Vaikeiden palovammojen hoitoon varaudutaan myös pohjoismaisella yhteistyöllä
NordenBladet — Pohjoismaat tiivistävät yhteistyötään tilanteita varten, joissa voi tulla paljon vaikeita palovammoja saaneita potilaita. Yhteistyössä valmistellun ns. palovammamekanismin avulla voidaan yhtenäistää maiden toimintamalleja ja varautua onnettomuuksiin, joissa vaikeita palovammoja saaneita potilaita on enemmän kuin yksittäinen Pohjoismaa kykenee hoitamaan laadukkaasti.
Palovammamekanismi esitellään Pohjoismaiden ministerineuvoston sosiaali- ja terveysministerikokouksessa Reykjavikissa keskiviikkona 27.maaliskuuta. Kokoukseen osallistuu Suomesta sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila.
Suomessa vaikeiden palovammapotilaiden hoitoa voidaan aloittaa kaikissa keskussairaaloissa, ja erityisosaamista on keskitetty Helsingin yliopistolliseen sairaalaan, jossa toimii kansallinen palovammakeskus.
Kukin Pohjoismaa yksin pystyy kansallisesti hoitamaan melko rajallisen määrän vaikeita palovammoja saaneita potilaita. Esimerkiksi Bukarestin vuoden 2015 diskopalon kaltaisten onnettomuuksien tapahtuessa voidaan kuitenkin joutua antamaan vaativaa hoitoa samanaikaisesti useille kymmenille potilaille. Yhteinen palovammamekanismi antaa tähän mahdollisuudet. Yhteistyö pitää sisällään myös tarvittavan psykososiaalisen tuen.
Valmistelutyötä on tehnyt Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen valmiusyhteistyön ryhmä. Palovammamekanismi pohjautuu jo olemassa oleviin yhteispohjoismaisiin valmiussopimuksiin, ja yhteistyö voitaisiin käynnistää jo näiden sopimusten perusteella.
Pohjoismaat selvittelevät myös mahdollisuuksia parantaa yhteistyötä korkean infektioriskin ja paljon resursseja vaativien potilaiden kuljetuksissa ja kehittää hoidon yhteisiä standardeja. Yhteinen kehittämistyö aloitettiin Ebola-epidemian jälkeen. Pohjoismaat ovat hakemassa tänä keväänä kehitysrahaa hankkeeseen EU:n pelastuspalvelumekanismilta.
Ministerikokouksen teemakeskustelun aiheena on lasten ja nuorten osallisuus. Puheenjohtajamaa Islannilla on olemassa hyviä kokemuksia ja malleja, joilla nuorten hyvinvointia on voitu parantaa esimerkiksi tiivistämällä yhteistyötä koulujen, harrastusseurojen, vanhempien ja tutkijoiden välillä. Ministeri Mattila kertoo Suomen lapsi- ja perhepolitiikan muutosohjelmasta ja kansallisen lapsistrategian valmistelusta.
Lasten psyykkinen terveys esillä pohjoismaisessa psykiatrian huippukokouksessa
Ministeri Mattila osallistuu Islannin matkallaan myös torstaina 28.maaliskuuta pidettävään pohjoismaiseen psykiatrian huippukokoukseen. Sen aiheena on lasten psyykkinen terveys. Kokouksessa pohditaan sitä, miten päivähoito, esikoulu ja koulu voivat tukea lasten mielenterveyttä. Mattila osallistuu mm. ministereiden yhteiseen lasten henkistä hyvinvointia koskevaan paneelikeskusteluun.
Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Maria Waltari, p. 0295 163 337 (Pohjoismaiden ministerineuvosto)
Erityisasiantuntija Lasse Ilkka, p. 0295 163 714 (palovammamekanismi)
Ministeri Mattilan erityisavustaja Mira Hirvonen, p. 046 920 1736
Lähde: stm.fi
