Kaikkien ihmisten vastuulla on pitää huolta eläinten hyvinvoinnista – poliisi tutkii eläimiin kohdistuvaa rikollisuutta vihjeiden ja viranomaisyhteistyön avulla

NordenBladet —

20.02.2020 klo 15.00Poliisihallitus
Eläinrikokset tarkoittavat esimerkiksi sitä, että eläintä laiminlyödään tai sille tehdään vahinkoa. Eläinrikoksiin liittyy myös talousrikollisuutta ja järjestäytynyttä rikollisuutta. Vakavimmillaan eläimeen kohdistuvasta rikoksesta voi saada eläimenpitokiellon tai jopa vankeutta.
Poliisi kampanjoi tällä viikolla aiheesta tiedotteella ja julkaisuilla sosiaalisessa mediassa. Kampanjan tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä erilaisista eläinrikoksista sekä rohkaista vinkkaamaan viranomaisille, kun havaitsee eläinten kaltoin kohtelua tai muuta epäilyttävää toimintaa.
Vuonna 2019 kirjattiin noin tuhat eläinrikosta, joista yleisimpiä ovat eläinsuojelurikokset ja -rikkomukset. Eläinsuojelurikkomus eroaa rikoksesta siten, että siitä rangaistaan yleensä vain sakolla. Eläinsuojelurikkomuksesta on kyse silloin, kun eläin joutuu ihmisen takia kokemaan kärsimystä esimerkiksi kuumassa autossa. Eläimen rääkkääminen tai kuoleman aiheuttaminen ylittää eläinsuojelurikoksen kynnyksen.
Jos rikos sisältää erityistä raakuutta tai julmuutta, se saatetaan luokitella törkeäksi. Tavallisen asteen eläinsuojelurikoksesta voi saada enintään kaksi vuotta vankeutta, kun taas törkeästä eläinsuojelurikoksesta voidaan tuomita vankeutta jopa neljä vuotta.
– Helsingissä poliisia työllistävät erityisesti vapaana liikkuvat koirat, jotka purevat ihmisiä tai toisia koiria. Jos koira häiriköi vapaana, on kyseessä aina vähintään järjestysrikkomus. Jos ihminen saa koiran puremasta vammoja, voidaan puhua vammantuottamuksesta, kertoo rikoskomisario Anne Hietala Helsingin poliisin eläinrikostutkinnasta.
Poliisi tutkii myös rikoksia, jotka kohdistuvat luonnossa eläviin eläimiin. Esimerkiksi metsästyksessä ja kalastuksessa täytyy noudattaa eläinsuojelulakia, jonka mukaan eläin ei saa kärsiä turhaan. Maakunnissa poliisia työllistää myös salametsästys. Kaupunkiympäristössä yksi villiin luontoon kohdistuva eläinrikos voi olla esimerkiksi hanhien ja muiden villieläinten kaltoin kohtelu.
Laitoin eläinten maahantuonti on merkittävä osa eläinrikosten kokonaisuutta
Suomeen tuodaan laittomasti eniten koiria ja kissoja. Tavallisimpien lemmikkilajien lisäksi laittoman maahantuonnin ja kaupan kohteena on myös eksoottisia eläinlajeja.
– Suomeen tuodaan esim. kanarialintuja ja papukaijoja. Samoin voidaan olettaa, että maahan tuodaan myös muun muassa paperittomia matelijoita, sanoo rikoskomisario Hietala.
Suomeen laittomasti päätyviä eläimiä on saatettu pitää ja kasvattaa huonoissa oloissa. Salakuljettajan tavoitteena on pitää eläin hengissä ainoastaan siihen asti, että se saadaan myydyksi. Eläimiä kaupataan pahaa aavistamattomille ostajille esimerkiksi internetin myyntisivustoilla. Yleistä on, että henkilö näkee myynti-ilmoituksen edullisesta koiran- tai kissanpennusta ja sopii myyjän kanssa tapaamisen.
Myynti-ilmoituksessa usein vakuutellaan, että eläin on rokotettu ja sillä on kaikki vaadittavat paperit. Kauppojen jälkeen omistajalle saattaakin selvitä, että pennulla on jokin sairaus, tai eläinlääkärissä käy ilmi, ettei eläintä ole sirutettu tai rekisteröity. Ulkomailta maahan tuotu pentu voi kantaa sekä eläimille että ihmiselle vaarallisia viruksia tai tauteja. Poliisille ja eläinlääkäreille voi ainoa mahdollisuus olla eläimen lopettaminen, mikäli esimerkiksi tuodun pennun papereissa ja alkuperässä on epäselvyyksiä ja on olemassa tautiriski.
Hälytyskellojen pitäisi soida, jos:

myyjällä on kova kiire saada kaupat hoidettua, eikä hän ole kiinnostunut siitä, millaisen kodin ostaja eläimelle tarjoaa.
pentu tarjotaan mukaan heti tai pennun emä ei ole paikalla.
myyntitilanne sovitaan julkiselle paikalle ja myynnistä ei laadita kirjallista sopimusta.
eläimen alkuperää ei kerrota tai paperit eivät ole kunnossa.

Lue lisää eläinten laittomasta maahantuonnista ja sen yhteydestä talousrikollisuuteen Veron sivuilta.
Jokaisella on vastuu ilmoittaa epäillystä eläimeen kohdistuvasta kaltoin kohtelusta valvovalle viranomaiselle
Poliisi valvoo eläinsuojelulain toteutumista. Poliisi ei kuitenkaan ole aina se taho, johon ottaa yhteyttä, kun epäilee eläinrikosta. Keskeisessä roolissa ovat valvontaeläinlääkärit ja eläinsuojelujärjestöt, jotka tekevät viranomaisyhteistyötä poliisin kanssa. Jos esimerkiksi havaitsee naapurin hoitavan koiraansa huolimattomasti, otetaan ensiksi yhteys alueen valvontaeläinlääkäriin.
Poliisi ja valvontaviranomaiset eivät huomaa kaikkea, ja kansalaisten vinkit ja ilmoitukset paljastavat suuren osan eläimiin kohdistuvista kaltoin kohteluista. Akuuteissa tilanteissa täytyy aina soittaa hätänumeroon 112.

Lähde: Poliisi.fi