Tuore selvitys kokosi yhteen tietoa alueiden maahanmuuttostrategioista
NordenBladet — Selvitys alueellisista maahanmuuttostrategioista tuottaa tietoa maakuntien valmiudesta ja tahtotilasta hyödyntää koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa. Lisäksi se tukee alueilla käytävää keskustelua osaajien riittävyydestä ja koulutus- ja työperäisestä maahanmuutosta sekä parantaa alueiden varautumista osaajapulaan.Suomessa ei ole aiemmin ollut saatavilla valtakunnallisesti kattavaa tietoa siitä, miten yleisiä ja millaisia maakunnalliset maahanmuuttostrategiat ovat. Työ- ja elinkeinoministeriön tilaama ja Sitran rahoittama selvitys luo kokonaiskuvaa alueiden tämänhetkisestä koulutus- ja työperäisestä maahanmuuttopoliittisesta ajattelusta ja valmistautumisesta. Se laajentaa ja syventää kotimaista keskustelua koulutus- ja työperusteisesta maahanmuutosta aluekehittämisen ja kaupunkien kehittämisen näkökulmasta. Selvityksen toteutti MDI Public Oy. Kestävä väestökehitys, julkisen talouden rahoituspohja ja osaavan työvoiman saatavuus luovat hyvinvointia. Yksi keino näiden hyvinvointia tukevien rakenteiden vahvistamiseksi on koulutus- ja työperusteinen maahanmuutto, erityisesti väestön ikääntyessä. Tämän takia on tärkeää selvittää, mitä työperusteinen maahanmuutto merkitsee erilaisille alueille, ja millaisin toimin alueet voivat edistää sitä. Selvitys kokosi yhteen tietoa aktiivista koulutus- ja työperäistä maahanmuuttopolitiikkaa harjoittavien alueiden politiikasta, politiikkalinjauksista, toimintaohjelmista ja politiikasta käytävästä keskustelusta.Selvityksen tulokulma oli monipuolinen. Sisällönanalyysissa käytettiin aineistona muun muassa maakunnallisia ja muita alueellisia maahanmuutto-ohjelmia sekä kasvukeskusten kotoutumisohjelmia. Lisäksi selvityksessä haastateltiin suoraan ELY-keskusten, TE-toimistojen ja kuntien asiantuntijoilta heidän näkemyksiään alueellisesta strategiatyöstä. Keskustelulle ja työlle työperäisen maahanmuuton edistämiseksi on tarvetta nyt ja tulevaisuudessaSelvityksen mukaan noin puolessa maakunnista oli laadittu tai on laadinnassa maakunnallinen maahanmuutto-ohjelma, ja lakisääteisiä kotouttamisohjelmia on tehty kuntatasoisten lisäksi seutukunnallisesti ja maakunnallisesti. Maahanmuutto-ohjelmissa ja kotouttamisohjelmissa on usein huomioitu koulutus- ja työperäinen maahanmuutto omana teemanaan. Lisäksi kaikissa vuosien 2022–2025 maakuntaohjelmissa on kirjattu tavoitteeksi maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen sekä koulutus- ja työperäisen maahanmuuton edistäminen.Selvityksen mukaan alueet ovat strategioissaan ja suunnitelmissaan varautuneet eri tavoin maahanmuuttoon. Vieraskielisen väestön määrä ei ole kaikilla alueilla suoraan yhteydessä siihen, miten laajasti maakuntien ohjelma- ja kehittämistyössä tehdään koulutus- ja työperäiseen maahanmuuttoon liittyviä linjauksia. Yleisesti alueiden ohjelmien haasteena on saada pidempikestoista vaikuttavuutta. Selvityksessä esitetään kaikkiaan kahdeksan kehittämistoimenpidettä vahvistamaan alueellista strategiatyötä. Muun muassa maahanmuuttajien elämää kokonaisuutena tarkastelevaa toimintaa tarvitaan nykyistä enemmän, ja konkreettisia keinoja tulisi luoda tukemaan strategisia linjauksia. Myös oppilaitosten ja korkeakoulujen roolia kansainvälisten osaajien houkuttelemisesta tulisi kehittää. Kokonaisuudessaan selvitys alleviivaa, että keskustelulle ja systemaattiselle työlle työperäisen maahanmuuton edistämisessä on tarvetta tulevaisuudessakin.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
