Tuore tutkimus päivittää kokonaiskuvaa syrjinnästä suomalaisessa työelämässä

NordenBladet — 1. maaliskuuta julkaistun tutkimuksen mukaan syrjintää esiintyy työelämässä laajasti ja eri perustein, yleisimmin terveydentilaan ja ikään perustuen. Yhtä selkeää työkalua systemaattisen rekrytointisyrjinnän vähentämiseksi ei löytynyt, mutta Helsingin kaupungin anonyymin rekrytoinnin kokeilu antoi viitteitä anonyymistä työnhausta toimivana työkaluna rekrytointisyrjinnän vähentämisessä.Laboren ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen tarkoituksena oli päivittää kokonaiskuvaa syrjinnästä Suomen työelämässä. Tutkimuksessa on kaksi keskeistä osaa, joiden tavoitteena on tuottaa päätöksentekijöille tietoa syrjinnästä työelämässä ja keinoista yhdenvertaisuuden edistämiseksi.Tutkimus keskittyi yhdenvertaisuuslaissa ja tasa-arvolaissa kiellettyihin syrjintäperusteisiin. Perusteita ovat muun muassa sukupuoli, ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, terveydentila, vammaisuus ja seksuaalinen suuntautuminen. Survey-aineistojen avulla tutkimus kuvaa vastaajien omakohtaisia kokemuksia ja havaintoja syrjinnästä. Näitä kyselytutkimuksia täydentävät viranomaisaineistojen syrjintäilmoitukset ja -tuomiot sekä rekisteripohjainen tilastoaineisto. Työolotutkimuksen aikasarjat tuottivat kaikista kattavinta ja eri syrjintäperusteiden kannalta vertailukelpoisinta tietoa työpaikalla havaitusta syrjinnästä.Eri aineistot valottavat työsyrjinnän yleisyyttä ja perusteitaTutkimuksen ensimmäisessä osassa selvitettiin työelämässä esiintyvän syrjinnän yleisyyttä ja ajankohtaista tilannetta. Kyselytutkimuksissa yleisimmät perusteet syrjinnälle olivat terveydentila sekä nuori ja vanha ikä. Viranomaisaineistoissa esimerkiksi työsuojeluviranomaisen asiakasaloitteisissa tarkastuksissa ikä oli yleisin syrjintäperuste. Merkittävin kasvu työsuojeluviranomaisen tarkastuksissa oli kuitenkin alkuperään, kieleen ja kansalaisuuteen perustuvassa syrjinnässä. Työsyrjintärikoksissa yleisimmin esiintyvä syrjintäperuste oli terveydentila ja toiseksi yleisin sukupuoli.Kokonaiskuvan muodostaminen työsyrjinnästä Suomessa on haastavaa, koska syrjintäperusteittain saatavilla olevan tiedon määrässä ja laadussa on merkittäviä eroavaisuuksia. Eri kyselytutkimusten kysymysmuotoilut ja kohderyhmät ovat erilaisia. Syrjintätietoa on entistä runsaammin saatavilla, ja tutkimuksen eri aineistot valottavat työsyrjinnän yleisyyttä eri näkökulmista ja eri väestöryhmien osalta.Alustavia tuloksia anonyymin työnhaun hyödyistäTutkimuksen toisessa osassa selvitettiin työnhaussa ja rekrytoinnissa tapahtuvaa syrjintää. Tilannekuvan mukaan työnhaussa tapahtuu syrjintää laajasti ja eri perustein. Muun muassa etniseen vähemmistöön kuuluvia ja iäkkäämpiä henkilöitä kutsutaan muita harvemmin työhaastatteluun. Tutkimuksessa ei löytynyt yhtä selkeää yksittäistä työkalua, joka toimisi systemaattisesti rekrytointisyrjinnän vähentämiseksi eri tilanteissa.Laajimmin tutkimuksessa arvioitiin anonyymin työnhaun vaikutuksia, ja tulokset vaihtelivat merkittävästi keskenään. Helsingin kaupungin anonyymin rekrytoinnin kokeilun arviointi antoi kuitenkin toivoa, että anonyymi työnhaku voi olla toimiva työkalu rekrytointisyrjinnän vähentämiseksi. Alustavien tulosten perusteella anonymisoinnista hyötyvät yli 55-vuotiaat sekä henkilöt, joilla on vieraskielinen nimi. Toisaalta näyttöä ei löytynyt sille, että anonymisoinnilla olisi vaikutusta sukupuolten väliseen tasa-arvoon rekrytoinnissa.Tutkimusryhmän mukaan tulevaisuudessa tarvitaan vastaavia vaikutusarvion mahdollistavia tutkimuksia, joiden avulla voidaan tarkemmin ymmärtää, missä olosuhteissa anonymisointi toimii ja missä ei. Tämä tutkimustieto on merkittävää työsyrjintää ehkäisevien ja torjuvien toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnille.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi