Selvitys: Sisäilmaongelmia torjutaan parhaiten pitkäjänteisyydellä, hyvällä yhteistyöllä ja selkeillä toimintamalleilla

NordenBladet — 10. kesäkuuta julkaistun selvityksen mukaan vakiintuneet toimintamallit ja pitkäjänteinen kiinteistökannan hallinta ovat usein onnistuneiden sisäilmatilanteiden taustalla.Investointitarpeiden tunnistaminen pitkällä tähtäimellä edellyttää kunnan palvelutarpeen, palveluverkkojen sekä kunnan taloudellisen kantokyvyn tulevaisuuden näkymien hahmottamista. Kuntien talouteen sekä investointeihin liittyvät päätöksenteon perusprosessit ovat systemaattisia, mutta tehdyissä haastatteluissa kävi ilmi, että merkittävällä osalla kunnista ei ole pitkän aikavälin toimintaa ohjaavaa investointisuunnitelmaa.Selvityksessä tehdyn kyselyn mukaan noin 40 prosentilla kunnista on kiinteistöstrategia tai -ohjelma. Tehokkaimmin sisäilmaongelmia voidaan ehkäistä ja hallita ennakoivan kiinteistönpidon, kokonaisvaltaisten kuntoarvioiden, säännöllisten kiinteistökierrosten sekä taloudellisen resursoinnin avulla. Erityisen merkittävinä käytäntöinä nähtiin nopea reagointi tilanteisiin, avoimuus, hyvä yhteistyö, selkeät ohjeet ja toimintamallit sekä avoin viestintä.Kunnat tarvitsevat tukea erityisesti altistumisolosuhteiden ja sisäilmaongelmien terveydellisen merkityksen arvioinnissaAltistumisolosuhteen ja terveydellisen merkityksen arviointia tehdään kunnissa pääsääntöisesti moniammatillisessa yhteistyössä. Terveydellisen merkityksen arviointi nähdään kunnissa toimivana, vaikka siihen kaivataan myös tukea. Altistumisolosuhteen ja terveydellisen merkityksen arvioinnissa on kehitettävää. Ohjeistuksien jalkauttamiseen kunnissa tulee jatkossa kiinnittää huomiota.Julkinen paine vaikuttaa päätöksentekoonSisäilmainvestointien priorisointiin vaikuttavat olennaisesti tilojen terveellisyys, tilojen käyttötarve, tilojen merkittävyys tulevaisuuden palveluverkossa, tilojen tekninen kunto ja ikä sekä kunnan taloustilanne. Tilojen terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyvät seikat nähtiin merkittävimpinä tekijöinä kohteiden priorisoinnissa. Investointeihin liittyvä päätöksenteko ei kuitenkaan aina perustu vain objektiiviseen harkintaan ja vuoropuheluun, vaan myös julkinen paine vaikuttaa päätöksentekoon. Kuntien tulisi arvioida, miten julkinen paine huomioidaan ja miten sitä käsitellään päätöksentekoprosessissa. Selvitys on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi