NordenBladet — Suomi vahvistaa oikeusvaltiotoimintaa kehittyvissä maissa. Demokratian ja oikeusvaltion tukeminen on Suomen hallitusohjelman ja kehityspolitiikan keskeinen tavoite. Viime vuosien aikana oikeusvaltiokehitys on heikentynyt merkittävästi eri puolilla maailmaa. Oikeusvaltiokehitykseen kohdistuu kasvavia haasteita, joita koronapandemia on entisestään voimistanut. Työ oikeusvaltioperiaatteen edistämiseksi ja vahvistamiseksi on yhä tärkeämpää.Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari ja Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom allekirjoittivat maanantaina 8.3.2021 yhteistyösopimuksen Oikeusvaltiokeskuksen perustamiseksi.”Suomi on vahva oikeusvaltio, osaamisellemme on kasvava kysyntä maailmalla ja haluamme tarjota ratkaisuja. Oikeusvaltioperiaatteen ja demokratian edistäminen ovat keskeisessä osassa myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme sekä kehityspolitiikkaamme. Helsingin yliopiston kanssa tänään perustettu Oikeusvaltiokeskus toimii arvokkaana verkostona kotimaassa ja Suomen vahvuuksien keskeisenä viestinviejänä ulkomaille”, ministeri Skinnari toteaa.Helsingin yliopiston yhteydessä toimivan Oikeusvaltiokeskuksen tavoitteena on tukea kehittyviä maita oikeusvaltion perusteiden luomisessa ja vahvistamisessa, oikeusvaltioinstituutioiden toimintakyvyn kehittämisessä ja lainsäädännön vahvistamisessa tarjoamalla asiantuntemusta, koulutusta sekä muuta tukea. Keskuksen toiminta rahoitetaan kehitysyhteistyövaroista. Oikeusvaltiokeskus kokoaa yhteen suomalaisen yhteiskunnan oikeusvaltioalan asiantuntijoita sekä tukee heidän verkostoitumistaan.”Osana Helsingin yliopistoa Oikeusvaltiokeskus myös edistää oikeusvaltiokysymyksiä koskevaa tutkimusta ja opetusta kehittyvien maiden tarpeisiin. Helsingin yliopisto tahtoo toimia tieteen voimalla maailman parhaaksi, ja Oikeusvaltiokeskus tukee tätä tavoitetta mitä parhaiten”, rehtori Lindblom sanoo.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Eduskuntapuolueiden puoluesihteerit ovat oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin kutsusta keskustelleet kuntavaalien ajankohdasta. Kahdeksan puoluetta yhdeksästä kannatti kokouksessa kuntavaalien siirtoa kesäkuulle. Perussuomalaiset vastustivat siirtoa.Kahdesta vaihtoehtoisesta aikataulusta enemmän kannatusta sai ministeri Henrikssonin esitys siirtää vaalit pidettäväksi 13. kesäkuuta 2021. Siirron syynä on nopeasti pahentunut koronatilanne, jonka vuoksi huhtikuun vaalien terveysturvallisuus voi vaarantua.On selvää, että epidemian etenemistä ei pystytä tarkasti ennakoimaan. Arvioinnissa on kuitenkin otettava huomioon mahdollisuus siitä, etteivät lähiviikoille suunnitellut toimet ole riittäviä, ja uusia rajoituksia joudutaan asettamaan. Siksi riski vaalien epäonnistumiselle huhtikuun puolivälissä on liian suuri.Kun taudin ilmaantuvuus kasvaa, myös riskit terveysturvallisten vaalien järjestämiselle kasvavat. THL arvioi, että epidemiatilanne voi olla suunniteltuna vaalipäivänä 18. huhtikuuta niin vakava, että se aiheuttaa tuntuvan riskin vaalien terveysturvallisuudelle. Tämän hetken päivittäinen tapausmäärä on noin 750/vuorokausi. THL arvioi, että mikäli kasvuvauhti jatkuisi, päivittäinen tapausmäärä Suomessa voisi 18.4. olla jopa välillä 2600-11200. Siksi on vaikeaa perustella sitä, että vaalipaikoille voi kokoontua, jos muutoin voimallisesti viestitään tarpeesta välttää kontakteja ja pysyä kotona. Riski