Poliisi järjestää kampanjan ikäihmisten turvallisuudesta: Jos ikäihmisen asiat huolestuttavat, ota asia puheeksi ja ilmoita tarvittaessa eteen päin

NordenBladet —

16.12.2019 klo 12.52Poliisihallitus
Suomessa on omaa kotimaista sekä rajat ylittävää rikollisuutta, jonka kohderyhmänä ovat ikäihmiset. Tapoina ovat erilaiset huijaukset. Ikäihmiset saattavat kohdata myös rikosten kaltaista kaltoinkohtelua, jossa asialla saattava olla läheiset, tutut ja muut luottohenkilöt.
Poliisi kannustaa ikäihmisten omaisia ja muita heidän kanssaan toimivia ottamaan rohkeasti puheeksi mahdollisesti epäilemänsä kaltoinkohtelun ja sekä ilmoittamaan asiasta tarvittaessa eteenpäin. Poliisi toivoo myös yleisesti ikäihmisten kanssa keskustelua rikosilmiöistä niiden ennalta estämiseksi.
– Poliisin viesti ei välttämättä suoraan tavoita ikäihmisiä, joten heidän varoittamisessaan ja valistamisessaan tarvitsemme läheisten ja heidän kanssaan työskentelevien apua. Tässä olisi hyvä ja tärkeä keskustelunaihe esimerkiksi tuleville joulunpyhille, kannustaa Poliisihallituksen poliisitarkastaja Jyrki Aho.
Ulkomaille huijattuja rahoja ei yleensä saa takaisin
Poliisihallituksen poliisitarkastaja Jyrki Ahon mukaan rikolliset toimivat usein siten, että ikäihmisen arjen toiminnoissa, esimerkiksi kauppa-asioilla tai pankkiautomaatilla viedään henkilön huomio pois ja anastetaan esimerkiksi maksukortti. Tai tunkeudutaan ikäihmisen asuntoon tekeytymällä kotipalveluhenkilöksi tai esiintymällä poliisina.
Oma lukunsa ovat häikäilemättömät romanssihuijaukset, joissa tunteisiin vetoamalla pyydetään rahaa jollakin tekosyyllä.
– Etenkään ulkomaille huijattuja rahoja ei käytännössä koskaan saa takaisin. Haastavaa on se, että toisinaan toive kumppanista on niin vahva, etteivät uhrit usko pankin tai poliisinkaan varoituksia siitä, että ovat joutuneet huijauksen kohteeksi, Aho sanoo.
Myös tietokoneet ja älypuhelimet sekä niiden puutteelliset käyttötaidot voivat nostaa riskiä joutua rikoksen uhriksi. Tämä voi avata rikollisille pääsyn henkilön identiteettitietoihin ja rahoihin.
Kaltoinkohtelua ei kannata salata
Tilastojen perusteella poliisi tietää, mitä poliisille ilmoitetaan. Se, mitä ikäihmisten kotien seinien sisäpuolella tapahtuu, voi olla aivan muuta. Rikoksen kaltaisen kaltoinkohtelun takana voivat olla omat läheiset, tutut ja muut luottohenkilöt.
– Tähän liittyy usein myös päihdeongelmia, jotka näkyvät väkivaltaisena käyttäytymisenä ja omaisuusrikoksina. Myös ongelmapelaaminen voi olla rikoksen tai kaltoinkohtelun taustalla. Kaltoinkohtelu aiheuttaa uhrissa pelkoa ja häpeää eikä asioista haluta puhua.
Ahon mukaan olisikin tärkeää, että jos kaikki ei vaikuta olevan kohdallaan, asia otettaisiin esille.
– Esimerkiksi pelko tai mustelmat voivat kieliä läheisväkivallasta. Ole rohkea ja kysy. Ilmoita tarvittaessa epäilyistäsi poliisille tai tee ns. huoli-ilmoitus sosiaaliviranomaiselle, Aho kannustaa.
Huoli-ilmoitus voidaan tehdä, jos vaikuttaa siltä, että henkilö ei pysty vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan.
– Ilmoituksen tarkoituksena on varmistaa, että iäkäs henkilö saa tarvitsemansa huolenpidon silloinkin, kun hän ei sitä itse osaa tai ymmärrä pyytää, Jyrki Aho sanoo.
Kampanja ikäihmisten turvallisuudesta
Poliisi julkaisee poliisin sosiaalisen median kanavissa tällä viikolla muun muassa kaksi videota, joilla pyritään nostamaan keskusteluun ikäihmisiin kohdistuva kaltoinkohtelu ja rikollisuus. Kampanjan tavoitteena on estää niitä ennalta.
Erityisesti ikäihmisiin kohdistuvia rikosilmiöitä vuonna 2019 sekä ohjeita niiden torjumiseksi:
Valepoliisit
Valepoliisi-ilmiössä rikoksentekijä lähestyy uhria yleensä soittamalla, poliisina esiintyen. Uhrille on kerrottu pankkitilin olevan vaarassa ja sieltä ollaan siirtämässä rahaa, jolloin poliisi tarvitsisi pankkitunnukset tämän estämiseksi.
Valepoliisi-toiminnasta on myös versioita, joissa on otettu lähempää kontaktia uhriin. Poliisiksi esittäytynyt rikoksentekijä on esimerkiksi kertonut uhrien olevan osana poliisin salaista operaatiota ja pyytänyt apua. Tällöin on pyydetty jättämään pankkikortti, koruja tai rahaa ulko-ovelle, auton takarenkaan luokse tai joku on tullut hakemaan niitä uhrin kotoa.
Valepoliisi-ilmiössä on ollut myös tapauksia, että rikoksentekijät ilmestyvät suoraan ovelle ja pyydetään poliisina esiintyen näitä samoja asioita tai pyritään asuntoon sisään.
Rakkauspetokset
Ilmiössä huijari on yleensä ottanut yhteyttä rikoksen uhriin sosiaalisessa mediassa. Rikoksentekijä on usein esittäytynyt sotilaaksi, lääkäriksi tai muuksi ulkomailla työskenteleväksi henkilöksi ja hän alkaa nopeasti pyytää jollakin verukkeella rahaa. Verukkeita voivat olla esimerkiksi tapaaminen, suuren rahasumman saaminen, jokin ongelma tai jopa hengenhätä, johon hän on kertomansa mukaan joutunut. Lähtökohtana on, että henkilö tarvitsee ilmoittamaansa toimenpidettä varten rahaa.
PIN-koodien urkinta
Eräs varsinkin ikäihmisiin kohdistunut rikosilmiö on PIN-koodien urkinta rahannostoautomaatilla tai kaupan kassalla. Uhrin PIN-koodi on urkittu nostotapahtuman aikana selän takaa, ja nostotapahtuman loppuvaiheessa rikoksentekijä on koputtanut uhria olkapäälle osoittaen, että tältä on tippunut rahaa maahan. Kun uhri on kumartunut nostamaan pudonneen rahan maasta, on rikoksentekijä ottanut kortin automaatista ja vaihtanut sen toiseen pankkikorttiin (usein aiemmin anastettuun), jolloin uhri ei ole heti tajunnut tulleensa huijatuksi.
Kaupan kassalla tehtynä tekotapana uhrin PIN-koodi urkittu tämän maksaessa tuotteet, ja kun uhri päässyt kaupasta ulos, niin häneltä on menty kysymään neuvoa ja samalla anastettu esimerkiksi lompakko.
Pankkien tietojenpäivityshuijaukset
Poliisin tietoon on tullut huijauksia, joissa pankin nimissä on lähetetty sähköposti, jossa pyydetään päivittämään tietoja esimerkiksi tietoturvan takia. Sähköpostilinkkiä käyttäen tai tekstiviestillä lähetetyn linkin kautta uhri on ohjattu valesivustolle, jossa pyydetään syöttämään pankkitunnukset ja sitä kautta pankkitunnukset on saatu rikollisten haltuun.
Halaushuijaukset
Kesän ilmiönä on esiintynyt ulkomaalaisten rikollisryhmien tekemät niin sanotut halaushuijaukset, joissa tullaan ensin kysymään ohjetta esimerkiksi sairaalaan. Uhria on halattu kiitoksena tai lahjoittamalla rihkamakoru, ja siinä yhteydessä anastettu uhrilta kello, koru tai lompakko. Tekotapa on usein niin hienovarainen, ettei uhri heti huomaa joutuneensa rikoksen uhriksi.
“Sukulaispoika”-huijaukset
Rikoksen toteutustavassa soitetaan uhrille ja kerrotaan olevan esimerkiksi tämän tyttärenpoika, pojanpoika tai vävy, tai annetaan uhrin ensin arvuutella, että “eks sä tiedä kuka mä olen”. Kun uhri arvaa, niin ollaankin juuri hän. Ikäihmiselle kerrotaan jotakin järkyttävää joka herättää auttamishalun, esimerkiksi kolarista jonka hoitamiseksi tarvitaan heti rahaa.
Ohjeita rikoksilta suojautumiseen:

