Selvitys: Sisäilmaongelmia on ennen kaikkea pyrittävä ennaltaehkäisemään

NordenBladet — Hengitysliiton, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Asumisterveysliiton ja Asianajotoimisto Alfan selvityksen mukaan sekä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisy että ratkaiseminen vaativat kansalaisten asuntoihin ja sisäilmaan liittyvän tietämyksen lisäämistä sekä luotettavan ja oikean tiedon saatavuuden parantamista. Lisäksi viranomaisten neuvontaan kohdistuvia voimavaroja on lisättävä ja asiantuntijoiden pätevyys varmistettava yhteiskunnallisesti.Selvityksessä ‘Sisäilmaongelmia kohdanneiden ihmisten auttaminen ja tukeminen’ tarkasteltiin, miten paljon ja millaisia sisäilmaan liittyviä terveydellisiä, taloudellisia ja oikeudellisia ongelmia Suomessa on sekä minkälaisin toimenpitein sisäilmaongelmia kohdanneita voidaan parhaiten tukea ja auttaa.Sisäilmatilanteet vaikuttavat ihmisten arkeen monin eri tavoinSelvityksen mukaan sisäilman laatu koetaan väestötasolla pääosin hyväksi tai erittäin hyväksi. Kuitenkin vähintään 40 prosentissa kaikista pientaloista on joko kosteusvaurio tai lisäselvitystarve riskirakenteissa. Ihmiset kokevat sisäilmatilanteiden vaikuttavan heidän talouteensa, terveyteen ja psyykkiseen jaksamiseen. Yleisin tuki sisäilmaongelmia kohdanneille ihmisille löytyy heidän lähipiiristään esimerkiksi taloudellisena tukena sekä erilaisten yhdistysten tarjoamana neuvonta-apuna ja vertaistukena.Sisäilmaan liitetty oireilu on yleistä, mutta samalla pääosin lievää. Sisäilmasairaus-ilmaisua käytetään usein, mutta termi on lääketieteellisesti ongelmallinen, sillä sisäilmasairaudelle ei ole lääketieteellistä perustaa. Työryhmä suosittelee, että termin käyttöä vältetään. Sisäilmasairaudella viitataan usein monimuotoiseen, toimintakykyä merkittävästi haittaavaan pitkittyneeseen oireiluun myös sellaisissa rakennuksissa, joissa haittatekijää ei ole todettu ja joissa valtaosa ihmisistä ei saa oireita. Tällaisen oireilun syyt tulee selvittää terveydenhuollossa monipuolisesti.Huolellisuus asunnon hankinnassa, kunnossapidossa ja huollossa ovat edelleen keskeisiä homeloukkujen ennaltaehkäisyssäYhdeksi tärkeimmistä havainnoista selvityksestä nousee se, että sisäilmaongelmia on pyrittävä ennen kaikkea ennaltaehkäisemään, jotta vaikeimmilta homeloukkutilanteilta vältytään. Asunnon hankkimiseen ja asumisen taitoihin on edelleen kiinnitettävä huomiota. Luotettavaa tietoa ja neuvontaa sisäilmaan liittyvien ongelmien ratkaisuista on olemassa, mutta ongelmallista on se, että tieto on hajanaisesti saatavilla ja vaikeasti löydettävissä.Niin sanottujen erityispuhtaiden tilojen hyödyistä ei ole sellaista näyttöä, että niitä voisi suositella sisäilmasta oireilevien tilanteen ratkaisemiseksi. Ns. puhtaiden tilojen tekniset vaatimukset eivät merkittävästi eroa normaalin hyvän rakentamistavan mukaisesta rakentamisesta. Olemassa olevia määräyksiä ja suosituksia noudattamalla on mahdollista rakentaa sisäilman kannalta hyviä rakennuksia.Kannanotto asuntokaupan oikeusturvan vahvistamisesta ja homeloukkuihin liittyvän korjauslainajärjestelmän puolestaSelvityksessä otetaan kantaa valtion takaaman korjauslainajärjestelmän kehittämiseksi homeloukkutilanteessa olevien auttamiseksi. Lisäksi painotetaan sisäilma-asioiden kanssa toimivien viranomaisten, julkisten organisaatioiden, järjestöjen ja muiden toimijoiden viestinnän selkeyden, oikean tiedon saavutettavuuden ja ajantasaisuuden tärkeyttä. Näiden kaikkien toimijoiden osaaminen ja riittävät resurssit tulee varmistaa. Talon ostajan ja myyjän oikeusturvaa tulee myös vahvistaa säätämällä laissa kuntotarkastustoiminnasta ja tarkastajien pätevyysvaatimuksista.Selvitys on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi