Pääministeri Sanna Marin kutsuu eduskuntapuolueet parlamentaariseen keskusteluun Suomen tutkimus- ja kehittämismenojen tasosta ja sen tulevaisuudesta
NordenBladet — Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenojen osuus neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (tki) lisääminen ja menojen nosto neljään prosenttiin edellyttävät pitkäjänteistä, yli vaalikausien ulottuvaa sitoutumista. Tki-toiminnan vahvistaminen vaatii myös laajasti hyväksyttyä, yhteistä näkemystä sekä kunnianhimoista ja johdonmukaista tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa.Suomen kilpailukyky ja hyvinvointi perustuvat osaamiselle, tutkimukselle ja innovaatioille. Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla on ratkaiseva merkitys tuottavuuden kasvussa, elinkeinoelämän uudistumisessa ja hyvinvoinnin luomisessa. Tki-toiminta luo ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Suomen talouskasvu on hidastunut ja jäänyt jälkeen verrokkimaista jo kymmenen vuoden ajan. Talouskasvun näkymät ovat edelleen heikommat kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa. Kasvun kiihdyttäminen voi laajan yksimielisyyden mukaan perustua vain työn tuottavuuden kasvuun, jonka perustana on työvoiman osaamisen ajantasaisuus sekä nykyistä vaikuttavampi tki-toiminta.Tki-toiminta on Suomessa vähentynyt. Toiminnan intensiteetti nousi Suomessa vuoteen 2009 asti, jolloin se oli 3,75 prosenttia bruttokansantuotteesta. Sen jälkeen osuus bruttokansantuotteesta (BKT) laski vuoteen 2015 asti, minkä jälkeen se on ollut lievässä nousussa. Kansainvälisessä vertailussa Suomi on pudonnut tki-toiminnan intensiteetissä kärkimaiden joukosta. Pääministeri Marinin hallitus on asettanut tavoitteeksi nostaa Suomen BKT-osuus tutkimus- ja kehittämismenojen nykyisestä runsaasta 2,7 prosentista neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan lisääminen ja menojen nosto neljään prosenttiin edellyttävät pitkäjänteistä sitoutumista, joka ulottuu yli vaalikausien. Toiminnan vahvistaminen vaatii myös laajasti hyväksyttyä, yhteistä näkemystä sekä kunnianhimoista ja johdonmukaista tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa.Pääministeri Sanna Marin kutsuu eduskuntapuolueet parlamentaariseen keskusteluun tki-rahoituksen tasosta ja sen pitkäjänteisyydestä. Tavoitteena on luoda pohja pitkäjänteiselle sitoutumiselle tutkimus- ja kehittämisinvestointien kasvattamiseen. Tarvitaan yhteinen näkemys ja sitoutuminen siihen, miten tavoite neljän prosentin BKT-osuudesta saavutetaan vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tarvitaan suunnitelma sekä tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavan julkisen rahoituksen turvaamisesta että tutkimus- ja innovaatiopolitiikan sisältöjen ja menettelyjen pitkäjänteisyyden vahvistamisesta.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
