksojen lukumääristä ovat edelleen nousussa. Tautiin liittyviä kuolemantapauksia oli 3.3.2021 mennessä raportoitu yhteensä 759.Nuorilla edelleen eniten tartuntoja – ikääntyneitä suojeltavaViikolla 8 eniten tartuntoja todettiin edelleen työikäisillä ja nuorilla aikuisilla. Iäkkäiden osuus todetuista tapauksista on pysynyt vuodenvaihteen jälkeen pienenä. Viikolla 8 yli 60-vuotiaiden osuus oli noin 10 %, ja yli 70-vuotiaiden osuus noin 4 % kaikista tapauksista.Ikääntyneillä ja riskiryhmiin kuuluvilla on selkeästi muuta väestöä suurempi riski saada vakavampi tautimuoto, joutua sairaalahoitoon ja kuolla koronaviruksen aiheuttamaan tautiin.  On selvää, että tautitapausten nopea lisääntyminen kasvattaa myös riskiä ikääntyneiden tartunnoille. Siksi koronavirustaudin riskiryhmiä pitää suojella. Tämä edellyttää kaikilta vastuullisuutta sekä alueellisten suositusten ja rajoitusten tinkimätöntä noudattamista.Koronavirusrokotukset etenevät hyvin kaikilla erityisvastuualueilla rokotusstrategian mukaisesti. Keskiviikkoon 3.3.2021 mennessä yli 90-vuotiaiden ikäryhmässä yli 60 % on saanut ainakin yhden rokoteannoksen, ja 80-89 vuotiaiden ikäryhmästä noin puolet on rokotettu ainakin kerran. Covid-19-rokotusten edistyminen (THL)Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat THL:n sivuilla. 
Tilannekuvaraportin liitteenä on tällä viikolla erilliskatsaus, joka koskee vakavan koronavirustaudin riskitekijöitä kotimaisten tapausten valossa sekä tehohoidon kuukausiraportti. Koronaviruksen seuranta (THL)Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Koronavirus lukuina (HUS)Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen tammi-toukokuussa 2021 (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja2021:1)Tehohoidon tilannekuva 3.3.2021 (Tehohoidon koordinoiva toimisto)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö järjesti henkilöliikenteen toimijoille suunnatun Liikenteen terveysturvallisuus -foorumin tänään kolmatta kertaa. Foorumin tarkoituksena on jakaa viranomaistietoa sekä tietoa parhaista käytännöistä liikennepalveluiden tarjoajien kesken.Sosiaali- ja terveysministeriö aloitti viime kesänä lainsäädäntöhankkeen tartuntatautilain muuttamiseksi. Liikenne- ja viestintäministeriö on myös osaltaan osallistunut aktiivisesti hankkeeseen. Ministeriön vastuulla on valmisteltu ehdotukseen sisältyvät väliaikaiset säännösmuutokset terveysturvallisuuden takaamiseksi henkilöliikenteessä sekä sen asematiloissa, terminaaleissa ja muissa vastaavissa tiloissa. Muutoksilla vahvistettiin aikaisemmin pitkälti ohjeina ja suosituksina annettuja hygienia- ja väljyystoimenpiteitä lain tasolla velvoittaviksi. Muutokset tulivat voimaan 22.2.2021 ja henkilöliikennettä koskevat pykälät ovat voimassa 30.6.2021 asti.Lainmuutosten myötä liikenteen terveysturvallisuutta koskeva liikenteen palveluntarjoajiin kohdistuva valtakunnallinen päätöksenteko on keskitetty Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille.Eri liikennemuodoissa otettu jo kattavasti käyttöön toimenpiteitä terveysturvallisuuden varmistamiseksi– Tartuntatautilain muutokset tulevat hyvään hetkeen. Nyt on aika tehostaa uuden lain mukaisia toimia terveysturvallisuuden takaamiseksi. Näin vahvistamme luottamusta siihen, että henkilöliikenteessä on turvallista matkustaa nyt ja tulevaisuudessa, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Liikenteen terveysturvallisuus -foorumissa keskusteltiin tartuntatautilain muutoksista johtuvista toimenpiteistä, jotka kohdistuvat niin viranomaisiin kuin palveluntarjoajiin. Tilaisuudessa myös kuultiin, miten eri liikennemuodoissa on jo kattavasti toteutettu erilaisia toimenpiteitä terveysturvallisuuden parantamiseksi. Näitä ovat muun muassa hygieniaan liittyvät käytännöt, tilojen ja pintojen puhdistaminen sekä riittävistä etäisyyksistä huolehtiminen.