äänestysaktiivisuuden laskulle ja vaalien uskottavuudelle on näissä oloissa todellinen.Kuntavaalien siirtämistä kesäkuulle puoltaa myös THL:n arvio siitä, että riskiryhmät on kesäkuussa jo ehditty rokottaa hyvin kattavasti. Edellytykset järjestää terveysturvalliset ja kokonaisuutena onnistuneet kuntavaalit ovat siten kesäkuussa paremmat kuin huhtikuussa. Toisaalta vaaleja ei ole syytä lykätä enempää kuin on välttämätöntä.Siirto toteutetaan niin, että ehdokaslistat ja äänioikeusrekisteri kootaan uudelleen vaalilain mukaisessa aikataulussa. Ennakkoäänestysaikaa pidennetään kahteen viikkoon, jotta mahdollisuudet turvalliseen äänestämiseen paranevat.Eduskuntapuolueiden puoluesihteereistä koostuva työryhmä käy vielä tarkemmat keskustelut eräistä vaalien järjestämisen yksityiskohdista.Hallitus tekee asiaa koskevan esityksen oikeusministeriön valmistelusta. Kuntavaalien siirrosta päättää eduskunta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut 5.3.2021 ohjeen 22. helmikuuta voimaan tulleen tartuntatautilain palvelujen tarjoajalta edellyttämien velvoitteiden valvonnasta. Lainmuutoksessa säädettyjen velvoitteiden valvonta jakautuu useammalle viranomaiselle: kunnalle, aluehallintovirastolle ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille. Valvontaa voivat tukea myös kunnan terveydensuojelu- ja elintarvikevalvontaviranomainen.Valvontaviranomaisten on tarpeen suunnitella yhdessä, miten lain valvonta käytännössä hoidetaan. On tärkeää, että viranomaiset huolehtivat yhteystietojen jakamisesta keskenään siten, että valvontaan liittyvä tiedonvaihto on sujuvaa. Lisäksi viranomaisten pitää pyrkiä edesauttamaan lain valvontaa yhteistyönä.Tartuntatautilain 22.2.2021 voimaan tulleissa muutoksissa on säädetty palvelujen tarjoamisen edellytyksistä koronavirusepidemian aikana. Laissa säädetään palvelujen tarjoamisesta siten, että niitä voidaan tarjota turvallisesti asiakkaille ja toimintaan osallistuville niin, että uusien tartuntojen leviämistä voitaisiin mahdollisimman tehokkaasti estää. Tartuntatautilain 22.2.2021 voimaan tulleiden muutosten valvonta (Sosiaali- ja terveysministeriö 5.3.2021 (pdf)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeri Matti Vanhanen toi esiin Suomen näkemyksiä kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmän toimivuudesta metsätaloudessa ja energiantuotannossa. Ministeri keskusteli asiasta EU-komissaari Mairead McGuinnessin kanssa perjantaina 5. maaliskuuta.EU on luonut luokitusjärjestelmän sille, millainen investointi on ympäristön kannalta kestävä. Kriteerit helpottavat kestävää sijoittamista ja sijoituskohteiden vertailua, sillä jatkossa on käytössä yhtenäinen määritelmä ympäristön kannalta kestävälle investoinnille EU-tasolla. Järjestelmä perustuu EU-asetukseen kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmästä (niin sanottu taksonomia-asetus).Euroopan komissio valmistelee parhaillaan alemman tasoista lainsäädäntöä, joka määrittää ilmastonmuutokseen liittyviä teknisen tason kriteerejä tietyille sektoreille ja erilaisille taloudellisille toiminnoille. Komissio julkaisee kriteeristön alemman tasoisella lainsäädännöllä huhtikuussa, ja sitä aletaan soveltaa ensi vuoden alussa.”Meille tärkeiden alojen, kuten metsätalouden, bioenergian ja vesivoiman, kriteereitä pitää korjata. Komission täytyy varmistaa, että metsätalouden kestävyydessä otetaan tasapainoisesti huomioon ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen ulottuvuus. Teen osaltani kaikkeni, että komission puolella ymmärretään huolemme. On tärkeää, että Euroopassa ymmärretään esimerkiksi metsätaloutemme merkitys ja se kestävä tapa, jolla metsiä maassamme hyödynnetään”, ministeri Vanhanen sanoi. Ensi viikolla Vanhanen keskustelee kestävästä rahoituksesta komission johtavan varapuheenjohtajan Frans Timmermansin ja komissaari Jutta Urpilaisen kanssa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus antoi perjantaina 5. maaliskuuta eduskunnalle esityksensä valmiuslain toimivaltuuksien käyttöönotosta. Käyttöönottoasetukset liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden toiminnan ohjaamiseen ja kiireettömän hoidon määräajoista poikkeamiseen. Lisäksi otettaisiin käyttöön poikkeusoloviestintään ja toimivaltaerimielisyyden ratkaisemiseen liittyviä toimivaltuuksia.Valtioneuvosto totesi maanantaina 1. maaliskuuta yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, että Suomi on poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. Valmiuslain 3 §:n 5 kohdassa säädetään poikkeusoloksi vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti. Valmiuslain säännösten soveltaminen edellyttää valtioneuvoston asetusta eli käyttöönottoasetusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden ohjaaminen Valmiuslain 86 § koskee sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden toiminnan ohjaamista.
Sosiaali-ja terveysministeriö sekä aluehallintovirasto voivat määrätä päätöksillään niin kunnallisia kuin yksityisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajia muuttamaan toimintaansa.Päätöksiä voidaan tehdä, jos koronaepidemia on heikentänyt palvelujärjestelmän toimintakykyä ja palvelujen saatavuus on olennaisesti vaarantunut. Lisäedellytyksenä on, että jo toteutetut toimenpiteet eivät ole riittäviä sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden turvaamiseksi.Kunnat voivat väliaikaisesti luopua kiireettömän hoidon määräajoistaValmiuslain 88 §:n perusteella kunnille voidaan erikseen määritellyillä alueilla myöntää oikeus poiketa terveydenhuollon kiireettömän hoidon määräjoista, jos se on välttämätöntä kiireellisen hoidon järjestämiseksi.Tällä mahdollistetaan se, että terveydenhuollon toimintayksiköt voivat siirtää resurssejaan kiireettömästä hoidosta covid-19-tautiin sairastuneiden kiireelliseen hoitoon sekä muuhun kiireelliseen hoitoon.Kiireettömän hoidon määräajoista luopuminen ei saa vaarantaa potilaan terveyttä. Potilasturvallisuuden toteutuminen on ensisijaista kaikissa olosuhteissa. Poikkeukset eivät vaikuta hoidon tarpeen arvioinnin määräaikoihin.Viestinnän tehostaminen poikkeusoloissaValmiuslain 106 §:n 1 momentissa säädetty toimivaltuus otetaan käyttöön kansalaisten tiedonsaannin turvaamiseksi ja viranomaisviestinnän yhteensovittamiseksi. Esityksen mukaan valtioneuvoston kanslian viestintäosasto johtaa koronaviestintää valtioneuvostossa sekä yhteensovittaa koronaviestintää valtionhallinnossa. Lisäksi viestintäosasto toteuttaa viestintäkampanjoita yhteistyössä valtakunnallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa. Tavoitteena on, että kansalaiset ja yhteisöt saisivat selkeää ja ymmärrettävää tietoa epidemian kulusta, viranomaisten toimista koronaviruksen torjumiseksi sekä toimien perusteista. Viestinnällä voidaan vaikuttaa rajoitustoimien tehoon.Koronaviruksesta ja -rokotuksista on liikkeellä virheellistä ja