NordenBladet – Tapaturmavakuutuskeskuksen ja Vakuutuskeskuksen kuolevuusmallin mukaan 1960-luvulla syntyneen miehen eliniänodote on lähes 84 vuotta, mutta yhden kymmenestä miehestä odotetaan elävän lähes 96-vuotiaaksi. Vastaavan ikäisillä naisilla eliniänodote on lähes 89 vuotta, mutta yksi kymmenestä nyt lähes 60-vuotiaasta naisesta elää melkein 99-vuotiaaksi.
Nuoremmilla ikäluokilla eliniänodote vain nousee, kun 2010-luvulla syntyneiden tyttöjen odotetaan elävän yli 93-vuotiaiksi ja yksi kymmenestä elää odotuksen mukaan yli satavuotiaaksi.
Elämän pidentyminen on keskustelussa jäänyt syntyvyyden romahtamisen jalkoihin. Kun suomalaisten elinikä näyttää pidentyvän kaiken aikaa, se merkitsee myös, että säästöjen olisi riitettävä yhä kauemmin.
”Elämän pituus on yksi suoraviivaisimmista elintason mittareista ja se näyttää ihmiskunnan hurjan kehitysloikan. 150 vuotta sitten imeväiskuolleisuus oli suurta ja vastasyntyneiden elinajanodote liikkui vain 30–40 vuodessa. Yleisen elintason ja lääketieteen odotetaan jatkavan kehittymistään ja elinajan edelleen pitenevän, vaikkakin aiempaa rauhallisempaan tahtiin,” LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.
Elinajan pidentyessä on luontevaa, ja eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta myös välttämätöntä, että työurat pidentyvät. ”Jos ajatellaan, että tulevaisuudessa eläkkeelle jäädään noin 70-vuotiaina, niin silti nykyisistä alle kolmekymppisistä naisista noin joka kymmenes voisi nauttia eläkettä yli 30 vuotta.”
Moni suomalainen säästää eläkeaikaa varten, sillä tuleva eläke ei välttämättä riitä halutun elintason säilyttämiseen. Lisäksi moni varautuu sairauksista tai muusta lisähoivasta aiheutuviin kuluihin. Eliniänodotteen nousu merkitsee tarvetta säästää enemmän ja pidempään.
Kahden prosentin vuotuista tuottoa tarjoavaan korkosijoitukseen sijoitettuna säästöt riittävät lähes 90-vuotiaaksi. Jos elää yli satavuotiaaksi, säästöistä iso osa olisi pidettävä osakkeissa. Vaikka perinteisesti on neuvottu, että eläkeikää lähestyvän kannattaa vähentää riskipitoisia sijoituskohteita sijoitussalkustaan, Hannu Nummiaron mukaan täysin varman päälle pelaavaksi sijoittajaksi ei kannata ryhtyä.
”Riskiä on ihan fiksua pienentää ikääntyessä. Aina on mahdollista, että äkilliset rahan tarpeet tulevat sijoitusmarkkinoiden laskujen kanssa juuri samaan aikaan. Tällöin suhdanteiden tasoittumista ei ehditä odotella ja vuosien aikana säästetty puskuri voi jäädä huomattavasti budjetoitua pienemmäksi.#
Kolme viidestä suomalaisesta sanoo varautuneensa eläkeikään taloudellisesti. Rahaa säästetään eri tavoin, tyypillinen suomalaisten säästökohde on tili tai rahasto.
Kuva: Pexels
Lähde: Tiedot ilmenevät LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus -kyselystä.