Tutkimus: Mahdollistavatko uudet genominmuokkaustekniikat kestävää kasvua Suomessa ja Euroopassa?
NordenBladet — 21. toukokuuta julkaistun tutkimuksen mukaan uusilla genominmuokkaustekniikoilla nähdään olevan suuri potentiaali sekä hyödyllisten sovellusten että taloudellisten tulosten näkökulmista niin kasvinjalostuksessa, eläinjalostuksessa kuin lääketieteen sovelluksissa.Genominmuokkauksen käytöstä perustutkimuksessa ei kuitenkaan nähdä siirtymää soveltavan tutkimuksen ja kehityksen alueelle, ellei uusia genominmuokkaustekniikoita vapauteta EU:ssa GMO-lainsäädännön piiriin kuulumisesta. Toinen genominmuokkauksen käyttöä hidastava tekijä Euroopan markkinoilla on kuluttajien torjuva asenne ylipäänsä geenitekniikoita kohtaan. Tätä varten tarvitaan lisää vuoropuhelua tutkimuskentän, viranomaisten sekä suuren yleisön kesken.Päähavainnot ja toimenpide-ehdotuksetUusien genominmuokkaustekniikoiden sääntelyn kehitystä tulisi tutkijoiden ja yritysmaailman toiveiden mukaan ohjata mahdollisuuksiin tarttuminen. Vapautettu sääntely mahdollistaisi uuden ja kokeilevan liiketoiminnan sekä erilaisten uusien innovaatioiden ja ratkaisujen kehittämisen. Vaihtoehtoisesti voidaan toteuttaa tietopohjaista sääntelyä, jossa sääntelyn kehitystä ohjaa reilun kehityksen edistäminen. Monitasoinen sääntely varmistaa genominmuokkauksen vaikutusten monipuolisen tarkastelun sekä sen hyötyjen tasapainoisen jakautumisen riskien hallinnasta huolehtien. Toisen asteen opintosisältöihin suositellaan sisällytettäväksi uusien genominmuokkaustekniikoiden perusteet. Lisääntyvä ymmärrys genominmuokkauksesta antaa tiedolliset valmiudet käsityksen muodostamiseksi genominmuokkauksen käytöstä ja hyödyntämisestä. Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