vääristeltyä tietoa, joka voi pahimmillaan uhata kansalaisten terveyttä. Yhteisen viestinnän tehostamisella ja yhteen sovitetuilla viestintätoimilla disinformaatiota voidaan torjua nykyistä paremmin. Hallinnonalat vastaavat oman toimialansa viestinnästä myös poikkeusoloissa. Keskittämällä koronavirusviestinnän johto valtioneuvoston kanslialle halutaan varmistaa, että strategiset viestinnälliset linjaukset ovat koko valtionhallinnon tiedossa ja käytettävinä alue- ja paikallistasoa myöten. Valtion viestintäkeskusta ei ehdoteta perustettavaksi. Valtioneuvoston viestintäosasto ei voi antaa viestinnän sisältöä koskevia määräyksiä ministeriöille tai valtionhallinnon muulle viranomaiselle.Toimivallan ratkaiseminen epäselvissä tilanteissaKoronavirusepidemian hallinnassa tarvitaan yhteiskunnan kaikkien toimialojen toimijoiden yhteistyötä. Valmiuslain 107 §:ssä säädetty toimivaltuus otetaan käyttöön, jotta viranomaisten toimivallasta, tehtävistä ja johtovastuusta vaikeasti ennakoitavassa tilanteessa syntyvät epäselvyydet voidaan ratkaista nopeasti. Kyseeseen tulisi sellaisten tilanteiden ratkaisu, joissa toimivallasta on perustellusti tulkinnanvaraisuutta. Tällöin erimielisyys ratkaistaisiin valtioneuvostossa pääministerin esityksestä.   Valtioneuvosto voi poikkeusoloissa myös päättää, mikä valtioneuvoston alainen viranomainen hoitaa tehtävän, joka koskee useamman kuin yhden yksikön toimialaa tai josta ei ole erikseen säädetty. Asetukset eduskuntakäsittelyynNyt ehdotettavat valtioneuvoston asetukset annetaan eduskunnan käsiteltäväksi valmiuslain 6 §:n mukaisesti. Eduskunta päättää, saako asetus jäädä voimaan vai onko se kumottava osittain tai kokonaan ja onko se voimassa säädetyn vai sitä lyhyemmän ajan. Kun eduskunta on hyväksynyt käyttöönottoasetukset, tulevat 106 ja 107 § suoraan sovellettaviksi. Valmiuslain 86 §:n toimivaltuuden nojalla sosiaali- ja terveysministeriö sekä toimialueellaan aluehallintovirasto voivat antaa velvoittavia päätöksiä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköille. Valmiuslain 88 §:n nojalla annetaan vielä soveltamisasetus kiireettömään hoitoon pääsyn määräaikojen noudattamisesta, jolla säädetään toimivaltuuden laajuuteen liittyvistä rajoituksista ja edellytyksistä. Soveltamisasetus lähetetään eduskuntaan käsiteltäväksi.Asetusten olisi tarkoitus tulla voimaan 11.3.2021, ja ne olisivat voimassa 30.4.2021 saakka. Asetuksia ei ole tarkoitus soveltaa Ahvenanmaan maakunnan viranomaisiin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi tehostaa pitkäjänteistä työtään hyvinvointitalouden edistämiseksi kotimaassa. Samalla Suomi jatkaa aloittamaansa tiivistä yhteistyötä kansainvälisten organisaatioiden ja verkostojen kanssa hyvinvointitalouden vahvistamiseksi maailmanlaajuisesti.Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on asettanut hyvinvointitalouden ohjausryhmän nykyisen hallituskauden loppuun. Sen tehtävä on kehittää hyvinvointitaloutta päätöksenteon ja politiikkatoimien välineenä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Käytännössä ohjausryhmä vastaa Suomen oloihin soveltuvan toimintaohjelman laatimisesta. Toimintaohjelmaan kirjataan käytännön toimia, jotka toteuttamalla hyvinvointitaloudesta tulee osa tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja prosesseja valtioneuvostossa. Ohjausryhmän puheenjohtaja on kansliapäällikkö Kirsi Varhila.Ohjausryhmä tekee tiivistä yhteistyötä