NordenBladet – Suomessa kerättyjen tietojen perusteella toteutetussa tutkimuksessa löydettiin yhteyksiä aikoinaan laajasti käytetyn hyönteismyrkky DDT:n ja vaikean autismin välillä. Tiedeaikakauskirjassa Nature julkaistun tutkimuksen tuloksista ilmenee, että ne, joiden veressä oli raskauden aikana suurempi määrä torjunta-aine DDT:n jäännöksiä, synnyttivät todennäköisemmin autistisen lapsen. Tutkimuksen perusteena oli yli miljoonan raskaana olleen suomalaisnaisen verikokeet.
Tutkimuksesta ilmenee, että äideillä, joiden veressä oli enemmän DDT:tä, oli 32 prosenttia suurempi todennäköisyys saada autistinen lapsi kuin niillä äideillä, joiden veressä DDT:n määrä oli pieni. Aiemmin DDT oli yhdistetty erilaisiin syöpätapauksiin. DDT säilyy luonnossa ja maanpinnassa vuosikymmenet, ja sieltä se päätyy kasvien ja eläinten kautta ihmisen ruokapöydälle, kertoo NordenBladet.ee.
Autismi on maailmassa hyvin yleinen. Maailman terveysjärjestö WHO:n tietojen mukaan autismia sairastaa yksi lapsi 160:stä. Autismi on levinnyt varsinkin viime vuosikymmeninä.
Tutkimuksen tekijät myöntävät kuitenkin, että DDT ei välttämättä suoraan aiheuta autismia, vaikkakin todettiin yhteys DDT:n ja autismin synnyn välillä. Tähän mennessä ei ole tiedossa, miten DDT autismia aiheuttaa.
On mahdollista, että DDT aiheuttaa lapsille pienempää syntymäpainoa ja ennenaikaisia syntymiä, jotka ovat autismin tärkeimmät riskitekijät. DDT:stä tiedetään, että se sitoo elimistössä androgeenin reseptoreita ja eläinkokeissa on aiemmin tullut esiin, että siinä tapauksessa sikiön aivot saattavat vahingoittua, näin varsinkin pojilla, joilla autismia esiintyy enemmän kuin tytöillä.
Koska kaikille äideille, joilla oli korkea DDT-veriarvo, ei syntynyt autistisia lapsia, nyt tutkitaan, voiko DDT:llä olla elimistössä yhteisvaikutus jonkin muun aineen kanssa, joka sitten voisi aiheuttaa autismin.
Tutkimus julkistettiin 16. elokuuta yhdysvaltalaisessa tiedeaikakauskirjassa American Journal of Psychiatry. Tutkimuksessa tarkkailtiin myös autismin yhteyttä toiseen kemikaaliin, PCB:hen (polyklooratut bifenyylit), mutta yhteyttä ei löydetty. PCB:t olivat vuosina 1930-1980 laajasti käytössä sähkölaitteissa jäähdytysnesteinä. Kaikki vanhemmat kondensaattorit sisälsivät niitä. Ne ovat hyvin säilyviä yhdisteitä, varsinkin vedessä, ja ihmiset syövät niitä kalojen välityksellä. Kyseessä ovat erittäin karsinogeeniset eli syöpää aiheuttavat yhdisteet, ja jotkut tutkimukset yhdistävät nekin autismiin.
Lähde: NordenBladet.ee