Poliisi, pankki tai mikään muukaan toimija ei koskaan kysy puhelimessa pankkitunnuksia.
Poliisi ei pyydä jättämään arvo-omaisuuttasi haettavaksi.
Oikealla poliisilla on virkamerkki, jonka hän esittää.
Älä päästä asuntoosi henkilöä, jonka tarkoitusperää et tiedä.
Suhtaudu terveellä epäilyksellä tuntemattomien lähestymisiin. Vetäydy tarvittaessa kauemmas.
Suhtaudu aina epäilevästi tuntemattomien rahapyyntöihin, vaikka tarina olisi kuinka tunteisiin vetoava tahansa. Jos lähetät rahaa, et todennäköisesti saa niitä takaisin.
Hoida pankkiasiat verkossa aina pankin verkkosivujen kautta.
Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, tee rikosilmoitus. Myös huijausyrityksistä tulee ilmoittaa poliisille ja akuutissa tilanteessa hätäkeskukseen. Rikoksen uhreille on saatavilla palveluja muun muassa rikosuhripäivystyksestä.

Lähde: Poliisi.fi



Mainos:




High quality & nature friendly luxury cosmetics from Scandinavia - ElishevaShoshana.com

Copyright © NordenBladet 2008-2022 All Rights Reserved.
Skandinaavisia / Pohjoismaisia uutisia ja tietoa suomeksi.
Scandinavian / Nordic news and info in Finnish.
Nordic News Service & Link Directory