Selvitys: Rakennetun ympäristön esteettömyyttä ei huomioida kokonaisvaltaisesti – lainsäädännössä, toteutuksessa ja valvonnassa on vielä kehitettävää
NordenBladet — YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista velvoittaa tunnistamaan ja poistamaan esteitä rakennetusta ympäristöstä. Esteettömyyden kehittämisessä tarvitaan lainsäädäntöä ja selkeitä ohjeita, mutta on myös valvottava, että esteet poistuvat. Esteettömyys on ihmisoikeus, joka koskettaa laajasti eri ryhmiä. 3. joulukuuta julkaistu selvitys tarkastelee esteettömyyslainsäädännön toimivuutta ja ohjaustarpeita sekä esteettömyyden nykytilaa rakennetussa ympäristössä.Selvitystyön päätavoitteena oli kuvata rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyvän lainsäädännön kattavuutta YK:n vammaisyleissopimuksen velvoitteiden näkökulmasta. Loppuraportissa esitetty kokonaiskuva rakennetun ympäristön esteettömyydestä ja siihen liittyvät suositukset perustuvat hankkeessa tehtyihin kartoituksiin ja kyselyihin. Selvityksen osana toteutetussa kansainvälisessä lainsäädäntövertailussa on tarkasteltu verrokkimaiden esteettömyyslainsäädäntöä ja toimintatapoja, joilla esteettömyyttä edistetään.Rakennetun ympäristön esteettömyyden nykyisiä ja tulevia lainsäädäntö- ja ohjaustarpeita ideoitiin asiantuntija- ja sidosryhmätyöpajoissa. Selvitys ehdottaa, että tulevassa lainsäädännössä on panostettava osallistamiseen. Lisäksi toimeenpanon tukemiseksi esitetään koulutusta, kannustimia ja toteutumisen valvontaa.Selvitys ehdottaa tarkennuksia säädöksiin, mutta myös uutta esteettömyyslainsäädäntöä ja lisää valvontaa esteettömyyden toteutumiselle. Tärkeimmiksi kehittämisalueiksi tunnistettiin järjestelmällisesti kerätty tieto rakennetun ympäristön esteettömyyden tilasta, käsitteiden yhdenmukaistaminen ja esteettömyyden tarkastelu nykyistä laaja-alaisemmin. Asenteisiin vaikuttamista ja koulutusta tarvitaan lisää, jotta esimerkiksi koko rakentamisen ketju suunnittelusta toteutukseen ja kunnossapitoon tukee esteettömyyttä.Selvitys on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Tutkimus toteutettiin Aalto-yliopiston Sotera-tutkimusryhmän professori Laura Arpiaisen sekä esteettömyysasiantuntija, arkkitehti Satu Wäre-Åkerblomin johdolla. Työryhmään kuuluivat lisäksi oikeus- ja terveystieteiden maisteri Eeva Hillukkala, tutkimusapulainen, tekniikan kandidaatti Raisa Mäkinen sekä kansainvälisenä asiantuntijana Dr. Vera Roberts OCAD-yliopiston Inclusive Design Research Centeristä Torontosta. Työryhmässä oli myös kokemustoimijoita.Raportti julkaistaan myös ruotsiksi alkuvuodesta 2022.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