hallituksen asettaman Kansanterveyden neuvottelukunnan hyvinvointitalousjaoston kanssa. Jaoston tavoitteena on vahvistaa hyvinvointitaloutta ja rakenteiden muodostumista kansallisessa, alueellisessa ja paikallisessa päätöksenteossa. Jaoston puheenjohtajana toimii osastopäällikkö Veli-Mikko Niemi sosiaali- ja terveysministeriöstäTiiviin poikkihallinnollisen yhteistyön tavoitteena on varmistaa, että valtioneuvosto, paikallishallinto ja kansalaisyhteiskunta yhdessä rakentavat hyvinvointitaloutta. Tasapaino kestävän talouden ja hyvinvoinnin välillä on olennaista sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen varmistamiseksi. Tämä kytkee hyvinvointitalouden YK:n Agenda 2030 tavoitteisiin ja niihin globaaleihin pyrkimyksiin, joilla kestävä kehitys saavutetaan.Hyvinvointitaloudessa ihmisen hyvinvointi nousee talouspolitiikan ytimeenHyvinvointitaloudella tarkoitetaan talouden ja hyvinvoinnin keskinäisen vuorovaikutuksen analysointia, mittaamista ja kehittämistä sekä näiden perusteella tehtäviä poliittisia päätöksiä. Hyvinvointitalouden perusajatuksena on, että talouspolitiikassa ihmisten hyvinvointi nostetaan keskiöön.Hyvinvointitaloudessa päätökset pitää tehdä sillä perusteella, mikä niiden hyvinvointivaikutus on. Kun ihmisten hyvinvointi on päämääränä, ohjaa se taloudellisen vaurastumisen ja vakauden kasvua ja päinvastoin: taloudellinen kasvu ja talouden vakauden tavoite mahdollistavat hyvinvoinnin kasvattamisen.Bruttokansatuotteen rinnalle tarvitaan muita mittareitaHyvinvointitalouden tavoitteena on luoda mahdollisuuksia lisätä hyvinvointia ja talouskasvua samanaikaisesti. Hyvinvoinnin lisääntyessä talous kasvaa ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys paranee. Olennaista hyvinvointitalousajattelussa on, ettei bruttokansantuotteen (BKT) kasvu ole itseisarvo- Kasvun on oltava taloudellisesti ja ekologisesti kestävää, sekä sosiaalisesti kestävää ja eriarvoisuutta vähentävää. Taustalla on ajastus siitä, ettei taloudellinen kasvu tuota hyvinvoinnin kasvua kaikille tasaisesti eikä bruttokansantuotteen kasvu ratkaise nykyisiä ongelmia. Siksi tarvitaan BKT:tä täydentäviä mittareita sekä mittareita, jotka kuvaavat hyvinvointia ja kestävää kehitystä ja jotka soveltuvat Suomen oloihin.Suomi jatkaa aktiivista työtään kansainvälisillä foorumeillaSuomi on ollut aloitteellinen hyvinvointitalouden edistämisessä EU:ssa. Suomen puheenjohtajakaudella hyvinvointitalous valittiin sosiaali- ja terveysministeriön pääteemaksi. Suomen kaudella hyväksyttiin neuvoston päätelmät hyvinvointitaloudesta. Poikkihallinnollisesti valmistellut päätelmät sisältävät useita toimenpidesuosituksia jäsenvaltioille ja komissiolle. EU:ssa hyvinvointitalouspäätelmien toimeenpano linkittyy komission strategiaan ja työohjelmaan, johon kuuluvat mm. sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpano ja lukuisat muut ohjelmat.Suomi on jatkanut toimia hyvinvointitalouden edistämiseksi puheenjohtajakautensa jälkeen. Suomi on mm. liittynyt Wellbeing Economy Governments -verkostoon (WEGo), johon kuuluvat myös Uusi-Seelanti, Skotlanti, Wales ja Islanti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö on vahvistanut Valtion ydinjätehuoltorahaston tilinpäätöksen vuodelle 2020. Rahasto koostuu kolmesta osasta: Varautumisrahasto, Ydinturvallisuustutkimus-rahasto ja Ydinjätetutkimusrahasto.Varautumisrahaston taseen loppusumma vuoden 2020 lopussa oli 2,64 miljardia euroa (vuotta aiemmin 2,72 mrd. euroa). Rahaston voitto, 14,2 miljoonaa euroa (14,1 milj. euroa vuonna 2019), lisätään jätehuoltovelvollisten rahasto-osuuksiin siinä suhteessa kuin kunkin varoja on kalenterivuoden aikana ollut rahaston käytössä.Valtion ydinjätehuoltorahastossa olevaan Varautumisrahastoon kerätään varoja siltä varalta, että valtio joutuisi vastaamaan ydinjätehuollon tulevista kustannuksista.Rahastossa oleva 2,64 miljardia euroa kattaa kaikkien Suomessa tähän mennessä syntyneiden ydinjätteiden jäljellä olevan ydinjätehuollon kustannukset. Summa sisältää myös nykyisten laitosten purkamiskustannukset. Varautumisrahaston pääoma muodostuu ydinjätehuoltomaksuista ja rahaston lainaus- ja sijoitustoiminnan tuotosta. Ydinjätehuoltomaksuja ovat velvollisia suorittamaan ne, joiden toimin-nasta aiheutuu ydinjätteitä. Näitä ovat voimayhtiöt Fortum Power and Heat Oy ja Teollisuuden Voima Oyj (TVO) sekä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, jonka käytössä on FiR-1 tutkimus-reaktori. Näillä ns. jätehuoltovelvollisilla on halutessaan oikeus lainata takaisin vuosittain turvaavaa vakuutta vastaan 75 % siitä osuudesta, joka niillä kulloinkin rahastossa on (rahasto-osuus). Valtiolla on oikeus lainata loppuosa varoista. Rahasto sijoittaa turvaavia vakuuksia vastaan ne varat, jotka ovat jääneet käyttämättä edellä todetuilla tavoilla.Ydinturvallisuustutkimusrahastoon ja Ydinjätetutkimusrahastoon kerätään vuosittain varoja käytettäväksi alan tutkimustoiminnan rahoittamiseksi. Vuonna 2020 ydinturvallisuustutkimusta varten kerättiin noin 8,8 miljoonaa euroa ja ydinjätetutkimukseen noin 3,4 miljoonaa euroa.Vuonna 2021 rahaston toimintaympäristössä ennakoidaan tapahtuvan muutoksia, jotka vaikuttavat rahaston toimintaan. Näitä ovat muun muassa TVO:n Olkiluoto 3 -voimalaitosyksikön käytön aloitus ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusreaktori FiR1:n käytöstä poiston käynnistyminen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Nuoret eri puolilta maailmaa osallistuivat viime vuonna YK:n lastenjärjestö Unicefin työpajoihin, joissa kartoitettiin heidän kokemuksiaan tekoälystä. Kyselyn tulokset tukevat valmisteilla olevaa kansainvälistä ohjeistusta. Kolmannes maailman internetin käyttäjistä on alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria. Kuva: UNICEF/Schverdfinge”Tutustukaa nuoriin – sillä me kaikki tiedämme, että eri sukupolvien lapsuuskokemusten välillä on valtava ero. Ottakaa myös huomioon, että tämän päivän 13-vuotias todennäköisesti tietää joistain asioista enemmän kuin 50-vuotias tiesi itse tuossa iässä. Lopettakaa nuorten aliarvioiminen.”Chileläinen nuori tiivistää Unicefin kyselyssä monen ikätoverinsa ajatukset siitä, miksi lasten ja nuorten osallistuminen tekoälyä koskeviin ratkaisuihin on erityisen tärkeää.Unicef kokosi viime vuonna 245 nuoren näkemyksiä ja kokemuksia tekoälyn käytöstä ja kehityksestä. Kysely toteutettiin työpajojen muodossa, ja siihen osallistui 12-19-vuotiaita nuoria Brasiliasta, Chilestä, Etelä-Afrikasta, Ruotsista ja Yhdysvalloista.Unicef kehittää Suomen tuella ohjeistusta, jonka tavoitteena on luoda kansainväliset pelisäännöt lapsiin liittyvän tekoälyn käytölle ja kehitykselle. Ohjeistus on ensimmäinen laatuaan ja sen tarkoitus on auttaa valtioita, kuntia ja yrityksiä varmistamaan, että niiden käyttämät tekoälyratkaisut toimivat lasten parhaaksi.Riskit vaikeat hahmottaaNuoret käsittelivät työpajoissa arkipäivän tilanteita, joissa tekoäly on mukana, kuten palveluntarjoajien chat-toimintoja, turvajärjestelyihin liittyvää kasvojentunnistusta, oppimista tukevia älykkäitä ohjelmistoja ja työn tai opiskelupaikan haussa hyödynnettävää hakemusten automaattista seulontaa.Osalla nuorista oli aihepiiristä vain vähän ennakkotietoa ja osaamista, toisilla hyvinkin pitkälle vietyjä pohdintoja. Erot suhtautumisessa näkyivät esimerkiksi tietoturvaan liittyvissä kysymyksissä: osa kertoi säännönmukaisesti antavansa henkilötietonsa ja yksityistä dataa vaikkapa ladatessaan uusia sovelluksia, sen enempää asiaa pohtimatta.Toisia kuitenkin mietitytti, mihin heidän tietonsa menevät ja kuka niitä käyttää. Keskustelua herätti esimerkiksi kohdennettu mainonta. Ruotsalaisnuori oli huolestunut mahdollisuudesta, että tekoälyn ottaessa dataa haltuun ”vapaa tahtoni ja henkilökohtainen tilani hävitetään.”Tekoäly inspiroiNuoret tunnistivat tekoälyn kehityksessä paljon mahdollisuuksia esimerkiksi koulutusta, terveyttä, turvallisuutta ja liikennettä parantavien sovellusten saralla. Tekoäly yhdistyi monien mielessä myös skifielokuviin ja inspiroi pohtimaan kaukaisempaakin tulevaisuutta.”Tekoälyssä jännittävää on se hetki, kun onnistumme rakentamaan robotteja ja aluksia, joilla pääsemme matkustamaan aurinkokuntamme muille planeetoille”, visioi yhdysvaltalainen vastaaja.Nuoret kokivat oppineensa tekoälystä enemmän kotona ja kaveripiirissä kuin koulussa. He toivoivatkin aiheesta lisää yleistä koulutusta, jotta kaikki voisivat yhtä lailla ymmärtää sekä tekoälyn riskejä että mahdollisuuksia.Chileläisnuori kaipasi viranomaisilta aktiivisuutta:”Kouluissa pitäisi puhua aiheesta, tai pitäisi olla mainontaa (mikä on hyvin tehokas keino), joka valistaisi tai vakuuttaisi meidät oppimaan lisää ja suojaamaan itsemme. Sen pitäisi tulla osaksi kulttuuria niin, että ihmiset hahmottaisivat tekoälyn yhtä selkeästi kuin ymmärrämme sähkön, oven tai teknologian käsitteet.”Unicef on kuullut ohjeistusta varten myös tekoälyn ja lastensuojelun asiantuntijoita. Käyttäjien kokemuksen pohjalta ohjeistus viimeistellään ja julkaistaan loppuvuodesta 2021. Koosteraporttiin nuorten näkemyksistä voi tutustua Unicefin sivuilla.
Lisätietoa Suomen tukemasta kansainvälisestä tekoäly ja lapset -ohjeistuksesta ulkoministeriön sivuilla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja rauhantyön on pystyttävä vastaamaan yhdessä nykyistä tehokkaammin kriisien keskellä elävien ihmisten tarpeisiin. Entistä tiiviimpi yhteistyö eri toimijoiden välillä on välttämätöntä. Tämä on keskeinen johtopäätös Kehityspoliittisen toimikunnan (KPT) julkaisemassa raportissa, jossa toimikunnan jäsentahoista koottu asiantuntijaryhmä analysoi nykyisen tilanteen ja antaa suosituksia toiminnan parantamiseksi.Raportissa käydään läpi kolmoisneksus-lähestymistapana tunnettua yhteistyötä erityisesti hauraissa olosuhteissa ja pitkittyneissä konflikteissa, joissa kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja rauhantyön toteuttaminen on erityisen haasteellista.Tarve yhteistyön tiivistämiselle on ilmeinen, sillä merkittävä osa Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaista on hauraita valtioita. Näitä ovat esimerkiksi Afganistan, Etiopia ja Myanmar. Suomi tunnetaan myös sitoutuneena humanitaarisen avun antajana ja rauhantyön toteuttajana.Yhä vaikeammat tilanteet korostavat yhteistyötä

Lähde: Valtioneuvosto.fi