– Terveysturvallisuus velvoittaa liikennöitsijöitä. Myös matkustajilla on vastuu omasta ja toisten turvallisuudesta. Tarvittaessa Traficomilla on selkeä valtuus ja valmius rajoittaa matkustajamääriä. Tavoite kuitenkin on, että yhteispelillä liikenne sujuu samalla kun koronan kulku hidastuu, sanoo ministeri Harakka.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa-ja metsätalousministeriö järjestää tiistaina 23.3.2021 Luomu-webinaariin. Tilaisuus alkaa klo 14.00 ja jatkuu aina klo 17:ään asti.Tilaisuudessa kerrotaan EU:n luomun toimintaohjelman valmistelusta, Suomen kansallisen luomuohjelman päivityksestä ja luomukorvausten uusista linjauksista.Tilaisuus on tarkoitettu kaikille luomun tulevaosuudesta kiinnostuneelle.Luomu-​webinaarin avaajana toimii kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio ja moderaattorina maatalousneuvos Kirsi Heinonen maa- ja metsätalousministeriöstä. Komission puheenvuoron pitää yksikön päällikkö Elena Panichi.Ilmoittaudu tilaisuuteen tämän linkin kautta perjantaina 19.3.2021 mennessä. Ilmoittautumisen yhteydessä saa kalenterikutsun Teams-linkillä. Tämän sähköpostin liitteenä on webinaarin ohjelma.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pelasta pörriäinen -kampanja valittiin Paras luontoteko 2019–2020 -kilpailun voittajaksi. Kampanja toi pölyttäjäkadon vakavuuden laajasti yleisön tietoisuuteen. Kunnianmaininnan kilpailussa sai Kokkolan kaupunki Kirkkolehdon kosteikon kunnostamisesta. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n Suomen kansallinen komitea järjesti kilpailun jo kahdeksatta kertaa, tänä vuonna teemalla luontopohjaiset ratkaisut. Palkinnon luovutti ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.”Suomi on yhdessä maailman maiden kanssa sitoutunut pysäyttämään luonnon köyhtymisen. Tämä vaatii toimia kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Pelasta Pörriäinen -kampanja on hieno esimerkki siitä, miten pienet teot voivat yhdessä saada suuria aikaan. Kampanja lisäsi suomalaisten tietoa ja intoa toimia pölyttäjien puolesta. Tämä on äärimmäisen arvokasta, sillä pölytyspalvelu on ihmiselle elinehto”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.”Luulen, että Pelasta pörriäinen -kampanjan menestyksessä tärkeintä oli ajatus, että kuolemanvakavaa asiaa voi lähestyä niin, että ihmiset eivät lamaannu vaan innostuvat ja haluavat toimia. Lisäksi pörriäisten usein näkymätön maailma taisi avautua monelle ihan uudella, toivottavasti hauskalla ja yllättävälläkin tavalla. Kaiken kaikkiaan kyseessä oli loistava monen tahon yhteinen ponnistus, jota oli superhauska tehdä. Tuntuu hienolta, että työ on huomattu!”, kampanjan tuottaja Maarit Puttonen Yleltä sanoo.Raati perusteli valintaa sillä, että Pelasta pörriäinen -kampanja oli ajankohtaisuudeltaan ja vaikutukseltaan onnistunut kampanja. Se toi laajasti yleiseen tietoisuuteen pölyttäjäkadon vakavuuden ja sen seuraukset toimien samalla tärkeänä ja konkreettisena esimerkkinä luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä.Pölyttäjien tuottama pölytyspalvelu on elinehto, sillä monet ihmisen ruokakasvit tarvitsevat pölyttäjiä avukseen pölyttyäkseen tai ainakin hyötyvät siitä. Hyönteispölytys lisää usein kasvien satoa.Kunniamaininta Kokkolan konkreettiselle luontopohjaiselle ratkaisulleKunniamaininnan kilpailussa sai Kokkolan kaupunki Kirkkolehdon kosteikon kunnostamisesta. Raadin mukaan Kirkkolehdon kosteikon kunnostaminen oli oiva esimerkki luontopohjaisesta