Suomi: Susikannan hoitosuunnitelman päivitysprosessin arviointi julkaistu – näkökulmana yhteistoiminnallisuus

NordenBladet — Tuoreessa raportissa arvioidaan susikannan hoitosuunnitelman vuosien 2018–2019 päivitysprosessia erityisesti osallistujien yhteistoiminnan näkökulmasta. Raportissa esitetään myös suosituksia vastaaviin hoitosuunnitelmahankkeisiin. Suomen susikannan hoitosuunnitelmaa päivitettiin maa- ja metsätalousministeriön hankkeessa ja se vahvistettiin marraskuussa 2019.Maa- ja metsätalousministeriön julkaisemassa Susikannan hoitosuunnitelman päivitysprosessin arviointi -raportissa esitellään hoitosuunnitelman päivitykseen osallistuneiden tahojen kokemuksia osallistumisen tasapuolisuudesta, työskentelytavoista sekä havaintoja yhteistoiminnan vaikuttavuudesta. Raportin ovat laatineet hoitosuunnitelman päivityksen tukena olleen CORE-tutkimushankkeen asiantuntijat Outi Ratamäki ja Taru Peltola. Raportissa pohditaan myös, miten hoitosuunnitelman laatimisprosessilla voisi vastata susia koskeviin ristiriitoihin. Lisäksi esitellään toimenpidesuosituksia vastaaviin hankkeisiin. Raporttia varten haastateltiin hoitosuunnitelman päivityksen työryhmiin osallistuneita, käytiin läpi hoitosuunnitelmaluonnokseen tulleita lausuntoja ja saatua palautetta päivityksen aikana järjestetyistä alueellisista tilaisuuksista.Jatkuvuus on tärkeää Hoitosuunnitelman päivittämiseen osallistuneet tahot näkivät prosessissa käytettyjen työtapojen tukeneen ymmärryksen lisääntymistä eri osapuolien välillä. Hoitosuunnitelmatekstin olisi kuitenkin toivottu heijastelevan enemmän yhteisesti opittua.–Arviointiraporttia tehdessä esille nousi, että lopputuloksista tai asioista viestimisen rinnalle voisi tuoda viestintää esimerkiksi siitä, mitä on opittu tai miten ratkaisuihin on tultu. Näin prosessia voitaisiin avata laajemmalle joukolle, kertoo raportin kirjoittaja Taru Peltola.Raportin mukaan poliisin ja riistahallinnon roolien nähtiin selkiytyneen päivitystyön myötä. Myös päivitysprosessin rakentumista aiempien hoitosuunnitelmien varaan pidettiin hyvänä. Merkittävää hoitosuunnitelman toimeenpanon ja osallistujien sitoutumisen näkökulmasta onkin työn jatkuvuus, raportissa todetaan.–Susikannan hoitosuunnitelman toimenpiteitä kehitetään ja toteutetaan paraikaa. Valmisteluvaiheen hyvän yhteistyön ja vuoropuhelun jatkaminen niin valtakunnallisesti kuin alueellisesti on erittäin tärkeää, sanoo erätalousneuvos ja susikannan hoitosuunnitelman seurantaryhmän puheenjohtaja Vesa Ruusila maa- ja metsätalousministeriöstä.Yhdessä tekemistäRaportin kirjoittajat toteavat, että yhteistoiminnallisuus ei ole vielä Suomessa vakiintunut toimintatapa. Sen merkitys korostuu tilanteissa, joissa sovitetaan yhteen erilaisia näkökulmia ja intressejä.–Yhteistoiminnallisuus on CORE-tutkimushankkeen keskiössä ja sillä haluttiin tuoda uutta näkökulmaa hoitosuunnitelmahankkeeseen. Luonnonvarakonfliktien haasteet vaativat enemmän kuin osallistamista; yhteistoiminnallisuudessa yhdessä tekeminen ja ratkaisujen luominen ovat se pointti, kertoo raportin kirjoittaja Outi Ratamäki.–Yhteistoiminnallisuutta voidaan rakentaa tai siihen pyrkiä käyttämällä esimerkiksi erilaisia fasilitointi- eli keskustelutyökaluja tai konfliktin ratkaisusta tuttuja menetelmiä, Taru Peltola kuvailee.Suomen susikannan hoitosuunnitelma on susikannan ja suteen liittyvien konfliktien hallinnan työkalu. Hoitosuunnitelmaa päivitettiin vuosien 2018–2019 aikana. Maa- ja metsätalousministeriö asetti susikannan hoitosuunnitelman päivitystä varten laajapohjaisen valmistelu- ja ohjausryhmän elokuussa 2018. Susikannan hoitosuunnitelma vahvistettiin marraskuussa 2019.Suomen susikannan hoitosuunnitelman päivitysprosessin -arviointiraportin ovat laatineet Taru Peltola ja Outi Ratamäki Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamasta CORE-hankkeesta. CORE-hankkeen asiantuntijat olivat hoitosuunnitelman valmistelun tukena.Susikannan hoitosuunnitelman päivitysprosessin arviointi

Lähde: Valtioneuvosto.fi