Evaluointi: Kehitysyhteistyö Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa on ollut tarkoituksenmukainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa

NordenBladet — Suomen ulkoministeriön kehitysyhteistyötä Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa arvioinut evaluointi toteaa, että alueen kehityspolitiikka ja -yhteistyö ovat säilyneet johdonmukaisina ja tukeneet Suomen laajempaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa Euroopan lähialueilla. Samaan aikaan Suomi on tukenut maiden omien kehitystavoitteiden saavuttamista.Kaksi naista seisoo kadulla Tadhzikistanissa. Katunäkymää Tadzhikistanissa. Kuva: UlkoministeriöUM:n teettämässä, juuri julkaistussa ulkoisessa evaluoinnissa tarkasteltiin, missä määrin Suomi on vaikuttanut alueen kehitykseen viimeisen reilun vuosikymmenen aikana. Arvioinnissa tuotettiin ministeriölle tietoa myös siitä, miten se voisi kehittää toimintaansa ja saavuttaa tavoitteensa tulevaisuudessa entistäkin tehokkaammin. Evaluointi kohdistui ministeriön Itäosaston toimiin vuosia 2009–2021, jolloin Suomella on ollut hankkeita 11 Itä-Euroopan ja Keski-Aasian maassa. Arviointi tarkasteli erityisesti Suomen toimia Kirgisiassa, Tadzhikistanissa ja Ukrainassa. Evaluoinnin tuloksia esiteltiin julkisessa webinaarissa torstaina 27.5.2021.Avauspuheenvuorossaan alivaltiosihteeri Elina Kalkku totesi evaluoinnin olevan hyvin ajankohtainen.  “Kehitysyhteistyö on keskeinen osa yhteistyötämme tällä alueella ja tukee ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa”, Kalkku totesi.Hän myös kertoi evaluoinnin osoittavan, kuinka kehityspolitiikka voidaan kytkeä osaksi tätä kokonaisuutta.Pitkän aikavälin vaikutuksia on syntynyt Suomen osaamisalueillaArviointi toteaa, että Suomen kehitysyhteistyö on osaltaan edistänyt positiivista muutosta kaikilla yhteistyön alueilla. Erityistä kiitosta evaluointi antaa pitkän aikavälin sitoutumisesta ja Suomen joustavasta ja pitkäjänteisestä otteesta. Tällä on vaikutettu myönteisesti esimerkiksi kalatalouden tervehdyttämiseen sekä parannettu meteorologian ja geologian osaamista Kirgisiassa. Ukrainassa Suomi on tukenut kansallisia reformeja. Opetussektorilla vaikutukset alkavat näkyä muuttuneena opetuskulttuurina ja asenteina. Etyj:n, Euroopan neuvoston ja kansalaisyhteiskunnan työn tukeminen on ollut tärkeää demokratian ja oikeusvaltioperiaatteiden edistämiseksi.Itäosaston apulaisosastopäällikkö Mikko Kivikoski totesi evaluoinnin esittelytilaisuudessa Itä-Euroopan ja Keski-Aasian kuuluvan sekä Suomen että koko Euroopan naapurustoon.”Vakauden ja muutoskestävyyden vahvistaminen on meidän kaikkien intressi”, jatkoi Kivikoski.Muita merkittäviä muutoksia nähtiin vammaisten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden oikeuksiin liittyvissä politiikkatoimissa, käytännöissä ja asenteissa. Vienninedistämis- ja lainantakaustoimia sisältäneillä hankkeilla syntyi Kirgisiaan ja Tadzhikistaniin noin 5 000 työpaikkaa, ja Tadzhikistanissa sijoitusympäristö koheni tuettujen kansallisten politiikkatoimien avulla. Suomen tähän yhteistyöhön kohdistuva rahoitusosuus on kuitenkin pienempi kuin muilla toimijoilla. Suomea pidetäänkin pienenä ja erikoistuneena yhteistyömaana.Tulosten kestävyydestä on hyviä esimerkkejä, vaikkakin sitä on vaikea arvioida. Vahva paikallinen omistajuus ja toimijoiden kapasiteetin vahvistaminen ovat edistäneet kestävyyttä. Haasteiksi tulosten kestävyydelle saattavat muodostua riippuvuus ulkoisesta rahoituksesta, yhteiskunnallisten muutosten hitaus ja muut ulkoiset maiden kehityskulkuihin vaikuttavat seikat.  Covid-19 haastaa toimintaaEvaluointi totesi, että nykyiset kehitysyhteistyön maastrategiat ovat edistyneet kohti tavoitteita. Covid-19-pandemia kuitenkin vaikeutti tulosten saavuttamista kaikissa maissa. Joitakin toimintoja on jouduttu perumaan tai lykkäämään, joitakin puolestaan siirretty verkkoon.Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien, kuten naisten ja lasten, vammaisten henkilöiden, paperittomien siirtolaisten, pakolaisten ja kodittomien pääsy tavoittaviin palveluihin, kuten oikeusapuun, on heikentynyt.Esittelytilaisuuden kommenttipuheenvuorossaan Marina Kitaigorodski Abilis-säätiöstä tunnisti evaluoinnin nostamat Covid-19 vaikutukset vammaisiin henkilöihin ja korosti vammaisten henkilöiden pitkäaikaisen tuen tärkeyttä.”Suomen tuen avulla vammaisten henkilöiden ääni on vahvistunut. He tuntevat oikeutensa ja heitä myös kuullaan.””Jatkossa on tärkeää huomioida vammaisten henkilöiden mielekäs osallistuminen, ei vain hyödynsaajina, vaan myös yhteistyön toteuttajina”, Kitaigorodski jatkoi. Hän myös kannusti ministeriötä kansalaisyhteiskunnan vahvempaan osallistamiseen.  Seurannan ja raportoinnin käytännöissä vielä kehitettävääArvioinnin mukaan Itäosaston kehitysyhteistyö on kehittynyt ajan mittaan, ja sitä on myös toimeenpantu onnistuneesti. Kiitosta saa myös maastrategioiden käyttöönotto, jonka ansiosta kehitysyhteistyöhön on saatu enemmän yhtenäisyyttä. Keskeiset teemat ovat mukailleet hyvin Suomen vahvuusalueita kuten ympäristöä, energiatehokkuutta ja koulutusta.Suomen kehitysyhteistyön kokonaisuuden todetaan olevan alueella johdonmukainen, joskin arvioinnissa esitetään enemmän yhteistyötä samalle sektorille kohdistuvien hankkeiden kanssa. Arviointi katsoo, että kauppapolitiikan tavoitteita olisi voinut kytkeä kehitysyhteistyöhön vahvemmin. Suunnitteluvaiheen hallinto on ollut vahvempaa, mutta strategista suunnittelua ehdotetaan avattavan tarkemmin. Seurannan ja raportoinnin käytännöissä on vielä kehitettävää niin, että oppivan organisaation toiminta mahdollistuisi paremmin.Evaluointiraportti ja siitä tehty tiivistelmä ovat luettavissa UM:n verkkosivuilta: https://um.fi/kehitysyhteistyon-evaluointiraportit-laajat

Lähde: Valtioneuvosto.fi


Tags assigned to this article:
SuomitiedotteetuutisetValtioneuvosto

Mainos:




High quality & nature friendly luxury cosmetics from Scandinavia - ElishevaShoshana.com

Copyright © NordenBladet 2008-2022 All Rights Reserved.
Skandinaavisia / Pohjoismaisia uutisia ja tietoa suomeksi.
Scandinavian / Nordic news and info in Finnish.
Nordic News Service & Link Directory