ratkaisusta. Luontopohjaiset ratkaisut ovat yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuja, jotka tukeutuvat kestävällä tavalla luontoon tai inspiroituvat siitä.”Ratkaisut luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ovat usein paikallisia, kunnissa tehtäviä. Kirkkolehdon kunnostaminen oli konkreettinen työ, joka yhdisti hyödyt luonnon monimuotoisuudelle, hulevesien hallinnalle ja luonnon virkistyskäytölle. Kirkkolehdon kosteikon kunnostaminen on hieno esimerkki siitä, mitä kunnat voivat tehdä luontokadon pysäyttämiseksi”, ministeri Mikkonen sanoo.”Kirkkolehdon monimuotokosteikon tavoitteena on toimia Suntia valuma-alueelta syntyvän kiintoaineen puhdistajana samalla huomioiden luonnon monimuotoisuuden; kalaston, linnuston ja hyönteiset sekä kasvillisuuden. Kohde itsessään toimii samalla myös virkistysalueena ja opetuskohteena. Kirkkolehdon kosteikon kunnostaminen oli yksi Kokkola 400 -juhlavuoden tekoja. Kokkolan kaupunki kiittää lämpimästi kunniamaininnasta”, sanoo kaupunginjohtaja Stina Mattila Kokkolasta.Paras luontoteko ja Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCNParas luontoteko -kilpailun tarkoituksena on löytää kekseliäitä ratkaisuja ja innovaatioita, jotka tukevat luonnon köyhtymisen pysäyttämistä. Palkinto jaettiin nyt jo kahdeksatta kertaa. Tällä kertaa kilpailuun saatiin 13 korkeatasoista ehdotusta. Kaksi vuotta sitten parhaaksi luontoteoksi valittiin Helsingin Malmilla sijaitsevan Longinojan pitkäjänteinen ennallistaminen vapaaehtoisvoimin.Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on maailman vanhin ja laajin ympäristöjärjestö ja -verkosto. IUCN:n suomalaisia jäsenorganisaatioita ovat Suomen valtio, jota edustaa ympäristöministeriö, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi, Natur och Miljö, BirdLife Suomi, Suomen riistakeskus ja Korkeasaaren eläintarha. Näiden muodostaman Suomen IUCN-komitean työssä ovat mukana myös ulkoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Metsähallituksen Luontopalvelut. IUCN:n kuuden komission työhön osallistuu runsaat 70 suomalaista vapaaehtoista asiantuntijaa ja tutkijaa.Pelasta pörriäinen  Kirkkolehdon kosteikko

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto toimii puheenjohtajana Pohjoismaiden ulkoministerien kokouksessa perjantaina 5.3.2021.Suomi on pohjoismaisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön (N5) puheenjohtajamaa tänä vuonna ja järjestää puheenjohtajakauden ensimmäisen ulkoministerikokouksen virtuaalisena Covid-19-tilanteesta johtuen. Ulkoministerit keskustelevat ajankohtaisista turvallisuuspoliittisista kysymyksistä, transatlanttisesta suhteesta, Ruotsin ETYJ-puheenjohtajuudesta sekä YK-kysymyksistä.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus keskusteli neuvottelussaan 3. maaliskuuta valmiuslain mukaisten toimivaltuuksien käyttöönotosta. Käyttöönottoasetusten valmistelua jatketaan. Tavoitteena on tehdä päätökset asetuksista valtioneuvoston istunnossa perjantaina 5. maaliskuuta, jonka jälkeen ne annetaan eduskunnalle.Hallitus keskusteli seuraavien valmiuslain toimivaltuuksien käyttöönotosta, niiltä osin kuin se on välttämätöntä: 86 §, sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden toiminnan ohjaaminen  88 §, 1 kohta, kiireettömän hoidon määräaikojen noudattaminen 106 §, 1 momentti, hallintoviranomaisten viestintä poikkeusoloissa 107 §, toimivallan ratkaiseminenValtioneuvosto teki yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa 1. maaliskuuta päätöksen siitä, että maassa vallitsevat poikkeusolot.Kuntavaalien vaalitoimitsijoiden rokottaminenHallitus keskusteli neuvottelussaan myös kuntavaalien kotiäänestystä toimittavien vaalitoimitsijoiden rokottamisesta. Tämä merkitsisi valtioneuvoston asetuksella vahvistetun rokotejärjestyksen muuttamista. Mikäli vaalit pidetään ajallaan, hallituksella on valmius muuttaa rokotusjärjestystä. Koronarokote voidaan antaa kotiäänestystä suorittaville vaalitoimitsijoille. Sen lisäksi kunnat huolehtivat riskiryhmiin kuuluvien ja yli 70-vuotiaiden vaalitoimitsijoiden rokottamisesta hyvissä ajoin.Kevään kunnallisvaaleissa kotiäänestykseen ilmoittautuvien määrän ennakoidaan nousevan. Kotiäänestykseen voivat ilmoittautua myös korona-altistuksen vuoksi karanteeniin määrätyt henkilöt. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) valvoo ja edistää tuotteiden, palveluiden sekä tuotantojärjestelmien turvallisuutta, vaatimustenmukaisuutta ja luotettavuutta sekä kuluttaja- ja kemikaaliturvallisuutta. Tukesin pääjohtajan tehtävä tuli haettavaksi helmikuussa ja se täytetään 1.7. lähtien.Pääjohtaja johtaa Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintaa sekä vastaa viraston toiminnan kehittämisestä ja tuloksellisuudesta sekä tavoitteiden saavuttamisesta. Pääjohtajan nimittää valtioneuvosto viiden vuoden määräajaksi.Tehtävään ovat hakeneet:Nieminen JanneNurmi Veli-PekkaPeltonen KimmoPitchulina TatyanaYksi hakija ei halua nimeään julkisuuteen.Hakuaika päättyi keskiviikkona 3.3.2021 kello 16.15. Päivitämme tarvittaessa hakijalistaa sellaisten määräaikaan mennessä jätettyjen hakemusten osalta, jotka saapuvat myöhemmin postin kautta tai kirjaamon asiointipisteestä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut poikkihallinnollisen virkamiestyöryhmän arvioimaan ja valmistelemaan kansallisen tieliikenteen päästökaupan toimeenpanoa. Työ on osa fossiilittoman liikenteen tiekartan valmistelua.Työryhmän puheenjohtajana toimii johtava asiantuntija Niko-Matti Ronikonmäki liikenne- ja viestintäministeriöstä. Työryhmän jäseniä ovat hallitusneuvos Matleena Kurki-Suutarinen ja erityisasiantuntija Tuuli Ojala liikenne- ja viestintäministeriöstä, johtava asiantuntija Outi Ampuja ja johtaja Jarno Ilme Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista, johtava asiantuntija Johanna Pakkala Energiavirastosta, teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen työ- ja elinkeinoministeriöstä, erityisasiantuntija Ilari Valjus valtiovarainministeriöstä sekä erityisasiantuntija Ville Laasonen ympäristöministeriöstä.Fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Tiekartan toimet koskevat tieliikennettä, joka aiheuttaa valtaosan liikenteen päästöistä.Nyt asetetun työryhmän tehtävänä on tuottaa kattava arviomuistio, jossa arvioidaan ja valmistellaan kansallisen päästökaupan toimeenpanon edellyttämät toimet sekä niiden toteuttamisen aikataulu. Tieliikenteen päästökauppaa valmistellaan siltä varalta, että fossiilittoman liikenteen tiekartan ensimmäisen ja toisen vaiheen keinoilla ei riittävästi saada vähennettyä liikenteen päästöjä.Hallitus arvioi syksyllä 2021, riittävätkö EU-tasolla tehtävät päätökset sekä tiekartassa nyt esitetyt keinot liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä. Jos tavoite ei näyttäisi toteutuvan, hallitus tekisi päätökset muista tarvittavista kolmannen vaiheen toimista.Jäsenmaiden sisäistä tieliikenteen päästökauppaa ei tällä hetkellä säätele EU-tasoinen lainsäädäntö. Tieliikenteen päästökaupasta ei ole olemassa myöskään kansallista lainsäädäntöä. Mitä seuraavaksi?Kansallista tieliikenteen päästökauppaa valmistelevan työryhmän toimikausi on 3.3.-1.12.2021.Valtioneuvosto antaa periaatepäätöksen fossiilittoman liikenteen tiekartasta keväällä 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi